Keskustanuoret kysyivät puolueen tilaa ja nuorten politiikkaa askarruttavimmat kysymykset ehdokkailta! Saimme kaikilta ehdokkailta vastaukset. Raati on pisteyttänyt kaikkien ehdokkaiden vastaukset anonymisoituna asteikolla 1-8. Viimeisinä vastauksina löytyviä ehdokkaiden arvoja ei ole pisteytetty.
Alta löydät kaikkien vastaukset, jotka on listattu järjestyksessä suurimmista pisteistä matalimpiin. Vastauksien pisteytyksissä on priorisoitu ennen kaikkea faktojen tietämystä, aidosti uusia ja innovatiivisia avauksia, sekä linjakkuutta Keskustanuorten näkemysten kanssa.
Hilkka Kemppi (1. sija, ehdolla varapuheenjohtajaksi)
Millaisena näet nuorisojärjestön merkityksen puolueemme toiminnassa?
- Nuorisokannatus määrittää sen, onko meillä puoluetta enää 20 vuoden päästä. Olli Rehnin presidenttivaalitulos näytti, että nuoret pystyvät samaistumaan keskustalaisiin ajatuksiin. Toisaalta suurin haasteemme on gallupista toiseen matala nuorisokannatus. En pelkää huomista, enkä tulevaa, vaan sitä ettei mitään tulekaan. Keskustalla ei ole osaamista nuorten jäsenten houkuttelemiseksi. Siksi Keskustanuorten työ on kriittistä koko Keskustan tulevaisuuden kannalta. Tämä ei tule muuttumaan, sillä nuoret samaistuvat parhaiten ikäisiinsä. Keskustanuoret myös tuovat puolueeseen uutta ja avaavat uusia ajatuksia. Se on puolueelle elintärkeää, jotta poliittinen keskustelu pysyy käynnissä ja elää. Viestiä pitää olla ja sen pitää kulkea. Tämän osalta haluan olla tekemässä ryhtiliikettä puolueen päässä. Olen kiitollinen Keskustanuorille avauksista puolueen yudistamiseksi ja kiritän tekemään niitä jatkossakin. Tällainen onnistunut yhteistyön esimerkki on ollut krääsätalouden linjojen edistäminen. Politiikkaa tulisi puhua jokaisessa Keskustan tapahtumassa ja vaaleja sekä koulutuksia tulee suunnitella yhdessä nuorten kanssa.
Kuinka monta prosenttia puolueen budjetista tulisi käyttää Keskustanuorten toimintaan?
- Keskustanuorten toiminta on merkittävää koko puolueen kannalta. Nykyisessä taloustilanteessa tarkan prosentin sijaan oleellista on, että avustus ei tipu puoluetuen leikkausten myötä. Nuorten toiminta on haavoittuvaa. Keskusta pystyy tukemaan Keskustanuoria tärkeässä työssään monella tavalla. Vuosittaisen avustuksen lisäksi pidän projektiluonteista tukea hyvänä lisänä esim. Keskustanuorten järjestämille nuorten luottamushenkilöiden valmennuksille, ehdokaskoulutuksille sekä muille tapahtumille tarpeen ja hakemusten mukaisesti. Erityisesti näille on tarvetta nyt vaalivuoden käynnistyessä, sillä nuorten ehdokkaiden hyvien tiimien ja tekemisen valmentaminen on koko puolueen etu. Pidän omana puheenjohtajakautenani liikkeelle laittamaamme nuorten ja puolueen yhteistä mentorointiohjelmaa hyvänä onnistumisena, jollaisia tulisi saada lisää. Myös yhteisiä työntekijöitä tulisi harkita puoluetoimistolla ja piireissä. Jos OKM:n jakama tuki merkittävästi pienenee, on Keskustanuorten rahoitusta tarkasteltava niin, että laadukkaan toiminnan edellytykset säilyvät. Puolueen tulee taistella riittävien järjestötukien puolesta.
Miten tekisit Keskustan ohjelmatyöstä (ml. poliittiset linjaukset) entistä osallistavampaa?
