Tänään 10. lokakuuta vietetään Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivää. Kansalliskirjailijamme juhlistamisen lisäksi päivän tarkoituksena on antaa arvoa kotimaisen kirjallisuuden parissa puurtaville henkilöille.
Vaikka digitalisaation kyllästämässä ajassa voisi muuta olettaa, on kirjojen lukeminen yhä toiseksi suosituin ajanviettotapa musiikin kuuntelemisen jälkeen – keskimääräisen suomalaisen kuluttaessa noin 16 kirjaa vuodessa. Viimeksi kehitystä mitattiin Suomi lukee 2025 -tutkimuksessa.
Kirjallisuuden ja lukemisen merkitystä ei voi tässä ajassa korostaa liiaksi. Kirjallisuudella on nimittäin puhuttua kieltä parempi kyky vaalia ja kehittää kansalliskieliämme, sekä välittää abstrakteja käsityksiä ja kokemuksia kulttuuripiiristämme. Ajassa, jossa olemme siirtäneet sosiaalisten tilojemme omistajuutta ja agendavaltaa yhä enenevissä määrin monikansallisten, kiinalais- ja yhdysvaltalaisomisteisten, yhtiöiden käsiin tarvitsemme aivan erityisesti kulttuuriperimäämme ja kieltämme vaalivia voimia. Kotimainen kirjallisuus on tämän työn keihäänkärkenä.
Jaettu kieli ja kulttuuri on yhtenäisyyden, luottamuksen ja resilienssimme keskeisin rakentaja. Siksi kirjailijoiden asemaan ja suomalaisten lukutottumuksiin tulee kiinnittää huomiota ja osoittaa tukea myös muualla, kuin juhlapuheissa. Kirjojen ALV-kannan nosto oli mielestäni lyhytnäköistä politiikkaa ja virhe, jonka toivottavasti näemme pikapuolin korjattavan. Tämän rinnalla tarvitaan huomiota saavutettavalle kirjastoverkolle, jotta lukeminen säilyy saavutettavana jokaiselle suomalaiselle.
Jere Tapio
Keskustanuorten puheenjohtaja
