abc

Politiikan ABC


Tähän politiikan ABC:hen on kerätty Keskustanuorten kantoja tiivistettynä otsikkotasolla. Kannat on lajiteltu aakkosjärjestyksessä.

Laajemmat kantamme löydät meidän poliittisista ohjelmista.


ALKOHOLI


Keskustanuoret kannattavat alkoholin ravintolamyynnin lisäämistä vapauttamalla ravintoloiden aukioloaikoja sekä laskemalla ravintoloiden alkoholimyynnin verotusta.

Pienpanimoiden tuotteiden myynti panimon omassa myymälässä on sallittava. Alkon on muutettava käytäntöjään, jotta suomalaisia pienpanimoiden, viinitilojen ja tislaamoiden tuotteita löytyisi heidän hyllystään yhä enemmän.


ALUEPOLITIIKKA


Keskustanuoret haluavat rakentaa tasa-arvoista yhteiskuntaa, jossa Suomen kaikki mahdollisuudet ovat käytössä. Emme usko vain tiettyjen alueiden menestyksen olevan ennalta määrättyä, vaan erilaisten alueiden kykyyn luoda Suomelle mahdollisuuksia. Menestys voi syntyä monenlaisissa ympäristöissä ja ihmiset paikallisesti tietävät parhaiten, miten heitä lähellä olevat julkisen vallan palvelut kannattaa järjestää. Koko maa on saatava kasvun ja hyvinvoinnin tielle.

Haluamme katsoa suomalaisen yhteiskunnan ja sen alueiden kehittymistä pitkällä tähtäimellä. Palvelujen keskittäminen ja rakenteelliset uudistukset ovat tarkoittaneet hyvinvointivaltion alasajoa ja valtion toimintojen keskittämistä ja etääntymistä. Paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden tunteminen auttaa tekemään räätälöityjä ratkaisuja. Vaikeitakaan päätöksiä ei hyödytä jättää valtion tehtäväksi, siksi haluamme vahvan kansanvaltaisen maakuntahallinnon sekä ihmistä lähellä olevan uuden kunnallishallinnon, joissa paikallisdemokratia toteutuu ja kansalaisilla on käytössään suoria vaikutusmahdollisuuksia. Haluamme yhdenvertaisia palveluja koko maahan. Teknologiakehityksen on turvattava palvelujen laatu ja saatavuus – ei näivettää palveluita.

Keskustanuorten mielestä eriarvoistuminen niin kaupunkien ja kuntien sisällä kuin alueiden välillä on pysäytettävä. Meidän on vaalittava yhteistä Suomea, jonka jokainen voi kokea kodikseen ja puolustamisen arvoiseksi. Vastakkainasettelu esimerkiksi kaupunkiseutujen ja maaseudun, maakuntakeskusten ja maakunnan tai Suomen ja EU:n välillä ei ratkaise niihin liittyviä ongelmia, vaikka se niitä näkyväksi tekee


AURINKOENERGIA

Aurinkoenergialla on valtava potentiaali myös Suomessa. Pohjoinen sijaintimme ei ole este aurinkosähkökennojen teknisen kehityksen ja hinnan laskemisen myötä. Aurinkosähkökennojen rakentaminen on vapautettava ja mittavatkin aurinkovoimalahankkeet on mahdollistettava. Bioenergian, maalämmön ja erityisesti aurinkolämmön sekä -energian tuotanto on kasvanut.

Tuuli- ja aurinkovoiman kilpailukyvystä tulee huolehtia ensisijaisesti päästökaupan voimin.


ELOKUVATUOTANTO

Elokuva on jatkuvasti kasvava, kansainvälinen toimiala. Suuri kansainvälinen elokuvatuotanto voi tuoda miljoonia maahan, jossa se kuvataan. Suomesta löytyy kaikki tarvittava osaaminen suurtuotantojen houkutteluun. Tällä hetkellä Suomessa kuvaaminen on kuitenkin erittäin kallista verrattuna halvemman työvoiman maihin, ja niihin Euroopan maihin, joissa tuotantokannustimet ovat jo käytössä. Jopa kotimaiset tuotannot ovat siirtyneet ulkomaille halvempien tuotantokustannusten perässä.

Keskustanuoret esittää, että Suomeen perustetaan tai elokuvasäätiön yhteyteen luodaan järjestelmä, jossa elokuvatuotannoille voidaan myöntää esimerkiksi 20 % osittaispalautus kuluista, jotka on käytetty Suomessa tehtyihin palveluostoihin ja suomalaisen työvoiman palkkaamiseen.

Järjestelmä vaatii rahallista lisäpanostusta kulttuurituotannon tukemiseen, mutta rahoituksesta osa voisi olla elokuvasäätiön rahoituksen uudelleen suuntaamista. Keskustanuoret uskoo, että tuotantokannustimien käyttöönotto toisi Suomeen merkittäviä kansainvälisiä elokuvatuotantoja ja uusia tulovirtoja.

Elokuvatuotanto ei työllistä ainoastaan elokuvan työryhmässä toimivia. Etenkin majoitus- ja ravintolapalvelut hyötyvät alueella kuvattavasta tuotannosta. Jos elokuva nousee ilmiöksi, jatkuu rahavirta matkailutuloina. Tuotantojen saaminen Suomeen lisäisi myös elokuvamatkailukohteita Suomessa. Lisäksi olemassa olevia elokuvamatkailukohteita tulisi mainostaa enemmän.


ELÄINTEN OIKEUDET


Suomessa eläinten hyvinvointiin on satsattava, minkä peruslähtökohtana on tuottajien jaksamisen tukeminen sekä riittävät tukipalvelut. Puhtaat ravinteet ja hyvinvoivat eläimet takaavat hyvän tuoton.  Keskustanuoret pitää tärkeänä, että maamme riistakantoja hoidetaan hyvin ja eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi tehtävät muutokset on toimeenpantava siten, että tuottajille turvataan riittävä siirtymäaika ja investointituki.

Eläinten hyvinvointia voidaan parantaa lukuisin keinoin. Keskustanuoret eivät vaadi uusien parsinavetoiden rakentamisen kieltämistä, vaan näkee ne kustannustehokkaana vaihtoehtona kalliille pihattonavetoille. Lisäksi vasikoiden sarvikudoksen polttamisessa sekä porsaiden kastroinnissa tulee käyttää riittävää kivunlievitystä kaikissa tuotantomuodoissa, ei vain luomussa. Jalostuksessa tulee kiinnittää rehuhyötysuhteen lisäksi erityistä huomiota eläinten hyvinvointiin. Optimaaliset tuotanto-olot sekä varautuminen poikkeustilanteisiin takaavat eläinten päivittäisen hyvinvoinnin. Eläinkuljetuksissa ja teurastamoilla tuotantoeläimille on tarjottava mahdollisimman hyvät olosuhteet loppuun asti. Lääkkeiden käyttö on Suomessa vähäisempää kuin muualla Euroopassa. Antibioottien käyttö tulee jatkossakin pitää minimissä.


ELÄKE


Suomalaisten elinikä on pidentynyt ja samalla eläkkeellä oloaika on kasvanut. Suomalaiseen eläkejärjestelmään on tehtävä muutoksia, jotta eläkejärjestelmästä saataisiin kestävä ja se olisi nuorempien sukupolvien saavutettavissa. Tämän vuoksi eläkemaksujen korottamisella on selkeä tarve. Eläkemaksuja on nostettava välittömästi, jotta suuret ikäluokat ehtivät osallistumaan eläkejärjestelmämme kestävyyden varmistamiseen.

Eläkemaksujen korotus on kohdennettava yli 53-vuotiaiden työntekijämaksuihin, ei työnantajamaksuihin. Tällä varmistettaisiin, että eläkeikää lähestyvät sekä maksaisivat ja kerryttäisivät omaa eläkettään nykyistä suuremmin, ilman että heidän työllistyminen vaikeutuisi.

Eläke kertyy jatkossakin täysi-ikäisenä tehdystä työstä. Eläkemaksuja ei tule asettaa alle 18-vuotiaan tekemälle työlle, sillä se vaikeuttaisi nuorten kesätöiden saamista. Eläkettä kertyy eri elämänvaiheissa eriarvoisesti, tätä tulisi arvostaa ja eläkekertymiä tarkentaa. Nykyisin asevelvollisuus ei kerrytä eläkettä, mutta jatkossa sen tulisi kerryttää eläkettä. Perheiden yksilöllisiä päätöksiä tulee arvostaa, joten kotihoidontuen saajien eläkekertymän tulisi olla nykyistä suurempi.

Keskustanuoret eivät näe tarvetta eläkekatolle, eli eläkkeen euromääräiselle maksurajalle. Eläkekaton asettaminen heikentäisi eläkejärjestelmämme uskottavuutta. Verotuksemme huomioi suuria eläkkeitä tehokkaasti, ja poistaa tarpeen eläkekaton asettamisesta.


EU


Suomi on osa Eurooppaa, jossa valtiot eivät selviä ilman yhteistyötä. Kannatamme valtioiden välistä yhteistyötä ja avoimuutta, emme maanosan kokoista liittovaltiota.

Euroopan unionin päätöksenteon on oltava kaikilla tasoilla avoimempaa, selkeämpää ja tarkoituksenmukaista.  Haluamme, että merkittävät päätökset tehdään eurovaaleissa valitun parlamentin sekä jäsenmaiden hallituksista koostuvan neuvoston hyväksynnällä, muutoin päätöksentekoa tulee palauttaa jäsenvaltioille ja niiden alueille.

Suomi on aktiivinen vaikuttaja Euroopan unionissa. Korostamme Euroopan unionissa pohjoisen ja harvaanasutun maan näkökulmaa. Unionin yhteinen aluepolitiikka aluekehitysvaroineen on tuonut Suomelle paljon hyvää. Aluekehitysvarojen kohdentamisesta tulee jatkossakin päättää paikallisella, ei kansainvälisellä tasolla.


EURO


Euro on hyödyttänyt Suomea. Se on tuonut mukanaan vakautta ja matalat korot, mutta siihen ei saa vaihtoehdottomasti hirttäytyä.  Luottamus euroon, Euroopan unioniin ja Euroopan tulevaisuuteen on palautettava. Jäsenvaltioiden tulee huolehtia omasta taloudenpidostaan yhteisen valvonnan ja talouslinjan vahvistaessa luottamusta. Vapaakauppasopimuksia tulee rakentaa vain todellisten kaupankäynnin esteiden purkamiseen.

