suomi100prosenttia

Suomi 100% uusiutuvaa

Mistä on kyse?

Vanhan, ympäristöä kuluttavan sähköntuotannon aika on ohi. Suomen tulee tehdä periaatepäätös valtion sähkönhankintojen toteuttamisesta 100 prosenttisesti uusiutuvilla sähkön tuotantomuodoilla, jotka täyttävät kansainväliset kestävyyskriteerit.

Mikä on kampanjan taustalla?

Keskustanuoret uskovat maailmaan, joka pyörii täysin uusiutuvalla ja ympäristöystävällisellä energialla. Keskustanuoret uskoo, että ihmiset voivat elää maapallolla kestävästi, ympäristön kanssa sopusoinnussa.

Tämä maailma ei kuitenkaan toteudu itsestään. Se vaatii tekoja, joskus rohkeitakin askelia kohti tavoitetta. Sähkö on energiamuodoista se, joka on ensimmäisenä nykytekniikalla muutettavissa ympäristöystävälliseksi. Nykyinen tuotantokapasiteetti riittää hyvin kattamaan valtion sähköntarpeen.

Keskustanuoret uskovat, että valtion tulee ottaa suurempi vastuu ympäristötalkoissa. Valtio on kansalaisten yhteenliittymä, ja valtion tehtävä on näyttää on esimerkkiä yrityksille ja yksilöille. Valtio kykenee ottamaan tämän ratkaisevan ensimmäisen askeleen.

Miksi uusiutuvaa energiaa?

Ilmastonmuutos on aikakautemme suurin yksittäinen ongelma. Parisiin ilmastosopimuksessa sitouduttiin luopumaan fossiilisista polttoaineista ja pysäyttämään ilmaston lämpeneminen alle 2 asteeseen. Tämän tavoitteen saavuttamisessa uusiutuvat energiamuodot ovat yksi tärkeimmistä keinoista. Onneksi sähköä, joka on täysin uusiutuvaa ja täyttää kansainväliset kestävyyskriteerit, on tätä nykyä laajasti saatavilla paitsi kotitalouksille ja yrityksille, myös julkisille toimijoille kunnista valtioihin.

Valtio on itsessään suuri sähkönkuluttaja. Asettamalla näille sähkönostoille Pariisin ilmastosopimuksen mukaiset lisäkriteerit, hallitus tekee konkreettisen ilmastoteon ja näyttää esimerkkiä paitsi muille suomalaisille toimijoille, myös muille valtioille. Mikä tärkeintä, ostamalla kestävyyskriteerit täyttävää uusiutuvilla tuotettua sähköä, valtion sähkönostot olisivat yhdenmukaisia muun ilmastopolitiikan ja kärkihankkeiden tavoitteiden kanssa. Ilman kestävyyskriteerejä, valtio tukee toisella kädellä ympäristöystävällistä energiantuotantoa erilaisin hankerahoin, mutta tukee samanaikaisesti omilla ostopäätöksillään haitallista energiantuotantoa. Tämä on ristiriitaista energiapolitiikkaa, jonka muuttaminen ei vaadi valtiolta suuria lisäinvestointeja.

Suomi oli 90-luvulla Ruotsin ohella ensimmäinen maa, jossa uusiutuvan sähkön ostaminen tuli sähkömarkkinoiden liberalisaation myötä mahdolliseksi. Sittemmin sähkömarkkinat ovat avautuneet vastaavalla tavalla lähes koko Euroopassa ja myös Pohjois-Amerikassa. Kehitys jatkuu tällä hetkellä myös Euroopan rajojen ulkopuolella Aasiassa, Etelä-Amerikassa ja Afrikassa. Uusiutuvan sähkön markkinoilla ei ole vielä esimerkkejä kokonaisista valtioista, jotka olisivat omissa hankinnoissaan asettaneet valtion kuluttamalle sähkölle kestävyyskriteerejä.

Suomella on nyt mahdollisuus ottaa edelläkävijän rooli, jolla olisi Pariisin ilmastoneuvotteluiden jälkeisessä maailmassa todella kannustava vaikutus paitsi sähkömarkkinoihin, myös muihin valtioihin. Tällä hetkellä edelläkävijäteko on mahdollista suhteellisen pienellä lisäkustannuksella, sillä sähkön hinta on laskenut merkittävästi.

tuulivoimalat

Miksi kestävyyskriteerit täyttävää sähköä?

Kansainvälisen EKOenergia-ympäristömerkin kestävyyskriteerit takaavat, että sähkön tuotannossa on huomioitu ilmasto ja paikalliset ympäristövaikutukset.  Esimerkiksi vesivoiman osalta tämä tarkoittaa, että vaikutus vaelluskaloihin ja vesiluontoon on minimoitu. Tuulivoiman kohdalla huomioidaan esimerkiksi lintualueet voimaloiden sijoituksessa. Bioenergian kohdalla taas on kyse tuotantoprosessin ilmastoystävällisyydestä ja haitallisten polttoaineiden poissulkemisesta. Suomessa kriteerit täyttävää sähköä myy kymmenisen sähkönmyyjää sekä useita kansainvälisiä yrityksiä.                   