- Olen ollut kehittämässä keskustan ohjelmatyötä, mutta ohjelmatyön onnistuminen riippuu edelleen liikaa vetäjän taidoista ja tahdosta. Työtä pitää jatkaa. Parannuksena ohjelmatyön vetäjille on nykyään tiivistetty periaatteita, kuten se, että kaikille ryhmiin hakeneille tulee tarjota digitaalinen alusta osallistumiseen ja vetäjät valitaan puoluehallituksessa. Myös hyvinvointialueiden päättäjien säännöllinen verkosto ja sen tapaamiset on ollut selkeä onnistuminen. Vastaava verkosto tarvittaisiin kuntapäättäjille myös vaalien välillä. Alkiokin aikanaan tuumi, että jatkuva yhteinen keskustelu on viisauden alku. Väkivallatonta viestintää ja asia-argumentointia tulee kouluttaa ja harjoitella. Se on kansalaistaito, jossa keskustan tulisi tukea jäseniään. Olemme myös kouluttaneet jäseniä tämän osalta vaikuttajakoulutuksessa, jota olen päässyt suunnittelemaan. Lisäksi toivoisin, että kaikille eduskuntaryhmän jäsenille, jotka toimivat valiokuntavastaavina, varattaisiin pieni budjetti valtakunnalliseen koulutustehtävään. Jokaisen tulisi minusta kiertää kenttää ja koota kansanliikkeen ajatuksia ajankohtaisten politiikan linjojen kehittämiseksi. Puolue voisi hyödyntää vielä enemmän digitaalisia keskustelualustoja.
Millaisella politiikalla nuorten tulevaisuususkoa voitaisiin parantaa?
- Palataan sivistyspuolueeksi. Jokaiselle nuorelle on annettava eväät hyvään elämään, jossa jokaisella on mahdollisuus kouluttautua, saada työtä, tulla kohdatuksi ja tuntea olonsa tärkeäksi osaksi yhteisöä. Toimitaan sivistyksessä vastavoimana perussuomalaisille ja Kokoomuksen viimeaikaisille tunkkaiselle kehitykselle. Haluan rakentaa Keskustasta Suomen johtavan sivistyspuolueen 2030. Keskustan tulee jälleen nostaa Suomi globaalin osaamisen kärkeen. Se edellyttää opintolainojen pienentämistä ja opintorahan nostoa. Samoin opintotuen huoltajakorotus on moninkertaistettava, jotta kaikki voivat opiskella ja haaveilla perheestä. Keskusta on ainoa koulutusmyönteinen puolue, joka osaa arvostaa tutkintojen rinnalla myös vapaata sivistystyötä, monin tavoin hankittua osaamista ja nostaa ammatillisen koulutuksen riittävään arvoonsa. Koulutuspolitiikan tulee nousta keskustan linjojen kärkeen kohti eduskuntavaaleja mentäessä. Sivistyksen arvostus ei nouse Kokoomuksen ja Perussuomalaisten johdolla. Nuorten tulevaisuususko rakentuu koulutuksen lisäksi ylisukupolvisesta politiikan teosta. Velkajarru ei saa kohdistua nuoriin kohtuuttomalla tavalla, eläkelupaus on pidettävä, perhehaaveissa tuettava ja ilmastonmuutos sekä rauhan rakentaminen on otettava tosissaan.
Millä keinoin Keskusta voisi puhutella nuoria, jotka ovat huolestuneita ilmastonmuutoksesta?
- Nuorten tulevaisuususkon palauttaminen edellyttää myös kestävää luontosuhdetta, ilmastonmuutoksen tunnistamista ja sen mukaista politiikkaa. Keskustan tulee pyristellä irti pölyttyneistä mielikuvista ja puolustettava esimerkiksi lähiruokaa, -energiaa, aluepolitiikkaa ja perhearvoja modernein tavoin ja tiedoin. Olen ollut rakentamassa Euroopan ympäristöpäälupungin Lahden tarinaa ja pitkäjänteistä työtä hiilineutraaliuteen pyrkimiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Minusta samat lääkkeet toimisivat myös keskustaan: rakenna joukkovoimaa, tee pitkäjänteistä politiikkaa, ajattele strategisesti ja laaja-alaisesti ja johda muutosta edestä. Keskustan on monia hyviä keinoja lähestyä aihetta käytännön kautta. Muun muassa vihreän siirtymän investoinnit, tutkimusmyönteisyys, hiilineutraalin liikenteen ja rakentamisen ratkaisujen kehittäminen, kasviproteiinien ja lähiruoan kehittäminen, hiilinielujen vahvistaminen, uusiutuvan energian edistäminen sekä kertakäyttökulttuurin lopettaminen ovat meille luontevia teemoja.
Mitä uusia avauksia sinulla on erityisesti nuorten työttömyystilanteen helpottamiseksi?