Eurovaluutan vakauden ylläpito on viime vuosina koetellut kansalaisten oikeudentuntoa, mutta sillä on vältetty talouskriisin kärjistyminen. Kannatamme kohtuullista markkinataloutta, emme keinottelun vapautta. Nykyisen taloustaantuman taustalla on paitsi velkaantuminen, myös täysin reaalitaloudesta irtaantuneen finanssimaailman ylikuumeneminen. Spekulatiivinen pankkitoiminta sekä kaupankäynti joukkovelkakirjoilla ja luottoriskijohdannaisilla pitää erottaa normaalista säästö-, sijoitus- ja lainoituspankeista toisi kaivattua vakautta pääomamarkkinoilla.


EUTANASIA


Nykyinen lainsäädäntö ei Suomessa määrittelee eutanasiaan tai kuolinapuun liittyviä termejä, vaan kuolinapuun liittyvissä tapauksissa sovelletaan rikoslakia ja potilaslakia. Keskustanuoret näkevät, että on ensiarvoisen tärkeää määritellä eutanasiaan liittyvät termit lainsäädännön tasolla, jotta sekä potilaan että lääkärin oikeudet ja velvollisuudet olisi selkeästi merkitty.

Passiivinen eutanasia on laillista, kun se tehdään hyvän lääketieteen käytännön mukaan. Passiivisessa eutanasiassa terveydenhuollon ammattihenkilö pidättäytyy toimenpiteistä, jotka pitkittäisivät elämää. Avustetun itsemurhan tapauksessa terveydenhuollon ammattihenkilö antaa potilaalle lääkkeen itsemurhan tekemiseen.

Aktiivinen eutanasia tarkoittaa armosyistä tehtyä tekoa, joka aiheuttaa potilaan menehtymisen. Eutanasia sisältää monia eettisiä kysymyksiä, jonka vuoksi aktiivisen eutanasian saamisen edellytyksenä tulisi olla sietämätöntä kärsimystä kokevan, oikeustoimikelpoisen potilaan vapaaehtoinen, toistuva ja selkeä pyyntö. Potilaan kokema sietämätön kärsimys voi muodostua moniulotteisesta kokonaisuudesta, jossa on ainakin yksi lääketieteellinen osatekijä. Lisäksi lääkärin tulisi todeta potilaan ennuste toivottomaksi. Edelleen asiassa tulee huomioida, että hoitohenkilökunta voi joutua potilaan eutanasiapyynnön ääressä jyrkkään ristiriitaan oman maailmankatsomuksensa kanssa.

Keskustanuoret näkevät, että kuolevan potilaan ensisijaisena hoitona kuitenkin tulisi aina nähdä laadukas saattohoito ja kivunlievitys. Tilanteessa, jossa saattohoidolla ei kyetä lievittämään parantumismahdollisuuden menettäneen potilaan fyysisiä kärsimyksiä, tulisi ihmisen itsemäärämisoikeuden mukaisena vaihtoehtona olla myös ihmisen eutanasiatoiveen kunnioittaminen.

Keskustanuoret näkevät, että potilaalla tulee olla oikeus aktiiviseen eutanasiaan, kun tietyt kriteerit täyttyvät. Eutanasian ei kuitenkaan tule olla helposti saatavilla oleva vaihtoehto, vaan vakavasti sairaan viimeinen toive. Eutanasian saamisen kriteeristön tulee olla tiukka ja vaatia useamman lääkärin lausunnon.


HIILI


Erityisesti pääkaupunkiseudun energiaratkaisuilla on suuri merkitys, jotta Suomesta tulee hiilineutraali. Kohti hiilineutraalia kuntaa Hinku -hanke toimii hyvänä esimerkkinä paikallisesta toiminnasta. Vastaavien tavoitteiden tulisi olla jokaisen kunnan ja kaupungin listalla, erityisesti Helsingin. Keskustanuoret haluavat hiilineutraalin Suomen vuoteen 2030 mennessä.

Lähes kaikki lämmöntuotannon prosessit tuottavat sivutuotteenaan hiilidioksidia. Hiilidioksidille on kuitenkin monia jatkokäyttömahdollisuuksia, sitä ei tarvitse päästää sellaisenaan luontoon. Kerätystä hiilidioksidista voidaan valmistaa mm. polyuretaania ja metanolia. Hiilidioksidia voidaan myös käyttää lannoitteenomaisesti kasvihuoneissa. Kasvit käyttävät ravinteenaan hiilidioksidia, sivutuotteena tästä syntyy elintärkeää happea. Keskustanuoret pyrkii aktiivisesti hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Siellä missä energiaa edelleen tuotetaan polttamalla, tulee olla käytössä hiilidioksidikerääjät ja kerätty hiilidioksidi tulee jalostaa edelleen.


IHMISOIKEUDET


Hyvän hallinnon periaatteet, sananvapauden ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen ovat suomalaisen kehityspolitiikan keskiössä. Niiden lisäksi nostamme kärkeen naisten aseman edistämisen ja ruokaturvan.

Vahvistamalla naisten oikeuksia ja yhteiskunnallista asemaa vähennämme tulevaisuudessa maailmanlaajuista epätasa-arvoa ja turvaamme vakautta. Naisille suunnattu koulutus, pienlainat ja sosiaalipalvelut parantavat naisten asemaa, joka hillitsee myös väestönkasvua.

Kehitysyhteistyön piirissä olevissa valtioissa valtaosa väestöstä työskentelee alkutuotannossa, usein pienviljelijöinä. Samoissa maissa asuu myös suurin osa maailman nälkää näkevistä samalla kun väestönkasvu juuri näillä alueilla on nopeaa. Haastavien ympäristöolojen, kehittymättömien viljelymenetelmien ja epävakaiden poliittisten olojen vuoksi ruokavarmuus on hyvin haavoittuva

Meidän on uskallettava olla kansanliike, joka vaatii maailmanlaajuisesti nälänhädän poistamista ja ruokaturvan takausta jokaiselle. Kansainvälisen yhteisön on huolehdittava, etteivät maakaupat polje kohdevaltioiden kansalaisten ihmisoikeuksia.


ILMASTONMUUTOS


Maapallon ilmakehässä havaittava luonnollinen kasvihuoneilmiö on voimistumassa. Syynä tähän ovat ihmiskunnan toimet, erityisesti fossiilisten polttoaineiden käyttö, minkä seurauksena ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on kasvanut nopeasti. Maapallon elinkelpoisuuden säilyttämiseksi on ruoantuotannon, energiantuotannon ja kuluttamisen kannettava oma osuutensa.Hiilidioksidi-, typpi- ja metaanipäästöt ovat suurimmat ilmaston lämpenemistä vauhdittavat tekijät, joita myös maatalous tuottaa. Haluamme myös eroon fossiilisten polttoaineiden käytöstä.


ITÄMERI


Keskustanuoret kantaa huolta Itämeren huonosta tilasta, mikä ilmenee etenkin rantojen rehevöitymisenä. Kansallisella tasolla on haettava ratkaisuja sekä päästöjen vähentämisen että cleantech-osaamisen kautta. On vaikutettava vesillä liikkujien ja rannikon asukkaiden asenteisiin tiedottamalla etenkin muovijätteen vaaroista. Yksi näistä vaaroista on vesistöihin päätyvä mikromuovi, alle viiden millimetrin kokoinen muovi, joka syntyy kun isot jätteet hajoavat pienemmiksi osiksi. Muovi voi kulkeutua pienten merenelävien kautta kaloihin ja sitä kautta myös ihmisten ruokapöytään. Siksi Keskustanuoret pitää tärkeänä, että tietoisuutta muovin aiheuttamista vaaroista lisätään ja samalla muovijätteen poistosta huolehditaan.

Itämeri ei ole pelkästään Suomea koskeva haaste, minkä vuoksi keskeiset ratkaisut Itämeren tilan kohentamiseksi tehdään kansainvälisellä tasolla. Euroopan unioni on alkujaan perustettu ratkomaan isoja kansainvälisiä ongelmia, joista yksittäisen maan on mahdoton yksin selvitä. Itämeren tilan kohentaminen on nimenomaan tällainen unionitasoista yhteistyötä vaativa toimi. Itämeren valtioiden neuvosto on toiminut kiitettävästi ja toiminut myös Itämeren tilanteen ja roolin parantamiseksi.


KALASTUS


Keskustanuorten tahtotila on että ammattikalastuksen edellytykset turvataan sisä- vesialueella. Kysymys ammattikalastuksen tulevaisuudesta liittyy keskeisesti norpansuojelun ja verkkokalastuksen suhteeseen. Keskustanuoret korostaa, että norppakannan säilyttäminen nykytasolla on turvattava, mutta samalla uskomme, että yhteisymmärrys kalastuksen ja norpansuojelun välillä on haasteista huolimatta saavutettavissa.

Vuonna 2011 voimaantulleita verkkokalastuksen rajoituksien vaikutuksia norppakantaan seurataan. Ammattikalastajia kannustetaan kehittämään norppaystävällisiä pyydyksiä. Nykyistä tiukemmat rajoitukset verkkokalastusaikoihin olisivat järvikalan saalismäärille ja kalastuselinkeinolle erittäin haitallista. Ammattikalastuksen kehittämisessä keskeistä on verkkokalastuksen ohessa myös se, että ammattikalastusta varten pyritään löytämään riittävän suuret ja yhtenäiset kalastusalueet.


KANNABIS


Lääkekannabista on käytetty Kiinassa jo yli 2700 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Tällä hetkellä Suomessa ainoastaan suusumute Sativexilla on myyntilupa, muut lääkekannabistuotteet ovat erityisluvallisia, eli niitä myönnetään potilaille ainoastaan Fimean hyväksynnällä. Suomessa käytössä olevat erityisluvalliset lääkekannabistuotteet Bedrocan, Bediol ja Bedica sisältävät kannabiksen kukintoa eri muodoissa.

Keskustanuoret katsovat, että lääkärit ovat lääketieteen ammattilaisia ja osaavat arvioida potilaan todellisen tarpeen ja punnita hyödyt haittoihin. Tästä syystä erityisluvalliset lääkekannabistuotteet tulee siirtää myyntiluvallisiksi. Potilaiden tasa-arvoisen kohtelun vuoksi on perusteltua, että esimerkiksi kipulääkkeitä ei aseteta mielikuvien perusteella eriarvoiseen asemaan.


