Uutiset

Blogi: Pois poteroista kehittämään koko Suomea!

Viime aikoina on puhuttanut kovasti paitsi maahanmuutto, myös maassamuutto ja maakunnat. Maakuntauudistus ja sen vaikutukset Suomen kaupungeille ovat huolestuttaneet erityisesti Helsingin pormestari Jan Vapaavuorta, joka päättikin kunnostautua kaupunkien edunvalvonnassa kutsumalla koolle 21 Suomen suurinta kaupunkia. Sääli sinänsä, ettei Vapaavuori kykene toteuttamaan edunvalvontaa hallituksessa olevan puolueensa kautta.

C21 kokouksessa kaupunkien johtajat ovat keskustelleet kaupunkitutkimuksesta, edunvalvonnasta ja todenneet herttaisessa yksimielisyydessä tarpeen kaupunkitapaamisille.

Olen samaa mieltä siitä, että Enontekiön ja Turun kehittäminen samoilla keinoilla on yhtä järkevää ja hyödyllistä kuin vegaanihaasteen heittäminen Mikko Kärnälle. Kaupunki ja maaseutupolitiikasta pitää keskustella. Kyseenalaista on kuitenkin myös se, onko järkeä puhua vaikka Helsingistä, Rovaniemestä ja Salosta samana päivänä. Tuntuu väkisin väännetyltä. Kysymyksessä ovat valtavan erilaiset kaupungit ja alueet.

Sama pätee maaseutuun. Keskustelu aluekehittämisestä tai “siltarumpupolitiikasta” on jakaantunut kahteen leiriin. Toisessa C21 ja toiseen survottuna kaikki maaseudun kunnat. Tämäkään ei ole perusteltua, sillä maaseutukaan ei ole samanlaista kaikissa Suomen osissa. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla on hyvin vähän harvaan asuttua maaseutua ja sekin vähä saaristossa, kun taas Lapin ja Kainuun maakunnissa on taas lähes yksinomaan harvaan asuttuja alueita.

Aluekehittämiseen liittyvää keskustelua leimaa paitsi järjetön yleistäminen ja poteroituminen, myös älyllinen epärehellisyys kun puhutaan maaseudun elinvoimaisuudesta.

Työ- ja elinkeinoministeriön tuore maakuntien suhdannekatsaus kertoo, että että viimeisen kymmenen vuoden aikana työttömien työnhakijoiden osuudet ovat rajuimmin kasvaneet esimerkiksi Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Samaan aikaan tilanne on mennyt parempaan suuntaan ainoastaan Lapissa ja Kainuussa.

Syksyllä yle uutisoi siitä, kuinka Suomen maakunnista Lapissa talous kasvaa kovinta, lähes 17% vauhtia. Muina huippualueina mainiittiin Kainuu, Keski-Pohjanmaa ja Varsinais-Suomi. Näillä alueilla kärsitään työvoimapulasta. Yrittäjät pelkäävät kasvun hiipuvan, mikäli työlle ei saada tekijöitä.

Näiden faktojen valossa puheet maaseudun näivettymisestä näyttävät yhtä liioitelluilta kuin kumiluotien käyttö Katalonian vaaleissa.

Olen sitä mieltä, että ihmisen tulee saada valita asuinpaikkansa. Itse olen syntynyt Turkuun, Suomen kolmanneksi suurimmalle kaupunkialueelle ja viettänyt teinivuoteni Mynämäen vajaan 8000 asukkaan kunnassa. Molemmissa paikoissa on puolensa, molemmissa oli hyvä kasvaa ja elää. Tulee olla jatkossakin.

Suomelle on leimallista paitsi suuri koko ja pieni väkiluku, myös valtava alueiden erilaisuus. Tämä pitäisi julkisessa ja poliittisessa keskustelussakin tiedostaa ja myös hyväksyä. Sen jälkeen voimme alkaa keskustelemaan siitä, kuinka kehittäisimme näitä alueita niin, että kaikkialla on ihmisillä hyvä asua ja elää. Ratkaisut tähän ovat eri alueilla hyvin erilaisia.

 Anna Sirkiä 

Keskustanuorten puheenjohtajaehdokas

Varsinais-Suomen Keskustanuorten varapuheenjohtaja


 


Palaa otsikoihin