- Nuorten työttömyys syö tulevaisuususkoa ja on Euroopan synkimmän työttömyyden mustin nurkka. Suomessa on 80 000 työtöntä nuorta liikaa. Olen ollut rakentamassa puolueen ratkaisupalettia nuorten vaikean työllisyystilanteen hoitamiseksi. Ajattelen että esityksemme nuorten takuutyöstä on se puuttuva palanen, joka nuorisotakuun kehittämisestä uupui. Vapautetaan kunnat sakkomaksuista ja ohjataan käyttämään nuo rahat nuorten palkkatukeen sekä työllistymisen tukeen. Mielestäni ohjaamopalvelut tulee saada joka kuntaan, työpajat ja kuntouttava työtoiminta tulee palauttaa ja sosiaaliturvaa tulee kehittää tunnistamaan pätkä- ja sesonkityöt. Työttömyysturvan suojaosa tulee palauttaa. Voisiko nuorille luoda kahden vuoden määräaikaisen minimipalkan, joka olisi alle työehtosopimusten summien? Tämän avulla saataisiin liikkeelle ne nuoret, joilla ei ole vielä ollenkaan työkokemusta. Olen myös Vantaan Teppo-opetuksen suuri fani. Siinä 8-9lk nuorille tarjotaan joustava oppimisen malli, jossa nuori viettää 7vko vuodessa työpaikalla ja valmistuu upean cv:n ja kymmenien työtodistusten kanssa peruskoulusta. Meidän tulisi turvata työelämätaitoja jo peruskoulun opetuksessa. Keskusta sai liikkeelle Suomen ensimmäisen perustulokokeilun. Sipilän hallituskaudella toteutettu perustulokokeilu oli rajattu vain pitkäaikaistyöttömiin, eikä siten kertonut koko totuutta perustulon mahdollisuuksista tai vastikkeettoman tuen passivoivista piirteistä. voisiko tuota mallia kokeilla nuorille tällaisessa tilanteessa, missä nuorisotyöttömyys rehottaa?
Mitkä ovat kolme keinoasi syntyvyyskriisin ratkaisemiseksi?
- Olen saanut johtaa Väestöliiton puheenjohtajana työmarkkinajohtajien pöytää, jossa kehitimme vauvarahasto-avauksen politiikan pöydälle. Olen ylpeä keskustan perhepolitiikan kunnianhimosta ja haluaisin, että puolue ottaisi nimiinsä ensimmäisenä vauvarahaston idean. Vauvarahasto toisi luottamusta perheille siihen, että yhteiskunta tukee lapsiperheiden arkea taloudellisesti. Koska lapsilisä ei ole sidottu indeksiin, niin lapsilta on leikattu kymmenessä vuodessa 700 miljoonaa. Tämän kurjistamisen on loputtava. Olen saanut johtaa myös keskustan syntyvyyspoliittisen paperin valmistelun. Se on puolueiden kunnianhimoisin paperi ja olen siitä ylpeä. Vauvabuumi-papereistamme nostan kärjeksi muun muassa jonottomat hedelmöityshoidot ja keskenmenojen hoitopolun. Tahaton lapsettomuus on inhimillinen tragedia, jonka edessä tulee tehdä kaikkensa. Kolmanneksi nostan perheystävällisten työpaikkojen kehittämisen. Myös opiskelu on työtä, joten käytäntöjen tulee ulottua myös korkeakouluihin. Maksaisin työnantajalle perhevapaiden kustannukset täysimääräisesti kehittämällä siihen toimivan yhdessä rahoitetun korvausmallin, rajoittaisin määräaikaisia työsuhteita raskaussyrjinnän estämiseksi ja palautteisin työ- ja elinkeinoministeriöön perheystävällisten työpaikkojen johtamis- ja toimintakulttuurin muutoksen ohjelman.
Mitkä kolme arvoa ohjaavat ensisijaisesti tekemääsi politiikkaa?