KAUPUNGIT


Kaupungit ovat yhteisöjä, asukkaiden elinympäristö- jä, kulttuurikeskuksia, liikenteen ja infrastruktuurin risteyskohtia ja elinkeinojen keskittymiä. Ne ovat lisäksi paljon muuta. Niiden muotoutumista ohjaavat poliittiset intressit, asukkaat sekä suuret yhteiskunnalliset ja globaalit kehityskulut. Näiden voimien ohjaaminen arvoperustaisesti on välttämätöntä, että voidaan varmistaa yhteisen hyvän toteutuminen ja jokaisen asukkaan toiveiden huomioonottaminen.

Keskustanuoret uskovat ihmisläheiseen kaupunkipolitiikkaan. Siihen kuuluvat lähipalveluiden puolustaminen, lähidemokratian edistäminen, lähiyhteisöjen vahvistaminen ja kaupunkilaisten henkilökohtaisten toiveiden kuuleminen. Luonnonläheisyys, alueellinen tasa-arvo, heikommasta huolehtiminen sekä ekologinen ja sosiaalinen kestävyys ovat myös vankkoja kaupunkipolitiikkamme perustana olevia arvoja.

Kaupungistuminen on Suomessa kehityssuunta, joka syntyy toisaalta luonnollisesta keskittymisestä ja toisaalta poliittisista päätöksistä. Suomessa tarvitaan politiikkaa, jossa kaupunkeja kehitetään pitkä- jänteisesti ja tasapuolisesti sortumatta liioiteltuihin kasvu-unelmiin. Liian nopea kasvu tuo mukanaan nousevat asumisen hinnat, puutteelliset palvelut ja liikenneyhteydet ja johtaa ympäristöstä tinkimiseen. Siitä ei hyödy kukaan. Kaupungistumiskehitystä on hallittava poliittisilla keinoilla kestävästi ja ihmisten tarpeita palvellen.


KESTÄVÄ KEHITYS


Keskustanuoret näkevät kestävän kehityksen arvona, joka turvaa nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen perusteet. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa.

Keskustanuorten mielestä kestävässä kehityksessä korostuu ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys. Ekologinen kestävyys edellyttää, ettei luonnon monimuotoisuus vaarannu ihmisen toiminnan seurauksena. Sosiaalinen kestävyys tarkoittaa heikoimmista huolehtimista ja yhteiskunnan eheyden turvaamista. Taloudellisen kestävän kehityksen kivijalkana on eettinen toiminta ja vakaa taloudellinen kasvu, joka ei perustu ylivelkaantumiseen, muiden hyväksikäyttöön tai varantojen yltiöpäiseen tuhlaukseen.


KIRJASTO


Kirjastopalvelut ovat kiinteä osa suomalaista sivistystä ja oppimista. Kunnallisella- ja muulla kirjastolaitoksella on historiallinen rooli suomalaisen demokratian, tasa-arvon ja alueellisen monipuolisuuden kehityksessä. Kaikille avoimen ja maksuttoman kirjastolaitoksen seurauksena kirjastojen käyttöaste on Suomessa yksi maailman korkeimmista. Kirjastojen muu tapahtumatoiminta kasvaa jatkuvasti, mutta kirjastopalveluiden ylläpitäminen on käynyt paikoin raskaaksi.

Keskustanuoret haluaa ylläpitää suomalaista kirjastolaitosta uudistamalla sitä rohkeasti. Kuntien kirjastopalveluja koskevaa lainsäädäntöä on tarkasteltava ennakkoluulottomasti niin, että maksuttomat palvelut voidaan jatkossakin turvata. Kirjastojen digitalisaatioon panostamisen avulla Suomi nostetaan e-kirjastojen kärkimaaksi. Nuorilla käyttäjillä on tässä kehityksessä keskeinen tiennäyttäjän rooli.

Digitalisaation seurauksena kirjaston ei enää tarvitse olla pelkkä fyysinen tila, vaan jokaisen älylaitteessa toimiva palvelu. Kunnallisena palveluna hankitaan e-kirjojen ja äänikirjojen lisenssejä. Kirjojen ja tallenteiden digitalisointi ei saa merkitä kirjastojen katoamista. Kirjastoista on kehitettävä määrätietoisesti monipalvelutiloja, jotka palvelevat kaikkia ikäryhmiä ja edistävät osaltaan alueellista kulttuuritoimintaa ja elinvoimaisuutta. Jatkossa voimme puhua kirjastoista kunnan elinvoimatilana tai elinvoiman tilana. “Kirjasto” on se paikka, jossa paikallisella harrastajateatterilla on esiintymistila, paikallisella yhdistyksellä kokoustila ja paikallisella yrittäjällä videoneuvottelumahdollisuus toiselle puolelle maailmaa. “Kirjasto” ei myöskään lainaisi enää ainoastaan kirjoja tai myöntäisi lukuoikeuksia, vaan toimisi tavaralainaamona.


KIVIHIILI


Keskustanuoret on sitä mieltä, että puun on korvattava kivihiili täysin. Tällä hetkellä kivihiili on edullisempaa kuin puu ja siksi etenkin rannikkokaupungit käyttävät sitä lämmöntuotantoonsa. Erityisesti pääkaupunkiseudun energiaratkaisuilla on suuri merkitys, jotta Suomesta tulee hiilineutraali.

Keskustanuoret kannattavat kivihiilen polton kieltämistä energia- ja ilmastostrategiassa. Keskustanuoret ovat ajaneet hiilineutraalia Suomea 2030 jo useamman vuoden ajan.

Hallitus valmistelee energia ja ilmastostrategiaa, jonka tarkoitus on huomioida hallituksen asettamat bioenergian tavoitteet, Pariisin ilmastosopimuksen vaatimukset ja turvata puhdas suomalainen luonto myös tuleville sukupolville. Kivihiiltä käytetään vuodessa sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena reilusti yli kaksi miljoonaa tonnia. Kivihiilen ominaispäästökerroin kilowattituntia kohden 341 grammaa hiilidioksidia kun vastaavasti uusiutuvalla energialla ei ole hiilidioksidipäästöjä ollenkaan.

On myös huomioitavaa, että noin puolet kaikesta käytetystä kivihiilestä tuodaan Venäjältä. Kivihiilen käyttö on siis myös huoltovarmuutta heikentävä tekijä, joka aiheuttaa Suomen talouteen nähden kohtuuttomia tuontikustannuksia.


KIERRÄTTÄMINEN


Suomen on tavoiteltava kärkipaikkaa kierrättämisessä. Vain toimimalla esimerkillisesti voimme odottaa muiden toimivan samoin. Kierrättävässä Suomessa kaikki mikä voidaan kierrättää, kierrätetään ja lopuksi jäljelle jäävä jäte poltetaan. Kaatopaikat jäävät kulutushysterian monumenteiksi.

Kierrätyksessä suljetun kierron on oltava kaiken toiminnan lähtökohtana. Jätteiden lajitteluun ja kokoamiseen on tarjottava kannusteita, joista keskeisin on yksinkertaisesti kierrätyksen mahdollistaminen eli keräyspisteiden määrän lisääminen. Pääkaupunkiseudulla keräyspisteitä ei ole edelleenkään riittävästi, muusta Suomesta puhumattakaan. Helpottaakseen määrän lisäämistä, keräyspisteitä on otettava huomioon jo uusien asuinalueiden suunnittelu- ja rakennusvaiheessa.

Keskustanuoret haluaa painottaa lajittelun ja kierrätyksen tärkeyttä osana suljettua kiertoa. Pidämme tärkeänä myös sitä, että tuotteita räätälöidään uusiokäyttöön niin, että vanhasta saadaan uutta, vaikkei samassa muodossa.


KOTOUTTAMINEN


On kaikkien etu, että hakemukset käsitellään tehokkaasti.  Keskustanuoret haluaa minimoida vastaanottokeskuksissa passiivisesti vietettävän ajan, sillä kuukausikaupalla epätietoisuudessa eläminen on henkisesti raskasta ja voi sairastuttaa psyykkisesti. Lisäksi turvapaikanhakijoiden toimettomat kuukaudet aiheuttavat kuluja yhteiskunnalle. Kun kriittisin turvapaikkahakemusten suma saadaan setvittyä, pitää oleskeluluvan saaneille mahdollistaa pääsy kotouttamispalveluihin, koulutukseen ja työhön.

Oleskeluluvan saaneiden kotouttamista tulee Suomessa tehostaa. Nykyisin Työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimisto) sekä kuntien ja kaupunkien maahanmuuttopalvelut tarjoavat maahanmuuttajille mahdollisuuden alkukartoitukseen ja kotouttamissuunnitelman laatimiseen. TE-toimiston alkukartoitus on kuitenkin saatavissa vain, jos pakolainen sitä itse pyytää. Keskustanuoret katsoo, että työ- elämään siirtymistä tukeva alkukartoitus ja kotouttamissuunnitelma tulee tarjota jokaiselle täysi-ikäiselle pakolaiselle, ilman että henkilö joutuu sitä itse pyytä- mään.

Kotouttamissuunnitelman lisäksi TE-toimistojen tulee tarjota jokaiselle täysi-ikäiselle ja työkykyiselle pakolaiselle työelämään valmentavaa koulutusta. Kotouttamiskoulutus sisältäisi yksilöllistä suomen tai ruotsin kielen ja viestintätaitojen opiskelua, yhteiskunta- ja työelä- mätaitojen opettelua, työharjoittelua sekä henkilökohtaisen ammatillisen suunnitelman laatimista. Tällaiseen koulutukseen osallistuminen asetetaan täysi-ikäisten pakolaisten velvollisuudeksi, jonka perusteeton laiminlyöminen johtaisi sosiaaliturvatason pienentämiseen. Ihmisten yhdenvertaisuudesta ei kuitenkaan saa tinkiä. Suunnitelman tekeminen ja työl- 9 listymisen tai koulutuksen piiriin pääsemisen edistäminen oikeuttavat pakolaiset työmarkkinatukeen samalla tavalla kuin kantasuomalaisetkin.

Keskustanuoret näkee, että alaikäisten ja työkyvyttömien pakolaisten kotouttamiskoulutuksesta vastaavat jatkossakin kunnat ja kaupungit valtion tuella. Lapset on saatava nopealla aikataululla kielikylpyyn ja heille tulee opettaa perustiedot suomalaisista tavoista, jotta he voivat siirtyä osaamistaan ja ikäänsä vastaaville luokille.


KOULUTUS


Suomalainen koulutus elää tiiviissä yhteydessä lähiympäristöönsä. Koulutusta kehitetään antamaan valmiuksia arkeen. Kouluissa opitaan enemmän käytännössä ja itse tehden ja kokeillen. Koulut tarjoavat mahdollisuuksia ohjattuihin työ- harjoitteluihin. Koulutuksen on oltava varallisuudesta ja taustasta riippumatta mahdollista niin pitkälle kuin kyvyt ja motivaatio kantavat.

