Vihreiden kansanedustaja Atte Harjanne avasi keskiviikkona keskustelun siitä, kuinka maa- ja metsätalousministeriö tulisi lakkauttaa. Keskustan kansanedustajat Jouni Ovaska, Mikko Savola, Timo Mehtälä, Hilkka Kemppi ja Markku Siponen puolestaan tyrmäsivät Harjanteen esityksen lakkauttamisesta heti kärkeen.
Keskustanuoret näkee lyhytnäköisenä politiikkana yksittäisten ministeriöiden lakkausesitykset ja esittääkin tämän sijaan kokonaisvaltaista valtionhallinnon uudistusta, jonka kärkitavoitteena on remontoida ministeriörakenne uusiksi toimintakokonaisuuksiksi.
”Suomea ei voi johtaa menneisyyden organisaatiokaaviolla, sillä yhteiskuntien haasteet ovat toisenlaisia ja yhä monimutkaisempia. Rohkea hallintouudistus ja uskallus kokeilukulttuuriin kuuluvat vastuulliseen politiikkaan. Tavoitetilana tulee olla hallinto, joka tukee ihmisten arkea, yritysten toimintaa ja alueiden elinvoimaa. Järjestelmä, joka kuluttaa yhä enemmän resursseja omaan ylläpitoonsa nähden väestöennusteiden heiketessä ei ole kestävä tulevaisuuskuva” toteaa Keskustanuorten puheenjohtaja Milla Veteläinen.
On tunnistettavaa, että nykyinen ministeriörakenne on osin päällekkäinen ja siiloutunut. Esimerkiksi aluekehityksen, liikenteen, elinvoiman ja kuntien todellisuudet hajautuvat useisiin eri ministeriöihin, vaikka käytännössä ne linkittyvät yhteiseen kysymykseen siitä, pysyykö koko Suomi elinvoimaisena. Myös luonnonvarojen käyttöä koskevat asiat jakaantuvat maa- ja metsätalousministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä ympäristöministeriön välillä tavalla, joka voi hidastaa päätöksentekoa ja lisätä päällekkäistä työtä.
Keskustanuoret haluaa käynnistää avoimen keskustelun siitä, millaisia ministeriöitä Suomi aidosti tarvitsee tulevina vuosikymmeninä. Tarvitaanko esimerkiksi alueministeriö kokoamaan aluepolitiikan tulevaisuuden ratkaisuehdotukset yhteen ja pitäisikö luonnonvarakysymykset yhdistää yhden luonnonvaraministeriön alle niin, että ruoka, metsät, energia ja huoltovarmuus nähtäisiin strategisena kokonaisuutena?
“Jokaisen ministeriön, viraston ja hallinnon tason olemassaoloa pitää voida tarkastella siitä näkökulmasta, tuottaako se aidosti lisäarvoa vai ylläpitääkö toiminta vain raskasta byrokratiaa. Julkisen talouden velkaantuminen pakottaa arvioimaan myös hallinnon menoja avoimesti”, päättää Veteläinen.
Lisätietoja:
Milla Veteläinen
Keskustanuorten puheenjohtaja
044 979 4321
