Useampi kuin joka kolmas 18–29-vuotias suomalaisnuori on vaarassa ajautua köyhyyteen tai syrjäytyä. Tilastokeskuksen mukaan köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien nuorten määrä on kasvanut 10 prosenttiyksikköä vuodesta 2018.
Köyhyys ole ainoastaan aineellista puutetta. Erityisesti lapset ja nuoret kokevat köyhyyden kokonaisvaltaisesti. Varattomuus vaikuttaa sosiaalisiin suhteisiin, kuuluvuuden tunteeseen, hyvinvointiin, käytökseen ja tulevaisuudennäkymiin.
”Köyhyys on ylisukupolvista ja pahimmillaan periytyvää. On yhteiskunnallinen uhka, että taloudellista niukkuutta kokevilla nuorilla on muita nuoria enemmän pelkoja tulevaisuudesta. Köyhyydestä kärsivät nuoret eivät luota pärjäämiseensä. Pahinta on, ettei kaikki nuorten potentiaali pääse käyttöön, ja se tulee yhteiskunnalle kalliiksi”, lausuu Keskustanuorten puheenjohtaja Milla Veteläinen.
Suomessa ei saa syntyä periytyvän huono-osaisuuden kierrettä, jossa lapselle annetut lähtökohdat ratkaisevat koko loppuelämän suunnan. Siksi panostukset on kohdistettava varhaisiin vuosiin: perheiden tukemiseen, laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja kouluihin, joissa jokainen kohdataan yksilönä. Ennaltaehkäisyyn panostaminen ei ole pelkkää sosiaalipolitiikkaa, vaan myös taloudellisesti järkevä valinta.
”Eriarvoisuuden kasvava kehityssuunta on vakava hälytysmerkki suomalaisen yhteiskunnan suunnasta. Kyse ei ole vain yksilöiden ongelmista, vaan koko yhteiskunnan kantokyvystä, oikeudenmukaisuudesta ja tulevaisuudesta. Suomi ei voi hyväksyä kehitystä, jossa osa nuorista luovuttaa ennen kuin heidän elämänsä on kunnolla edes päässyt alkuun”, painottaa Veteläinen.
Köyhyys kaventaa elämää kokonaisvaltaisesti: se rajoittaa mahdollisuuksia, heikentää mielenterveyttä ja murentaa luottamusta siihen, että omalla tekemisellä voi rakentaa paremman huomisen. Mikäli nuori alkaa uskoa, ettei mikään kuitenkaan muutu, yhteiskuntamme on epäonnistunut.
Lisätietoja:
Milla Veteläinen
Keskustanuorten puheenjohtaja
044 979 4321