Kouluyhteisöt kannustavat luovuuteen ja rajojen rikkomiseen. Myös muualla kuin koulussa tapahtuvaa oppimista tunnistetaan, esimerkiksi kansalaisopistojen, harrastusten tai vaikkapa musiikkiopiston kursseista voi saada luettua hyväksi.


KULTTUURI


Keskustanuorille kulttuuri on arvo itsessään. Kulttuuri on sukupolvia ja kansakuntaa yhdistävä juuri sekä kansakunnan sivistyksen lähde. Santeri Alkion ajatusta henkisestä kasvusta mukaillen näemme kulttuurin voimistavan ihmistä ja yhteisöä. Nuorkeskustalainen kulttuurinä­kemys ammentaa voimansa paikallisuudesta ja kansalaisten toimijuudesta.

Ajattelemme, että kulttuurin tulee näkyä kansalaisille niin puistoissa, kadunkulmissa, leikkikentillä kuin mobiililaitteissa. Kulttuurin “osallistumisen” tulee olla kansalaiselle helppoa. Suomalaisen kulttuurin moninaisuus kansainvälisine vaikutteineen on rikkaus, mitä opimme arvostamaan arkipäiväisillä toistuvilla kohtaamisilla - yhteisen dialogin kautta.

Kulttuurimaisemat ovat syntyneet ihmisen ja luonnon pitkän vuorovaikutuksen tuloksena. Niihin liittyy erityisiä historiallisia ja kulttuurisia arvoja. Keskustanuoret näkevät tärkeänä, että maanomistajia kannustetaan perinnemaisemien ylläpitämiseen maatalousyrittäjien ja kuntien kanssa yhteistyönä. Inventointiaineisto on kulttuurisesti arvokas kokonaisuus ja sen hyödyntämisessä on laajat mahdollisuudet etenkin matkailu-, luonto- ja palveluyrittäjille.


KULTTUURIMATKAILU


Suomi on kulttuuririkas maa, joten eri alueiden kulttuurierot voivat olla melko suuria. Kulttuurimatkailun voi ajatella olevan keskeinen osa Suomi-kuvaa maailmalla, mutta Suomen valtion tulisi panostaa kulttuurimatkailun kehittämiseen nykyistä enemmän.

Suomi pitäisi saada kiinnostavammaksi sekä ulkomaalaisten että suomalaisten matkailijoiden silmissä. Suomea tulisi siis markkinoida ulkomaalaisille paljon nykyistä enemmän. Suomeen saapuville turisteille tulisi tarjota enemmän mahdollisuuksia tutustua sekä Suomen maaseudun kauniiseen luontoon, että kaupunkien kulttuuriin.

Matkailun lisääntyminen vaatii Suomelta tunnettavuuden lisäämistä sekä riittävän ainutlaatuisten kohteiden kehittämistä, esiintuomista ja luomista. Matkailua ei voida rakentaa vain suurten yksiköiden varaan, vaan tarvitsemme monenlaisia kokonaisuuksia, monenlaisille matkailijoille ja kuluttajille. Matkailualalla toimii niin yhden henkilön työllistäviä kuin kymmeniä tai jopa satoja työllistäviä yrityksiä, kaikille on tilaa ja kaikkia tarvitaan. Hiljaisuus, yksilöllisyys ja luonnonmukaisuus ovat asioita, joita erityisesti maaseutumatkailulta haetaan, kulttuurimatkailua unohtamatta.


KULTTUURIPERINTÖ


Kulttuuriperinnön koetaan olevan tärkeä osa kansakunnan identiteettiä ja edellytys kansakunnan itseymmärrykselle. Kulttuuriperintömme ovat myös jälkipolviemme oikeus. Meidän tulee varmistaa, että rakennuskulttuurimme koostuu kerroksellisesti eri-ikäisistä rakennuksista. Museoviraston avustusten hakemista tulisi myös nopeuttaa ja ehtoja helpottaa.

Näemme vanhoilla päärakennuksilla kulttuurillista arvoa, mutta samalla pitäisi tunnustaa myös pihapiirikokonaisuuden kulttuuriarvo ja tukea pihapiirien kunnostamista kokonaisuutena. Päärakennuksen historia koostuu myös sen ympärillä olevista apurakennuksista. Rakennusten entisöinnissä tulisi nähdä myös yritysmaailman tilatarpeet ja mahdollistaa esimerkiksi uusien oviaukkojen tekeminen. Keskustanuoret esittävät, että Museoviraston avustus olisi myönnettävissä tapauskohtaisesti myös isompiin muutoksiin, jos ne toteutetaan perinteisin menetelmin.

Rakennukset ovat aina eläneet tarpeen mukaan, miksei siis nykyisinkin. Rakennuskantamme vanhimmat rakennukset ovat hirsisiä ja hirsirakentaminen vaatii erityisosaamista. Säilyttääksemme tätä kulttuuriperintöä, tulisi rakennuspuolen opetuksessa olla mahdollisuus valita laajemmin rakennuskonservatoinnin kursseja. Lisäksi alan oppisopimustoimintaa tulisi tukea enemmän.

Rakennuskonservointi on laaja ala, jonka oppii vain työ­kokemuksen kautta ja oppisopimuksena tietotaito siirtyisi parhaiten nuoremmille sukupolville. Menetämme kulttuurihistoriallisesti mielenkiintoisia rakennustekniikoita, jos taidot eivät siirry eteenpäin käytännönläheisesti.  Keskustanuoret esittää, että rakennuskonservatoinnin oppisopimustoimintaa tulee tukea ja kehittää alan vaatimukset huomioiden.


KYBERTURVALLISUUS


Kyberturvallisuus on muodostumassa äärimmäisen merkittäväksi tekijäksi. Tulevaisuuden uhkana on sähköisessä muodossa olevan tiedon turvallisuus ja sen joutuminen vääriin käsiin sekä sähköisesti toimivan infrastruktuurin turvaaminen. Suomen on turvallisuuspolitiikassaan varauduttava myös tämän kaltaisten uhkien torjumiseen. Sekä kansalaisten oikeusturvan kannalta että maamme taloudellisena ja turvallisuuspoliittisena etuna on turvata tietoverkkojen yksityisyys urkinnan sijaan.


LUOTTAMUSYHTEISKUNTA


Me Keskustanuoret tavoittelemme arvoillemme perustuvaa luottamusyhteiskuntaa. Sivistys vahvistaa ymmärrystä maailmasta ja on luottamuksen perusta. Yhdenvertaisuus synnyttää luottamusta. Kestävä kehitys luo luottamusta tulevaisuuteen. Yhteisöllisyys saa luottamaan itseensä ja toisiin ihmisiin.

Luottamusyhteiskuntaa kokoavana voimana on kokemus jaetusta ja yhteisestä, monimuotoisesta suomalaisuudesta. Perimmäinen tavoitteemme on mahdollistaa jokaiselle yksilölle onnellisen ja tasapainoisen elämän tavoittelu. Edessä on paitsi hyvinvointimallimme peruskorjaus, myös voimauttaminen vapaaseen ja vastuulliseen kansalaisuuteen.

Keskustanuorten ihanteena on sosiaalisesti ja alueellisesti ehyt, elinvoimaisten lähiyhteisöjen sekä kestävien julkisten palveluiden ja tulonjaon varaan muodostuva luottamusyhteiskunta.


LÄHIDEMOKRATIA


Valtion, maakunnan ja kuntien rooli on selvennettävä ja vakiinnutettava. Suomi etenee kohti kolmitasoista liittovaltiota. Kuntien ja valtionhallinnon tehtäviä siirretään maakunnille. Samalla lähikunnissa vaikuttamismahdollisuudet sekä lähidemokratia lisääntyvät ja kuntien tehtävät vähenevät viidesosaan.

Mikäli haluamme, että asukkaat ovat kiinnostuneita elinympäristöstään, pitävät siitä huolta ja toimivat vastuullisella tavalla, tarvitsemme todellista demokratiaa ja todellista kansalaisten valtaa, joka kiinnittää ihmiset osaksi yhteiskuntaa. Ehdotamme tietotekniikan lisäämistä jokaisen kunnan ja maakunnan vaikuttamisväyliin. Äänestäminen, aloitteiden jättäminen ja kokousten seuraaminen on oltava mahdollista jokaiselle kiinnostuneelle verkon kautta.

Suomalaiset kunnat on luotu toteuttamaan lähidemokratiaa ja palvelemaan paikallisyhteisön tarpeita.


LÄHIRUOKA


Lähiruoka on erinomainen tapa tukea aluetaloutta sekä ruokakulttuuria, mutta niiden rinnalle tarvitaan laajaa teollista tuotantoa. Kuluttajan kannalta lähiruoan hankkiminen on kuitenkin tällä hetkellä liian kallista ja työlästä.

Lähiruuan myynnin edistämiseksi ja vähittäistavarakaupan kilpailun lisäämiseksi Suomeen tulee perustaa tuottajien toimesta koko maan kattavia lähiruokaketjuja. Kokoamalla hajanaisesti toimivien pienten jalostajien resursseja yhteen, voidaan valikoimaa, saatavuutta sekä kustannustasoa kehittää siten, että yhä useammalla kuluttajalla on edellytykset ostaa aitoa lähiruokaa. Alkutuottajien lähiruokaketjun lisäksi valtion tulee tukea pienten nettiruokakauppojen laajentumismahdollisuuksia innovaatiotuilla.

Kuluttajaa tulee valistaa lähiruuan erinomaisuudesta. Lähellä tuotetun ruuan alkuperä, tuottaja kuten myös valmistaja tiedetään ja tunnetaan. Turvallinen ja tuore vaihtoehto on aina parempi kuin kaukana tuotettu ja kuljetettu. Samalla pienennetään ympäristön kuormitusta. Ostamalla lähiruokaa kuluttaja tukee oman alueensa elinvoimaisuutta.


MAAHANMUUTTO


Keskustanuoret vieroksuu pakolaiskriisin laukaisemaa yhteiskunnallisen keskustelun vastakkainasettelua, jossa rajoja vaaditaan joko suljettaviksi tai avattaviksi apposelleen. Vieraan pelosta kumpuava kammo kanavoituu vihapuheen lietsontana ja rasistiset tempaukset ovat yhä yleisempiä. Myönteisesti maahantulijoihin suhtautuvat puolestaan viljelevät hanakasti rasisti-leimaa ja kärjistävät arkaa ilmapiiriä. Keskustanuoret etsii populististen ääripäiden välissä kulkevaa tolkun tietä.