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen on yksi hallituksen kärkihankkeista. Nykyinen valtion sähkönhankinta haittaa kärkihankkeen tavoitteiden toteutumista, sillä valtion sähkö on ollut peräisin  nimenomaan niiltä kalatiestrategiassa nimetyiltä vesivoimalaitoksilta, joihin ei ole rakennettu kalateitä. Kestävyyskriteerien vaatiminen valtion sähkönmyyjiltä vauhdittaisi kalatierakentamista, sillä se antaisi ympäristötekoihin investoineille voimalaitoksille mahdollisuuden voittaa tarjouskilpailuja.

Bioenergiaksi lasketaan kaikenlainen bioperäinen energia, jonka raaka-aine voi olla lähtöisin vaikkapa palmuöljyplantaaseilta Indonesian sademetsistä, afrikkalaisesta kumipuusta, kotimaassa kierrätetystä orgaanisesta jätteestä tai vaikkapa metsäteollisuuden sivutuotteena syntyvästä mustalipeästä, hakkeesta tai sahanpurusta. Kestävyyskriteerien asettaminen sulkee pois kumipuun tai eksoottisen palmuöljyn tapaiset bioenergian muodot, jotka ovat lianneet alan mainetta kansainvälisesti. Lisäksi tuotannon on oltava mahdollisimman tehokasta, jotta sähkön ja lämmön yhteistuotannon ilmastovaikutus olisi mahdollisimman pieni. Suomessa kriteerit hyödyttäisivät meillä vastuullisesti toimivia bioenergia-alan yrityksiä ja jos ne pärjäisivät kilpailussa toisivat kriteerit niille myös käytännön kokemusta kestävyyden varmistamisesta tulevien EU-tavoitteiden mukaisesti.

Mitä kustannuksia tulee valtion siirtymisestä täysin uusiutuvan sähkön käyttöön?               

Sähkön alkuperä hankitaan aina vapailta markkinoilta eurooppalaisten GO-alkuperätakuiden muodossa. Uusiutuvan sähkön kauppaaminen ilman GO-alkuperätakuuta* on kielletty "laissa sähkön alkuperän varmentamisesta ja ilmoittamisesta 14.6.2013/445". Markkina on ollut EKOenergia-kriteerit täyttävien alkuperätakuiden hintojen suhteen hyvin vakaa.

Valtio ja valtio-omisteisista yhtiöistä merkittävä osa ostaa jo uusiutuvaa sähköä ja valtio on siksi merkittävä ja kokenut GO-alkuperätakuiden osapuoli. Merkittävin näistä on VR, joka ostaa vuodessa 700 GWh edestä vesisähköä, joka ei kuitenkaan täytä kestävyyskriteereitä esimerkiksi kalateiden osalta. Muutama valtion sähkönhankinnan piiriin kuuluva edelläkävijäorganisaatio kuten RAY, Syke ja Ympäristöministeriö ovat jo ottaneet EKOenergian kansainväliset kestävyyskriteerit osaksi omaa sähkönhankintaansa.

Vuoden 2016 hinnoilla kaiken valtion hallinnassa olevan kulutuksen muuttaminen EKOenergian kriteerit täyttäviksi maksaisi GO-alkuperätakuiden muodossa arviolta 700.000€ vuodessa. Valtio ostaa jo nyt jonkin verran uusiutuvan sähkön alkuperätakuita, joten lisäkustannus kriteerien asettamisesta olisi nykyhinnoilla 630.000€ vuodessa. Valtion sähkönhankintakustannukset ovat kokonaisuudessaan olleet vuositasolla n. 50-70 miljoonan euron luokkaa, joten korotus olisi noin 1%-yksikön luokkaa sähkönhankintakustannuksista. Edelläkävijätekoon vaadittava lisäkustannus olisi siis suhteellisesti pieni, myös verrattuna useiden miljoonien eurojen arvoiseen valtion kalatiekärkihankkeen hintaan, jonka kanssa valtion nykyinen sähkönhankintastrategia on ristiriidassa.

Mitä voin tehdä edesauttaakseni tavoitetta?

Tavoitteeseen pääsy edellyttää ensisijaisesti poliittista tahtoa. Jos olet samaa mieltä siitä, että Suomen valtion tulee siirtyä omissa sähkönhankkinnoissaan täysin uusiutuviin ja kestävyyskriteerit täyttäviin energiamuotoihin, niin jaa kampanjakuva tai kampanjasivu sosiaalisessa mediassa #100prosenttia. 


*Alkuperätakuu on lain vaatima todistus siitä, että sähkö on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä. Jotta tuotantolaitos pääsee Fingrid Oyj:n ylläpitämään rekisteriin, sen on todennettava sähkön tuotantotapa ja käyttämänsä energialähteet. Alkuperätakuita myönnetään vain sille määrälle sähköä, minkä tuotantolaitos todennetusti tuottaa uusiutuvalla energialla. Lue lisää: http://www.motiva.fi/sahkonalkupera