Eurooppa-päivää vietetään tänään rauhan, yhteistyön ja yhteisten arvojen merkeissä. Vuonna 1950 Ranskan ulkoministeri Robert Schuman piti historiallisen julistuksen, jossa ehdotettiin uudenlaista eurooppalaista yhteistyötä, jonka tavoitteena estää sodat mitä Euroopassakin oli käyty jo liikaa. Tämän ajatuksen pohjalta syntyi vuosien ja monien vaiheiden jälkeen Euroopan unioni, jonka jäsenenä Suomikin on ollut vuodesta 1995 lähtien.
Schumanin julistuksen keskeinen sanoma on tänäpäivänä erittäin ajankohtainen: rauhan ylläpitäminen. Maailman kriisien, turvallisuushaasteiden ja sotien keskellä Euroopan yhteistyön merkitys korostuu ehkä enemmän kuin pitkään aikaan. Jo Suomen EU‑jäsenyyden alusta lähtien EU‑asiat ovat herättäneet keskustelua – ja hyvä niin. Demokratiaan kuuluu, että Euroopan suuntaa arvioidaan avoimesti ja eri näkökulmista.
On kuitenkin hyvä muistaa, ettei Eurooppa ole vain Brysselin instituutioita tai kaukaista päätöksentekoa. Kyseinen päätöksenteko näkyy konkreettisesti arjessamme Suomessakin joka päivä. Arviolta noin puolet EU lainsäädännöstä vaikuttaa suoraan kuntiin, ja tätä kautta se näkyy työelämässämme, opiskelussa, yrityksissämme ja ympäristössämme. EU mahdollistaa myös liikkumisen, opiskelun ja työnteon eri puolilla Eurooppaa sekä oman tulevaisuuden rakentamisen yli kansallisten rajojen.
Vaikka EU-mailla on erilaisia näkemyksiä ja lähtökohtia, juuri yhteistyö tekee Euroopasta vahvemman. Siksi on tärkeää, että Suomen ääni tulee kuuluksi meppiemme kautta Brysselissä. Tätä kautta voimme vaikuttaa tärkeisiin asioihin kuten turvallisuuteen, kilpailukykyyn, koulutukseen ja kestävään talouteen.
Eurooppa(kaan) ei ole valmis projekti, vaan jatkuva yhteistyön ja kompromissien rakentamisen prosessi. Siksi Eurooppa-päivän kunniaksi on hyvä hetki pysähtyä pohtimaan, millaista Eurooppaa haluamme olla rakentamassa myös tulevaisuudessa.
Hyvää Eurooppa-päivää!
Michelle Cederkvist
Keskustanuorten kansainvälisten asioiden jaoston jäsen