Talouden alhossa suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointilupaus on vaakalaudalla. Leikkauslistojen aikana on ymmärrettävää, että rajallisten yhteisten varojen jakaminen pakolaisten kanssa voi herättää epäreiluuden tuntemuksia. Turvapaikkajärjestelmän ylläpidolla ja kotouttamisella on toki hintansa, mutta piittaamattomuus ja huolimattomuus ovat lopulta kalliimpi vaihtoehto.

Nuorkeskustalainen liike suhtautuu avarakatseisesti erilaisiin kulttuureihin. Isänmaallisuus ja suomalaisuus ovat arvoja, jotka jo nykypäivänä yhdistävät eri etnisistä taustoista tulevia ihmisiä yhteen. Keskustanuoret uskovat sydämen sivistykseen, jonka edellytyksenä ovat terve uteliaisuus, halu oppia kanssaihmiseltä sekä jatkuva itsensä kehittäminen.

Tämä linjatyö kumpuaa kiihkottoman ja rakentavan maahanmuuttopoliittisen keskustelun tarpeesta. Työssä pyritään esittämään realistisia ehdotuksia turvapaikanhakujärjestelmän uudistamiseksi sekä turvapaikan saaneiden kotouttamiseksi. Lisäksi Keskustanuoret haluaa muistuttaa, etteivät pakolaisvirrat ole ohimenevä ilmiö. Esimerkiksi aavikoituminen ja muut äärimmäiset sääilmiöt voivat tulevaisuudessa laukaista ilmastopakolaisten vaelluksen kohti pohjoista pallonpuoliskoa.


MAKSUTON EHKÄISY


Maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille on Keskustanuorten mielestä järkevä investointi nuorten terveyden ja kuntien talouden kannalta. Maksuttoman  ehkäisyn  tarjoaminen on tärkeää  myös sosiaalisen   eriarvoistumisen  näkökulmasta. Nuorille  tulisi  tarjota  sekä hormonaalista  ehkäisyä  että kondomeita.

Terveyden   ja   hyvinvoinnin   laitos   on   vuosikausia   suosittanut,   että   kunnat   tarjoaisivat   maksutontaehkäisyä alle 20-vuotiaille. Myös sosiaali- ja terveysministeriö on suosittanut, että kunnat tehostaisivat nuorten lisääntymis- ja seksuaalipalveluita.

Vaikka   aborttien   määrä   on   ollut   laskussa   koko   2000-luvun, tehdään  niitä  edelleen vuosittain yli 9000.  Eniten raskaudenkeskeytyksiä  tehdään  20-24-vuotiaille naisille. Maksuton  ehkäisy  tarjoisi  niin yksilön  turvan,  seksuaaliterveyden  kuin henkisen  terveyden  puolesta  positiivisia   vaikutuksia.   Suomen Keskustanuoret   edistävät toimia  nuorten  maksuttoman  ehkäisyn takaamiseksi.


METSÄSTYS


Metsästysmahdollisuudet myös luonnonsuojelualueilla tulee tutkia tarkkaan ja mahdollistaa kun se ei aiheuta haittaa suojelun ensisijaisille tavoitteille. Metsästys Suomen luonnonsuojelualueilla tulee sallia haitallisten lajikantojen hallitsemisen mahdollistamiseksi. Metsästäjien luonnonhoidolliselle työpanokselle on annettava sen ansaitsema tunnustus. Kaikkia suomalaisia koskeva mahdollisuus metsästää valtion myöntämillä metsästysluvilla valtion alueilla on Eurooppalaisittainkin poikkeuksellista ja siitä tulee pitää kiinni.


METSÄT


Suomi on perinteikäs ja vahva metsätalousmaa, mutta metsien hyödyntäminen tällä hetkellä on liian alhaisella tasolla. Puuta korjataan metsistä huomattavasti vähemmän kuin arvioitu vuosikasvu on. Metsäsektori on kuitenkin ollut lähiaikoina ainoa teollisuudenala, joka on pystynyt tarjoamaan positiivisia viestejä. Puunmyynti on kehittynyt suotuisasti. Metsäsektorin ongelmana voi nähdä metsähakkeen heikentyneen kysynnän pääasiassa leudon talven ja kivihiilen käytön lisääntymisen seurauksena.

Suomen metsätalouden perusedellytys on toimiva logistiikka ja kestävä tieverkko. Keskustanuoret esittää arvometsätaloutta, jossa korostuu ensiluokkainen metsänhoito ja kokeileva metsätalous. Se tarkoittaa tutkimusta suomalaisiin kasvuolosuhteisiin sopivista uusista puulajikkeista, joihin erikoistumalla on mahdollista saada metsänkasvatuksella parempi tuotto. Näiden jalostus ja vienti ovat Suomelle kilpailuetu suhteessa muihin maihin, etenkin Venäjään ja Pohjoismaihin. Ilmastonmuutos saattaa myös mahdollistaa tulevaisuudessa jalopuulajikkeiden kasvatuksen maan eteläisissä osissa.


NATO


Keskustanuoret eivät näe, että NATO:n jäsenyys palvelisi tällä hetkellä kansallista etua. NATO:on liittyminen loisi  tarpeettomia jännitteitä nykyiseen rauhanomaiseen tilanteeseen. Keskustanuorilla on pitkä historia vakaan turvallisuuspolitiikan  kannattajana. Pyrimme välttämään konflikteja, jolloin avainasemassa ovat diplomatia, hyvät suhteet muihin toimijoihin, vakauden ylläpito sekä oma, uskottava puolustus.

Keskustanuorten  mielestä  Suomen  ei  tulisi  joutua  sitoutumaan  hyvin  moninaisten  valtioiden  turvallisuuspoliittisiin intresseihin. Esimerkiksi Turkin tapahtumat  ovat  osoittaneet,  että  kaikki  NATO:n jäsenvaltiot  eivät  jaa  samaa  arvopohjaa. Suomalaisen sotilaan velvollisuus ei ole puolustaa Turkin rajoja tai  Yhdysvaltain  imperialismia.  

Itämerellä  vallitsee  turvallisuuspoliittinen  vakaus, jota Suomen  ei  tulisi omatoimisesti  horjuttaa:  muutos  on  se,  joka  horjuttaa vakautta.  Jos  jokin  muu  toimija  horjuttaa  tätä  vakautta,  silloin  Suomella  tulisi  olla  realistinen  mahdollisuus  harkita  omaa asemaansa  uudelleen.

NATO:n sijaan Keskustanuoret   kannattavat   pyrkimyksiä   EU:n   puolustuspoliittisen   yhteistyön tiivistämiseksi. Esimerkiksi uudet uhkat  eivät  noudattele  valtioiden rajoja.  Terrori  uhkaa  yhtälailla  koko Eurooppaa,  ja  esimerkiksi  helpottunut  tietojen  vaihto,  koulutus-  ja  operatiivinen  yhteistyö parantaisi kykyämme vastata uudenlaisiin uhkiin.


NUORISOTAKUU


Nuoret saavat osallistua yhdenvertaisina kuntalaisina asioiden valmisteluun, käsittelyyn ja päätöksentekoon. Nuorilla tulee olla oikeus äänestää kansanäänestyksissä ja  käyttää ääntään kaikilla lähidemokratian toteuttamisareenoilla.

Kunta luo uusia tapoja ja toimintamalleja auttaa nuorta. Nuoriso- ja sosiaalipalvelut eivät saa olla vain tulipalojen sammuttelua vaan suojelua, että kipinöitä ei edes synny.


NUUSKA


Suomeen ei tarvita uusia laillisia päihteitä aiheuttamaan riippuvuuksia ja terveyshaittoja. Tupakointia on pyritty rajoittamaan ja vähentämään lainsäädännöllä viime vuosina ja tässä onkin onnistuttu. Tutkimusten mukaan tupakointi on vähentynyt huomattavasti ja esimerkiksi nuorten suhtautuminen tupakointiin on muuttunut selvästi kielteisemmäksi viime vuosina. Kouluterveyskyselyn mukaan tyttöjen tupakointi on vähentynyt 2000- luvulla ja poikien tupakointi lähti laskuun 2006 – 2007. Tässä tilanteessa olisikin erikoista, jos ehdoin tahdoin lisättäisiin toisen päihteen käyttöä sallimalla sen myynti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan nuuskan käyttö ei auta tupakoinnin lopettamiseen, kuten toisinaan väitetään. Kouluterveyskysely vahvistaa tätä nuorten osalta, sillä pelkkää nuuskaa käyttävät nuoret ovat harvassa, mutta sekä nuuskaa että tupakkaa käyttää moni. 

Ruotsalaistutkimuksissa nuuskan käytön on havaittu aiheuttavan 2-tyypin diabetesta sekä sydän- ja verisuonitauteja. Nuuska aiheuttaa myös syöpää, kosmeettisia haittoja ja muita suu- ja hammasongelmia. Raskauden aikainen nuuskankäyttö lisää lapsen kuoleman riskiä. Suomessa nuuskan käyttö on huomattavasti vähäisempää kuin Ruotsissa, jossa nuuskan myynti on sallittu. Ruotsalaismiehistä 29% käyttää päivittäin nuuskaa, kun taas suomalaismiehistä vain 1,2 - 2,9%. Niinpä ei ole perusteltua väittää, etteikö nuuskan myynnin sallimisella olisi vaikutusta käyttäjämäärään. Kun otetaan huomioon nuuskankäytöstä aiheutuvat terveyshaitat, eivät sen myynnistä saatavat verotulot ole tarpeeksi painava peruste myynnin aloittamiselle sen enempää taloudellisesti kuin inhimillisestikään.  


OPINTOTUKI


Keskustanuoret kannattavat perustuloa myös opiskelijoille. Sitä ennen opintotukea tulisi kuitenkin uudistaa muun muassa huoltajakorotuksella.

Sairausvakuutuslain mukaan äitiys- ja vanhempainraha maksetaan äidille vähimmäismäärän suuruisena, jos äiti on samanaikaisesti ansiotyössä tai omassa työssä lukuun ottamatta omassa kotitaloudessa suoritettavaa työtä tai opiskelee päätoimisesti ja saa opintotukilain mukaista opintorahaa. Vastaavasti menetellään isälle maksettavan vanhempainrahan osalta. Kunnallinen päätöksenteko tarvitsee tuekseen kaikenlaisissa elämäntilanteissa olevia päättäjiä. Vaikka tulonmenetys ei konkreettisesti olisi merkittävä, eikä nykykäytäntö estä kenenkään mahdollisuuksia osallistua kuntapolitiikkaan, on mielikuvien merkitys huomattava. Kunnallisista luottamustoimista maksettavia palkkioita ei tulisi pääsääntöisesti ottaa huomioon vanhempainpäivärahan suuruutta määrittäessä.

