ryhmäkuva puko

Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret

Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret on Keskustanuorten suurin piiri. Toimimme Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien alueella.

Iloisessa porukassamme on helppo lähteä mukaan potiikan maailmaan.

Järjestämme koulutuksia, poliittisia tilaisuuksia tiukoista paneeleista nuorten näköisiin kampanjatempauksiin. Eikä hauskanpitoakaan ole unohdettu.

Tuu rohkiasti joukkohon,  

Keskustanuorissa on mahtava meininki!


Ajankohtaista

23.10.2017 13.22

Sofia Mänty liittohallitusehdokas - Kaupunkipolitiikassa kohisee

Mediakohu lähti oikeastaan kunnolla liikkeelle Jan Vapaavuoren kutsuttua koolle 21 Suomen suurimman kaupungin johtajat. Lokakuun alussa pidetty ensimmäinen C21-kokous oli ikään kuin vastaisku tulevalle maakuntauudistukselle ja nykyiselle hallitukselle. Vapaavuori kokee kaupunkien tarvitsevan tiiviimpää yhteistyötä, sillä Suomessa ei olla aidosti ymmäretty hänen mielestään kaupunkien merkitystä. Perinteisesti Kuntaliitto on toiminut kaikkien kuntien edunvalvojan virassa. Vapaavuoren mielestä Kuntaliitto on epäonnistunut pahasti tehtävässään, sillä etujärjestöllä on tapana hänen mielestään löytää hyvinkin epäsuotuisia yhtymäkohtia kuntien välille.

Komppaan osittain Vapaavuoren ajatusta siitä, että kaupunkien hyvinvointi korreloituu pienempiin kuntiin. En kuitenkaan ole samaa mieltä, että tämä olisi ainoastaan suurien kaupunkien (yli 50000 asukkaan kaupunkien) ansiota. Tai siinä, etteivät ministerimme ymmärrä kaupunkiemme merkitystä. Vaikka Vapaavuori puhuukin C21-kaupunkien olevan usein maakuntakaupunkeja, on maakunnissamme on paljon elinvoimaisia alle 50 000 asukkaan seutukaupunkeja eli niin kutsuttuja maakuntien kakkoskaupunkeja. Seutukaupungit ovat valtakunnan tasolla vähemmän esillä, mutta silti kantavia voimatekijöitä maakunnanasukkaille. Seutukaupungeissa ja niiden välittömässä läheisyydessä elää arviolta 1,8 milj. ihmistä.

Valtiovarainministeriö antoi 12.10. tiedotteen koskien selvitystä kartoittaa seutukapunkien taloudellinen elinvoimaisuus ja se, miten ne pääsisivät nykyistä paremmin osaksi talouskasvua. Taustalla tässä selvitystyössä oli eduskunnan tarkastusvaliokunnan antama lausuma luoda seutukaupunkiselvitys. Selvityshenkilöksi kutsuttiin Antti Rantakokko Anu Vehviläisen, Kimmo Tiilikaisen ja Mika Lintilän toimesta. Selvitystyö kesti kaiken kaikkiaan 1.6.-12.10.2017 välisen ajan. Selvityksessä oli mukana 32 kaupunkia, joista 14 oli tarkemman tarkastelun alla. Selvityksen lisäksi luotiin toimenpide-ehdotuksia. Painottaen erityisesti monimuotoiseen kaupunkipolitiikkaan, jossa luotaisiin seutukaupunkiohjelma.

Itselle tärkein sanoma selvityksestä oli, että nämä pienet kaupungit ovat oikeasti koko Suomen teollisen toiminnan ydin ja niiden hyvinvointi on meille tärkeää. Niistä löytyy muun muassa raskasmetalliosaamista (Kurikka), energiatuotantoa ydinvoimana (Loviisa) ja puutuotantona (Äänekoski), sekä satamatoimintaa (Kemi). Suurimmalla osalla seutukaupungeista on positiivinen suunta talouskehityksessään, mutta pula osaavista työntekijöistä ja rakennemuutoksen tuomista haasteista riepottelevat ideaalista kasvua ja kehitystä.

Mielestäni on hienoa, että tällainen selvitys tehtiin, sillä panostaessamme kaupunkeihin emme panosta ainoastaan itse kaupungin kasvuun, vaan kaikkeen siihen osaamiseen, mitä siellä olevilla yrityksillä on meille tarjota. Jokaisessa kaupungissa on omanlaistaan osaamista, sillä ne ovat syntyneet eri intressien turvin. Kestävä kaupunkikehitys ei ole vain rakennusten rakentamista ydinkeskustaan, vaan kokonaisvaltaisen infrastruktuurin kartoittamista. Se kattaa muun muassa liikenneverkot, maan järkevän hyötykäytön oikeanlaisella kaavoittamisella sekä huoltamisen, kuten jäte-&vesihuollon ja energiaverkkojen huollon.

C21-kokoonpano on hieno idea. On kuitenkin ymmärrettävä, että usein ne seutukaupungit ovat useasti myös liikenteemme solmukohtia. Liikenneverkko kuuluu kaikille ja eniten huonolaatuisesta liikenneverkostosta kärsii Itä-Suomi. Panostaessamme yhteyksiin emme helpota ainoastaan kaupunkeihin kulkua, vaan kaikkiin niihin pikkukuntiin, joita yhteyden varrella on. Nyt olisi jo aika panostaa Iisalmi-Kuopio-Varkaus yhteyteen, kuten myös Valtatie 15:sta Kouvolan ja Kotkan välillä. Junayhteyksien parantaminen on myös erittäin tärkeää, sillä autottomana on hankalaa ja aikaan vievää päästä esimerkiksi junalla Itä-Suomeen. Vaikea liikkuvuus vaikuttaa suoranaisesti kaikkeen. On vaikea saada houkuteltua työvoima saati matkailijat liikkumaan, mikäli tiet ovat huonossa kunnossa tai rautatieyhteydet ovat lähes olemattomat. Ongelma ei ole yksin Itä-Suomen. Kattava ja toimiva liikenneverkko kuuluu kaikille asuinpaikasta riippumatta.

On tehtävä rohkeita investointeja ja kehityksiä. Aina ei voi turvautua vanhaan, vaan on kokeiltava uutta. Tällä hetkellä elämme kasvun ja positiivisen rakennemuutoksen aikaa. Vastuu kestävästä politiikasta ei ole yksin hallituksen, vaan vastuu on myös maakunnilla ja kunnilla. Alueelliset voimasuhteet eivät saa olla este kehitykselle, joka luotsaa alueita elinvoimaisuuteen. Emme voi asuttaa koko Suomea, kuten Tytti Määttä viime viikolla (14.10) Uusi Suomi -blogissaan kirjoitti. Me voimme silti tukea nykyisiä kaupunkejamme ja antaa sen varjolla elinvoimaisuutta niiden lähiseuduille.

Kirjoittaja:

Etelä-Pohjanmaan liittohallitusehdokas

Sofia Mänty


Palaa otsikoihin




Etelä-Pohjanmaa

Vko Ma Ti Ke To Pe La Su
44    
1
2
3
4
5
45
6
7
8
9
10
11
12
46
13
14
15
16
17
18
19
47
20
21
22
23
24
25
26
48
27
28
29
30
     

25.11.2017


Tapahtumat

Ei tapahtumia.

Lue uusin Juuri

JUURI3_KANSIjpg

Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret Sosiaalisessa mediassa

Yhtään päivitystä ei löytynyt.