Helmikuun 1. päivänä voimaan tullut toimeentulotukilain muutos edellyttää, että kaikki 18 vuotta täyttäneet opiskelijat hakevat ensisijaisesti opintolainaa ennen toimeentulotuen myöntämistä. Käytännössä tämä tekee opintolainasta monelle nuorelle pakollisen edellytyksen toimeentulolle. Muutos osuu erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin nuoriin, joilla ei ole perheen tarjoamaa turvaa tai todellisia valmiuksia työntekoon opintojen ohella. Velkaantuminen ei tällöin ole vapaaehtoinen valinta, vaan järjestelmän sanelema pakko, joka voi heikentää nuorten hyvinvointia ja pahimmillaan johtaa velkakierteeseen. Samanaikaisesti lastensuojelun jälkihuoltoa on heikennetty, vaikka sen tarkoituksena on tukea pitkän sijaishuollon tai avohuollon sijoituksen päättäneitä nuoria juuri itsenäistymisen kriittisimmässä vaiheessa.
Uusimmat hallituksen esitykset jälkihuollon asiakkaana olevan nuoren opintolainan noston pakollisuudesta, ja jo aiemmasta päätöksestä lastensuojelun jälkihuollon ikärajan laskemisesta muodostavat kokonaisuuden, joka osuu kaikkein kipeimmin niihin nuoriin, joilla on jo valmiiksi heikoimmat lähtökohdat itsenäiseen elämään.
”Turvaverkkojen purkautuessa ja perusturvan heiketessä kohtuuton kokonaisvastuu selviytymisestä sysääntyy nuorten itsensä kannettavaksi. Pakollinen velanotto ei ole kannustin itsenäiseen elämään, vaan riski, joka voi pahimmillaan synnyttää velkakierteen uhan, lisätä syrjäytymisriskiä ja tuottaa pitkällä aikajänteellä myös yhteiskunnallisia kustannuksia. Ovatko tämän päätöksen seuraukset se hinta, jonka olemme valmiita maksamaan?” kysyy Keskustanuorten puheenjohtaja Milla Veteläinen.
Lastensuojelun jälkihuollon ikärajan laskeminen 25 vuodesta 23 vuoteen on osa valtiontalouden säästötavoitteita. Säästöjen on arvioitu olevan 12 miljoonaa euroa vuonna 2024 ja 24 miljoonaa euroa vuodessa tämän jälkeen. Hallitus totesi jo omassa esitysluonnoksessaan, että muutos todennäköisesti heikentää kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien, paljon tukea tarvitsevien yli 23-vuotiaiden nuorten tilannetta, ellei muu palvelujärjestelmä kykene paikkaamaan syntyvää aukkoa.
”Jälkihuollon tuki on monelle ollut ratkaiseva tekijä esimerkiksi päihteettömyyden, asumisen ja opiskelun mahdollistajana. Nuori, jolla on traumataustaa, mielenterveyden haasteita tai heikko toimintakyky, joutuu rahoittamaan elämisensä velalla tilanteessa, jossa työnteko opintojen ohella ei ole realistinen vaihtoehto. Osalle jo opiskelu itsessään on äärimmäisen kuormittavaa. Velkaantuminen tällaisessa elämäntilanteessa lisää stressiä, heikentää jaksamista ja voi pahimmillaan estää opintojen loppuunsaattamisen”, painottaa Keskustanuorten liittohallituksen jäsen Tiina Puranen.
Keskustanuorten näkee, että nuoria ei voi pakottaa ottamaan lainaa selviytyäkseen arjesta tai kouluttautuakseen. Nuorten tukeminen ajoissa on inhimillisesti ja taloudellisesti järkevämpää, kuin syrjäytymisen ja pahoinvoinnin laskun maksaminen myöhemmin.
Lisätietoja:
Milla Veteläinen
Keskustanuorten puheenjohtaja
044 979 4321