Opintotuki on sosiaaliturvaa, jonka tehtävä on ensisijaisesti taata toimeentulo opiskelijoille joilla on taloudellisen tuen tarve. Opintotuki ei ole palkkiota suoritetuista opinnoista. Työnteko opiskelun aikana on arvokasta ja kannatettavaa, eikä opintotuen tulorajat estä työntekoa opiskelun ohella. Tehdessään töitä, jotka ylittävät opintotuen tulorajat on mahdollista ilmoittaa jättävänsä nostamatta opintotukea ja näin välttää takaisinperinnän. Kela on arvioinut tulorajojen poiston maksavan noin 300 miljoonaa euroa. Pidämme kuitenkin tärkeänä sitä, että opiskelijoille opetettaisiin jatkossa opintotukijärjestelmää koulussa, jotta tietoisuus tulorajoista ja mahdollisuuksista tehdä töitä opiskeluiden ohella paranisi. Kannatamme perustuloa myös opiskelijoille.


PEDOT

Keskustanuoret kannattaa maasuurpetojen kantojen hallitsemista metsästämällä, sekä siirtämällä suurpetoja alueille, joissa on elintilaa niin ettei ihmisille aiheudu merkittävää haittaa. Riistakeskuksen ja maa- ja metsätalousministeriön lisäksi maakuntahallinnon roolia suurpetolupien myöntäjänä tulee jatkossatarkastella. Häirikköpetojen kaatoon tulee voida hakea poikkeuslupaa nopeammin ja helpommin, jos häirikköpeto aiheuttaa mittavaa vahinkoa poronomistajalle, muulle karjalle tai hyötyeläimille.

Petokantojen pienentäminen ei tarkoita sitä, että laji metsästetään sukupuuttoon, vaan maltillisella kantojen kontrollilla voidaan pitää yllä sopivaa ja luonnollisen kokoista kantaa ottaen kaikki näkökulmat huomioon. Petolaumoja harvennettaessa on huomioitava niiden luontainen arvojärjestys. Asiaa voidaan parhaiten edistää antamalla riistanhoitoalueille vastuu tiedon levittämisestä riistanhoitoyhdistyksiin ja paikallisille metsästysseuroille.

Keskustanuoret näkevät, ettei suurimmasta osasta Suomen pedoista ei ole haittaa ihmisille tai elinkeinoille.Petopolitiikasta linjattaessa on kuitenkin kuunneltava erityisesti niitä kansalaisia, joita asia suoraan koskee.

Joillakin alueilla lähes kaikki alueen asukkaat saattavat olla petojen kanssa tekemisissä suoraan taivälillisesti. Luonnon tai eläinten asiaa ei edistetä vastakkainasettelulla tai syyllistämisellä. Perheiden pelkoa vaikkapa lasten turvallisesta koulutiestä ei saa aliarvioida. Selkeästi häiriintyneet yksilöt on poistettava, jatkuvan riistanhoitotyön ja kannanhoidon lisäksi.


PERUSTULO


Keskustanuorten tavoitteena on ollut jo useamman vuosikymmenen ajan riittävä, työhön kannustava, yksinkertainen perustulo. Perustuloon siirtyminen on mahdollista useamman vaalikauden aikajänteellä, mutta toimia sosiaaliturvan ja työelämän joustavamman yhdistämisen hyväksi on tehtävä nyt.

Perustulon tavoittelemiseen on tehtävä toimia tulevan hallituskauden aikana. Ilman riittävän kattavaa, alueellista kokeilua ei ole mahdollista saada riittävästi tietoa perustulon käytännön mahdollisuuksista. Sen vaikutuksia ei voida mallintaa, sillä ne vaikuttavat merkittävästi myös yhteiskunnalliseen toimintaan ja rakenteeseen. Pitkään jo esittämämme malli, ja myös muiden otollisimmaksi toteama, on negatiivinen tulovero. Sen on oltava myös kokeilun malli.


POHJOISMAAT


Osana arktista aluetta Suomen kansainvälinen koti on Pohjoismaat. Se muodostuu valtioiden, kulttuurien, luonnon ja elämäntavan samankaltaisuudesta.

Arktisen alueen avautuminen tuo Suomelle mahdollisuuksia nousta logistiseksi solmukohdaksi. Ilmastonmuutos avaa laivaväyliä ja tuo arktiset resurssit maalla ja merellä helpommin saataville. Toiminta pohjoisessa vaatii ympäristöllistä kestävyyttä alueen hauraan luonnon takia: öljynporaus ei sovi arktisille alueille.

Koillisväylä on auki aiempaa suuremman osan vuodesta ja lyhentää ratkaisevasti etäisyyttä Aasiasta Eurooppaan, mikä luo kysyntää suomalaiselle meriosaamiselle. Suomi on Arktisen neuvoston aktiivinen jäsen, joka ilman omaa rantaviivaa Jäämerelle pystyy toimimaan sillanrakentajana alueen kestävyyden ja sen hyötyjä havittelevien maiden välillä.


ROBOTISAATIO


Internetin voittokulun lisäksi, myös robotisaatio ja tekoäly muuttavat kuntia. Hoivarobotit ja robottiautot tulevat olemaan arkipäivää. Robotisaation avulla voidaan tukea asukkaiden hyvinvointia ja tarjota palveluja laajasti eri alueille. Robosaatiolla ei kuitenkaan ole mahdollisuuksia ilman nopeita tietoyhteyksiä.

Vaikka teknologia tarjoaa lähes rajattomat mahdollisuudet, ei se poista tarvetta kohdata toista ihmistä aidosti. Myös virtuaalitodellisuuden tulisi olla yhteisöllistä. Yksinäisyyden ja osattomuuden tulee kadota, ei lisääntyä. Mitään palveluita ei korvata kylmällä elektroniikalla vaan sitä on käytettävä yhteisöllisyyden ja ihmiskontaktin välittämisen välineenä.


RUOKA


Ruokaa tarvitaan alati enemmän, mutta maanviljelykseen käytettävissä oleva pinta-ala vähenee kiihtyvällä tahdilla. Tähän haasteeseen on pystyttävä vastaamaan. Myös erilaisten kemikaalien, kasvitautien ja muiden epäpuhtauksien määrää ravinnossa olisi vähennettävä. Terveellinen ja turvallinen ruoka on ihmisoikeus. Kuluttajalla on tinkimätön oikeus tietää mitä syö.

Keskustanuorten tavoitteena on, että 2010-luvun ruokarenessanssi palauttaa ruoalle sille kuuluvan arvon. Ruoan arvoa tulee nostaa esiin yhteiskunnallisessa viestinnässä. Suomalaisessa ruokakulttuurissa on päästävä yhä voimakkaammin kohtuullisuuden tielle.

Kuluttajan on nykytilanteessa vaikea hahmottaa omien ostopäätöstensä ympäristö- vaikutuksia. Läpinäkyvyyden lisäämiseksi ja vertailemisen helpottamiseksi ruoalle tulee luoda ympäristövaikutukset osoittava mittaristo, joka on selkeästi näkyvillä pakkauksissa.


SIVISTYS


Nuorkeskustalaisille sivistys on ylpeyttä omista juurista sekä ymmärrystä nykyisestä ja tulevasta. Sivistys on pyrkimystä jatkuvaan henkiseen kasvuun, avoimeen suhtautumiseen ja uuden oppimiseen. Sivistys on tiedon yhdistämistä kokemukseen.

Nuorkeskustalainen sivistys ei ylenkatso maailmanvirtauksia, toisten uskomuksia, aatteita tai tapaa käsittää elämää, muttei myöskään anna ymmärrystä ihmisarvoa rikkoville tavoille, kulttuureille tai instituutioille. Sivistynyt ihminen tietää sekä oman paikkansa että tehtävänsä yhteiskunnassa ja yhteisössä. Hän ymmärtää myös muiden roolin ja jokaisen yksilön tärkeyden arvostaen heidän panostaan.

Nuorkeskustalaiset kannattavat monipuoliseen sivistykseen ja elämänpituiseen oppimiseen kannustavaa joustavaa oppimispolkua, jota yhteiskunta tukee tarjoamalla maksuttoman suomalaisen koulutuksen tohtoriksi saakka.


SOTE


Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen keskiössä on oltava palvelujen saatavuus ja saavutettavuus, lähellä ja sujuvasti. Uudenlaiset palveluntuotantomuodot, kuten pyörien päällä liikkuvat palvelut sekä verkosta saatavat erilaiset terveyspalvelut ajanvarauksineen ja valvontarannekkeineen tuovat lisää turvaa ja helppoutta ihmisten arkeen. Lähipalveluissa on huomioitava erityisesti henkilöt joille liikkuminen on vaikeaa.

Keskustanuoret ehdottaa laajempaa näkemystä sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Pelkistä terveysasemista on siirryttävä hyvinvointiasemiin tai vastaaviin yksikköihin. Hyvinvointiasemien sijaitsisivat kunnissa ja kunnanosissa ja niissä tarjottaisiin perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen sekä yksityisen ja kolmannen sektorin toimintoja saman katon alla.

Keskustanuoret eivät kannata työterveyshuoltojärjestelmän purkamista, koska se edustaa nykyisellään terveydenhuoltojärjestelmämme hyvin toimivaa osaa. Pidämme hyvänä, että erityisesti perusterveydenhuollon puolella otettaisiin oppia työterveyshuoltojen sujuvista käytännöistä.

Keskustanuoret haluaa muuttaa yhteiskuntamme ja perinteisen terveyden- ja sairaanhoito järjestelmän ajattelumalleja. Konkreettisena esimerkkinä tarjoamme hyvinvointireseptejä, joiden käyttöä voisi rahoittaa esimerkiksi palveluseteleiden kautta. Hyvinvointireseptin idea on, että lääkäri voisi kirjoittaa eräänlaisen reseptin tai lähetteen esimerkiksi liikuntapalveluihin, kansalaisopiston tai järjestöjen kursseille tai vaikka nuoriso-ohjaajan luokse osittain ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä.

Kuntien perinteisestä sote-politiikasta tulee sairauksien ehkäisyä ajavaa hyvinvointipolitiikkaa. Soteuudistuksen yhteydessä on huolehdittava, että hyvinvointipolitiikkansa toimeenpanossa onnistuneet kunnat saavat tästä kompensaation.


TAITEILIJAT


Taidekasvatuksen tavoitteena ei ole tehdä jokaisesta ammattitaiteilijaa. Taiteen tekeminen ja siitä nauttiminen luo hyvinvointia ja auttaa ymmärtämään itseä ja toisia, myös erilaisia kulttuureja. Kaikilla aloilla tarvitaan luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä.

Hallituksen tavoitteena on parantaa taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta ja vahvistaa lasten ja nuorten luovuutta. Hallitusohjelmassa luvataan lisätä taiteen perusopetusta ja parantaa opetuksen saatavuutta taiteenalakohtaisesti maan eri osissa.

Sosiaali- ja eläketurvan näkökulmasta erityisesti vapaat taiteilijat ovat hankalassa asemassa. Heidän tulonsa voivat olla MYEL -valtuutettuja apurahatuloja, YEL-vakuutettua muun taiteellisen toiminnan tuloa tai alarajan alle jäävää täysin vakuuttamatonta tuloa. Riittävän eläkkeen kerryttämiseksi pitää taiteilijan ymmärtää vakuuttaa itsensä ja olla valmis maksamaan joskus myös normaalia suurempaa vakuutusmaksua.


TASA-ARVO


Tasa-arvoinen yhteiskunta synnyttää luottamusta siihen, että meillä kaikilla on paikka tässä veneessä. Ihmisille on taattava samat lähtökohdat riippumatta siitä, missä asuu.

Vammaisuus tai terveydellinen rajoite ei saa olla este aktiiviselle kansalaisuudelle, vaan tasa-arvoisessa tulevaisuudessa jokainen on osa työelämää, yhteiskuntaa sekä yhteisöä. Luottamusyhteiskunta huomio vammaiset sekä ajaa heidän asiaa edistämällä esteettömyyttä ja oikeuskysymyksiä. Vanhemmuus on nähtävä tasa-arvoisena niin taloudellisten rasitteiden kuin vanhempana olemisen oikeuden puolesta.

Yhdenvertaisuus on tasa-arvoa ja samoja sääntöjä sekä oikeuksia kaikille ihmisille välittämättä ihonväristä tai seksuaalisesta suuntautumisesta


TASA-ARVOINEN AVIOLIITTOLAKI


Ihmisten yhdenvertainen kohtelu kuuluu ihmisoikeuksiin. Kaikkien kansalaisten tulee olla yhdenvertaisia lain edessä, eikä tämä toteudu perinteisessä avioliittokäsityksessä. Jokaisella, katsomatta seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuoleen, tulisi olla oikeus avioitua valitsemansa ihmisen kanssa. 

Keskustanuoret kannattavat tasa-arvoista avioliittolakia



TEKIJÄNOIKEUDET


Teoksen tekijällä on oikeus määrätä sen käytöstä. Tekijänoikeus turvaa lainkeinoin tekijän, eli teoksen omistajan oikeudet. Keskustanuoret näkevät tekijänoikeudet tärkeänä osana taiteilijoiden työoikeuksia ja tuloja.

Tekijänoikeudet koskettavat yhä isompaa osaa elämäämme: kirjat, elokuvat, koulutusmateriaali, musiikki, kartat, tietokoneohjelmat, valokuvat ja taide vain pääpiirteissään mainittuina. Tekijänoikeuslakia on muutettu vuosien mittaan useita kertoja. Muutokset ovat tehneet laista vaikeaselkoisen ja ajasta jäljessään olevan. Esi­tämme mahdollisuutta pidentää taiteilijoiden verotuksen kautta työn luonteeseen liittyviä kohtuuttomia vaihteluita.

Tekijänoikeuslakia muutettaessa tulisi korostaa tekijänoikeuksien haltijoiden asemaa eikä tekijänoikeusteollisuuden ja tekijänoikeusoikeuksia hallinnoivien järjestöjen intressejä. Tekijänoikeuslaki tulisi perusteellisesti päivittää vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteita, sillä se on tietoyhteiskunnan yksi keskeisistä perustuslaeista. Keskustanuoret esittää, että tekijänoikeuslaki tulisi uudistaa ja selkeyttää siten, että lakeja tulkitseva tekijänoikeusneuvosto tulisi tarpeettomaksi. Tällöin ratkaisut tekisivät tuomioistuimet ennakkoratkaisujen perusteella.


TULEVAISUUSKUTSUNNAT


Keskustanuoret kannattavat yleiseen asevelvollisuuteen järjestelmään perustuvaa järjestelmää, mutta näkevät, että sen rajoittaminen vain toiseen sukupuoleen on aikansa elänyttä. Sukupuoli ei määritä henkilön soveltuvuutta Puolustusvoimien tehtäviin.

Keskustanuoret kannattavat yleistä ja yhtäläistä kansalaispalvelusjärjestelmää, jossa kaikki yksilöt ovat lähtökohtaisesti samalla viivalla. Jotta järjestelmä olisi tasa-arvoinen, perinteisen maanpuolustuksen rinnalle on kehitettävä siviilipalveluskoulutusta, josta on todella hyötyä yhteiskunnalle ja yksilölle.

Keskustanuoret valmistelee yksityiskohtaisemman kansalaispalvelusmallin vuoden 2017 aikana tulevaisuuskutsuntamallinsa pohjalta.


TURVE


Kotimaisia polttoaineita ovat turve, puu, tuuli, vesi, aurinko ja biokaasu. Turpeen korkeaa verotusta laskemalla turpeesta saadaan kotimainen, kilpailukykyinen polttoaine; turpeen on oltava kilpailukykyinen hiiltä vastaan. Turve tuo myös eniten työtä. Turvetuotanto ei saa kuitenkaan rasittaa vesistöjämme. Turpeen poltosta luovutaan siinä vaiheessa, kun biomassojen käytöstä on saatu kannatettava vaihtoehto.


TUULIVOIMA


Tuulivoimaa tarvitaan energiamuotona mentäessä kohti energiaomavaraisuutta. Tuulivoiman tuotannossa on panostettava tekniikan kehittämiseen, jotta tuulivoima energiamuotona olisi taloudellisesti kannattavampaa. Tuulivoiman käyttöönottoa on tuettava kaavoittamalla riittävästi alueita soveltuville paikoille, joihin voidaan rakentaa tuulivoimapuistoja. Yksittäisten tuulivoimaloiden pystyttämistä hidastavaa byrokratiaa on myös purettava.

Keskustanuoret uskoo tuulivoiman yleistyvän. Etenkin kaupunkialueella on kysyntää kehitettävänä oleville äänettömille voimaloille. Tuulivoiman rakentamisessa rannikolle tulee huomioida sen aiheuttamat meluhaitat.


UHANALAISET ELÄIMET


Uhanalaisten eläinten suhteen tulee tehdä sellaisia toimia, jotka nostavat kannan määrää. Suojelutyön keskeisiä keinoja ovat esiintymispaikkojen suojelu ja hoito. Tärkeä osa lajiensuojelutyötä on lajien esiintymispaikkojen kerääminen ja tarkastaminen. Esiintymät on otettava huomioon maankäytön suunnittelussa.

Avohakkuut ovat riski eliöille ja eläimille. Avohakkuun jäljiltä eläimet joutuvat etsimään uuden kodin. Osa eläimistä on paikkasidonnaisia, kuten metso. Eläimet ja eliöt tarvitsevat erilaisia metsiä, joissa on eri-ikäisiä ja erilajisia puita. Monokulttuurinen kasvatusmetsä on ihmiselle rahallisesti kannattava, mutta ei mahdollista eliöiden ja eläinten monimuotoisuutta.


UUSI KUNTA


Keskustanuoret uskoo visiossaan kuntien olevan vahvoja ja merkityksellisiä toimijoita jatkossakin. Kunnat ottavat vahvan roolin kehittäjänä, kannustajana ja kipinän luojana -elinvoiman ja toimeliaisuuden lähteenä. Vision lähtökohtana on nähdä muutos suurena mahdollisuutena ja voimavarojen vapauttajana. Nuorkeskustalainen kuntavisio lähtee paitsi uskosta suomalaiseen kuntaan ja sen tulevaisuuteen, myös luottamuksesta kuntalaisten haluun toimia lähiseutujen ja lähiyhteisöjensä parhaaksi.

Maakuntauudistus ja kuntien tehtävien karsiminen tulevat poistamaan kunnilta kaikkein raskaimmat, byrokraattisimmat ja tarkimmin säädellyt tehtävät ja velvoitteet. Jäljelle jää suuri määrä palveluja ja muuta toimintaa, joiden merkitys paikallisyhteisön kehittymiselle ja asukkaiden toiveille on suuri. Vaikka lakisääteisiä tehtäviä onkin vähemmän, voi entistä useammasta asiasta todellisuudessa päättää kunnassa. Aluekehittäminen, elinkeinotoiminta, kulttuuripalvelut, liikunta- ja nuorisotoimi sekä muut yhteisöllisyyttä kehittävät palvelut palaavat kunnan toiminnan keskiöön.

Tulevaisuuden kunnassa jokaisella kunnalla on mahdollisuus omien vahvuuksiensa hyödyntämiseen ja erikoistumiseen. Tulevaisuuden kunnat ovat persoonallisia asukkaidensa yhteisöjä, jotka voivat tehdä asioita omalla tavallaan. Tulevaisuuden kunta sitoutuu tekemään kestävien elämäntapojen toteuttamisen kuntalaisille helpoksi ja edulliseksi sekä sitoutuu kaikessa toiminnassaan edistämään hiilineutraaliutta.


UUSI TYÖ


Luottamusyhteiskunnassa työ pitää paitsi julkisen talouden ja elinkeinoelämän pyörimässä, myös tuottaa arvoa ihmiselle ja yhteisölle. Suomalainen työvoima ei kilpaile muun maailman kanssa niinkään kustannuksissa vaan laadussa, osaamisessa ja työkyvyssä.

Yhä isompi osa työstä vapautuu paikasta ja ajasta riippumattomaksi. Kellokorttityöelämä muuttuu elämäntilanteissa joustavaksi niin työnantajan kuin työntekijän tarpeisiin. Elämän ruuhkavuosina on sallittua hiljentää, ja eläkeikään liu’utaan lyhyempää työpäivää ja -viikkoa tehden. Keskustanuorten tavoitteena on myös työllisyysasteen nostaminen neljään viidesosaan työikäisistä, joskin yhä merkittävämpi osa on töissä vain osa-aikaisesti.

Tavoitteena on inhimillisempi elämänrytmi ja joustojen kautta pidentyvä työura. Työelämän tasa-arvon takaamiseksi vanhemmuuden kustannukset on tasattava kaikkien kesken. Työmarkkinoiden on pystyttävä joustamaan; vain siten voidaan päästä irti kahlituista työelämän käsityksistä.


VEROTUS


Verotuksen kautta ei tavoitella lottovoittoja, vaan se on kerättävä tasaisesti kaikkialta. Nuorkeskustalaisen luottoyhteiskunnan verotus on progressiivinen sekä matala, mutta laaja. Verotuksella ja palvelumaksuilla kannustetaan yhteisölliseen välittämiseen ja perheyhteyden jatkamiseen myös elämän auringonlaskussa.

Hankintalainsäädännön tulee edellyttää että julkisia palveluita tuottavien yritysten on maksettava veronsa Suomeen, ei veroparatiiseille.


VESIVOIMA


Vanhojen vesivoimaloiden tehostamisessa ja ympäristöystävällisyydessä on vielä parantamisen varaa. Suomi on teknologiaosaamisen huippumaita, joten täällä jos jossain panostuksen pitäisi olla erityisen suurta uuteen teknologiaan, koskien esimerkiksi energian varastointia tai uusia energiamuotoja.

Keskustanuoret kantaa kuitenkin huolta Suomen vaelluskalakannoista. Keskustanuoret vaatii kalateitä olemassa oleviin vesivoimaloihin, jotta jokien luonnollinen kierto saataisiin jälleen käyntiin. Keskustanuoret hyväksyy vesivoiman lisärakentamisen jo rakennetuissa vesistöissä, jos hankkeilla on paikallinen tuki ja luontoarvot on huomioitu kestävällä tavalla.

Rakentamattomat vesistöt on rauhoitettava vesivoimarakentamisesta. Merisähköä voidaan tuottaa kahdella tavalla, joko aaltojen tai vuoroveden avulla. Suomen olosuhteissa vuorovesisähkö ei ole ratkaisu, mutta kannustamme sen käyttöönottoon muualla. Suomessa keksitty aaltosähkö on vielä lähtökuopissa, mutta tulevaisuus näyttää valoisalta. Aaltovoima tuo Suomeen uusia työpaikkoja. Esimerkiksi Suomeen on rakenteilla maailman ensimmäinen täyden mittakaavan aaltovoimalayksiköiden kuivatestaus- ja koekäyttö- laitos. Vesivoima toimii hyvin myös sähköenergian varastoijana.


VENÄJÄ


Suomen ja Venäjän väliset suhteet ovat perustuneet vilkkaisiin talous- ja kauppasuhteisiin, ihmisten välisen arkisen kanssakäymisen edistämiseen ja mutkattomiin kahdenvälisiin suhteisiin. Ne ovat tuoneet molemmille maille paljon hyvää.

Rajanaapureiden välillä on jatkossakin sadoittain yhteistyötä vaativia käytännön asioita. Yksi käytännön keino edistää kansalaisten kohtaamista on lisätä EU-maiden ja Venäjän välistä opiskelija- ja nuorisovaihtoa sekä tukea Venäjän kansalaisyhteiskuntaa. Samalla Suomi suojaa oman tonttinsa kaikenlaista kielteistä vaikuttamista vastaan. Kanssakäymisen perusta on omista arvoista kiinnipitäminen.

Venäjä ei tällä hetkellä muodosta välitöntä uhkaa Suomelle. Suomen ja Venäjän välinen suhde ei muodostu umpiossa, vaan myös kansainvälinen tilanne heijastuu siihen. Venäjän vakaa kehitys ja sitoutuminen kansainvälisiin järjestöihin ja sopimuksiin on Suomen kansallinen etu. Tätä Suomi voi osaltaan edistää ylläpitämällä vuoropuhelua vaikeissakin oloissa. Emme hyväksy voimatoimien käyttöä. Ajankohtaisessa kriisissä Suomi toimii yhdessä muiden EU-maiden kanssa, omaten oman äänen yhteisestä linjasta päätettäessä.


VIHREÄ TALOUS


Vihreä talous ei ole erillistalous tai talouden osa, vaan läpileikkaava arvo, jonka on oltava osa kaikkea poliittista päätöksentekoa ja talouden mekanismeja. Biotaloutena on ymmärrettävä kaikki uusiutuvia luonnonvaroja tuottava, käyttävä, jalostava ja markkinoiva tuotanto sekä uusiutuvista valmistettujen tuotteiden kulutus. Emme näe biotaloutta pelkästään alkutuotantona tai teollisuuden prosesseina, vaan yhä enemmän kokonaisvaltaisina palvelukokonaisuuksina.


YDINVOIMA


Ydinvoimaan tulee suhtautua väistyvänä välivaiheen energiamuotona.  Pienempien energiantuotantolaitosten, etenkin bioenergian etuna ydinvoimaan nähden näemme työllistävyyden. Hajautetun energiatuotannon etu on koko arvoketjun, raaka-aineesta energiaksi, saaminen Suomesta. Jos samat tuontiteknologiaan sijoitettavat miljardit sijoitetaan bio- ja tuulienergiaan ja energiankäytön tehostamiseen, saataisiin energiaa vähintään saman verran, mutta työpaikkoja syntyisi kymmenkertaisesti.

Ydinvoiman lisärakentaminen Suomessa on tullut tiensä päähän. Ratkaisut maailmalla osoittavat, ettei ydinvoima enää vastaa käsitystä turvallisesta ja edullisesta tavasta tuottaa sähköä. Ydinjätteen loppusijoituksen suunnittelu on Suomessa pitkällä, mutta suurimpana riskinä on, ettei jokaista ongelmaa onnistutakaan ratkaisemaan ja kärsijänä ovat tulevaisuuden sukupolvet.

Ydinjätettä suurempi ongelma on vastuumme uraanin tuottamisesta: meillä ei ole varmuutta polttoaineen saatavuudesta kriisitilanteessa. Ydinvoiman keskittävä vaikutus ei vastaa mielikuvaamme tulevaisuuden Suomesta ja tulevaisuuden energiantuotannosta. Nykytilanne osoittaa, ettei suomalaisilla yrityksillä tai elinkeinoelämällä ole myöskään riittävää kiinnostusta tai sitoutumista ydinvoimaan; sitä ei saa rakentaa ulkomaisen tai julkisen sektorin omistukseen ja varaan.

Tapa, jolla ydinvoimaa nykyisellään käytetään energian tuottamiseen, on kehittymätön. Tulevaisuudessa saatamme nähdä sovelluksia, jossa tekniikka valjastetaan tuottamaan sähköä nykyisestä ydinjätteestä ja näin lyhentämään polttoaineen kuoleentumisajan muutamaan sataan vuoteen.


YRITTÄJYYS


Kulttuurialan toimijoiden joukko on hyvin heterogeeninen. Kulttuurin ammattilaiset työskentelevät niin yrittäjinä, freelancereina, palkansaajina kuin vapaina ammatinharjoittajina. Heidän tulonmuodostuksensa on siten monitahoinen, mikä politiikan näkökulmasta edellyttää toimenpiteiden kirjavuutta eri ryhmien tarpeisiin. Kaikki eivät suinkaan saa toimeentuloaan kulttuurin parista kokonaisuudessaan, vaan kulttuurialalla on paljon osa-aikaisuutta ja tilapäisesti työskenteleviä. Monet työskentelevät kulttuurin parissa myös täysin vapaaehtoisesti ilman työtuloja.

(Yksinyrittäjiä on tuettava ensimmäisen työntekijän palkkauksessa. Vanhemmuuden kustannuksia on tasattava uudistamalla vanhempainvapaajärjestelmä. Yrityksen ei tarvitsisi maksaa veroa tekemästään tuloksesta, mikäli se käytetään investointeihin. Keskustanuoret esittää, että käyttöön otetaan uudistettu, nykyistä korkeampi ja joustavampi, arvonlisäveron huojennus. Perintövero voitaisiin korvata korottamalla myytävän omaisuuden luovutusvoittoveroa.)


ÄLYSÄHKÖVERKKO


Maanlaajuisen älysähköverkon toteuttamiseksi tulee tehdä rohkeita päätöksiä ja sen tulee rakentua nykyisen sähköverkostomme varaan. Nykyinen sähköverkkomme ei tällaisenaan riitä vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin, joten älysähkö- verkon luominen olisi välttämätöntä. Alueellisilla sähköyhtiöillä tulee olemaan merkittävä rooli verkon rakentamisessa, mutta verkostosta tulee rakentua käyttäjää palveleva ja markkinaehtoinen, jossa toimijoina voivat olla myös muut kuin alueelliset sähköyhtiöt.

Etäluettavat mittarit ovat ensimmäisiä askeleita älytaloista, jotka ovat osa älysähköverkkoa. Älytalossa asuva on tietoinen niin valaistuksen, lämmityksen kuin ilmastoinnin toiminnoista ja pystyy hallitsemaan niitä kootusti jopa etänä. Tavoitteena on energiankulutuksen pieneneminen ja kodin toimintojen yhdistäminen tietoyhteiskuntaan, käytännöllisyyttä tavoitellen.

Visiossamme älykodit ovat osa ratkaisua, jossa älysähköverkot huomioivat sähkönkulutuksen vaihteluita ja ottavat osaa kulutuksen optimointiin. Esimerkiksi sähkönkulutuksen hetkellinen kasvaminen voidaan paikata sammuttamalla kodin pakastin hetkeksi, tai käyttämällä älytaloon liitetyn sähköauton akun varausta. Lisäksi kiinteistöjen lämmitysjärjestelmien kehittäminen käytön mukaan tarjoaa runsaasti energiansäästömahdollisuuksia.


ÄÄNESTYSIKÄRAJA


Äänestysikäraja tulee laskea 16 ikävuoteen pitkällä tähtäimellä. Nuorten vaikuttamismahdollisuuksien parantamiseksi ja demokratiakasvatuksen näkökulmassa on oleellista että nuoret pääsevät aikaisemmin vaikuttamaan ja antamaan äänensä vaalien välityksellä. Näin nuoria oleellisesti kiinnostavat aiheet myös nousevat vaalikeskusteluihin. Ensimmäisessä vaiheessa äänestysikärajaa tulee laskea kuntavaaleissa, pidemmällä tähtäimellä kaikissa.