- Kestävyys: Pyrkimys kestävään tulevaisuuteen on oman elämäni ja politiikkani kivijalka. Kokonaisvaltainen kestävyys on otettava politiikan ytimeen. Huoltovarmuudesta, paikallisuudesta, sivistyksestä, ympäristöstä ja perheiden pärjäämisestä on pidettävä huolta. Sivistys: Vain sivistynyt kansakunta kykenee pitämään huolta turvallisuudestaan ja taloudestaan. Politiikkaani johtaa ajatus siitä että jokainen ihminen on arvokas ja jokaisen tulee voida kasvaa ja kehittyä niin pitkälle kun omat rahkeet riittävät. Sivistys ja koulutus ovat edellytyksiä myös kasvulle. Yhdenvertaisuus: Alueiden ja ihmisten välinen eriarvoistuminen menee härskiin suuntaan. Kaikkialla Suomessa tulee olla asumisen edellytykset, eikä se tapahdu itsestään. Meidän tulee uskaltaa unelmoida ja tavoitella aikaa, jossa köyhyys, riittämättömyys ja puute häviävät. Uudistutaan rohkeasti niin rahat riittävät yhdenvertaisiin palveluihinkin.
Jouni Ovaska (2. sija, ehdolla varapuheenjohtajaksi)
Millaisena näet nuorisojärjestön merkityksen puolueemme toiminnassa?
- Nuorisojärjestön rooli puolueessa on elintärkeä. Sen kautta tapahtuu jäsenhankintaa mutta ennen kaikkea tulevaisuuden rakentaminen. Poliittiset nuorisojärjestöt tarjoavat usein myös ensimmäisen väylän poliittiseen vaikuttamiseen. Sen rooli on myös koulutuksellinen ja sivistyksellinen. Entisenä nuorisojärjestön varapuheenjohtajana koen, että kenut myös kirittävät puoluetta ja heiluttavat edistyksen lippua hankalienkin aikojen keskellä. On tärkeää, että nuorisojärjestöllä on vahva rooli myös puolueen päätöksenteossa.
Kuinka monta prosenttia puolueen budjetista tulisi käyttää Keskustanuorten toimintaan?
- Rahoituksen määrää ei saa pienentää nykyisestä. Puolueessa voitaisiin myös miettiä tulosperusteisia kannusteita lisärahoituksen myöntämiseksi nuorisojärjestölle. Jos valtio vähentää nuorisojärjestön tukea, puolueen on kyettävä kompensoimaan sitä.
Miten tekisit Keskustan ohjelmatyöstä (ml. poliittiset linjaukset) entistä osallistavampaa?
- Ohjelmatyö pitää jalkauttaa paremmin ympäri Suomea. Vedin liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtajana viime syksystä alkaen kiertuekonseptia nimeltään ”Suuri liikenneilta”, joka keräsi aiheesta kiinnostuneita eri puolilla maata keskustelemaan ja linjaamaan. Tämän työn pohjalta on rakennettu puolueen ensi kevään vaaliohjelmaa. Tarvitsemme enemmän keskusteluja eri teemoista, ei vain pelkästään yleisiä poliittisia ajankohtaiskatsauksia. Osallistava fasilointi ja keskustelu antavat erinomaisia ideoita ja nostoja. On kohdattava ympäri Suomea! Poliittista ohjelmatyötä on johdettava suunnitelmallisesti. Minulla on jo valmiina muutamia kiertueideoita, joihin haluaisin nuoret mukaan.
Millaisella politiikalla nuorten tulevaisuususkoa voitaisiin parantaa?
- Politiikassa olisi kaikkien kyettävä parempaan yhteistyöhön ja sitä kautta näyttämään, että Suomen asiat voidaan hoitaa paremmin ja tässä maassa on valoisa tulevaisuus. Tulevaisuususkoon vaikuttavat esimerkiksi opiskelupaikka ja työllistymismahdollisuudet mutta ennen kaikkea omat vaikutusmahdollisuudet. Kukaan ei saa jäädä yksin ongelmiensa kanssa. Keskustalaisuuden ytimessä pitää jatkossa olla voimakkaammin ajatus: jokaisesta pidetään huolta.
Millä keinoin Keskusta voisi puhutella nuoria, jotka ovat huolestuneita ilmastonmuutoksesta?
- Erityisesti luonto- ja ympäristökysymyksissä keskustan on käytävä jatkuvaa vuoropuhelua nuorisojärjestön kanssa ja otettava nuoret mukaan rakentamaan linjoja ja ulostuloja. Keskustanuoret näyttivät puolueelle esimerkkiä Temu-verosta ja krääsäkaupan suitsemisesta. Ilmasto- ja luontopolitiikka tarjoavat useita erilaisia ratkaisuja ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillitsemiseksi. Keskustan pitäisi tuoda esille isompia ja pienempiä ratkaisujaan ponnekkaammin. Keskusta voisi korostaa osaamistaan energiakysymyksissä (biokaasu, kiertotalous), joukkoliikenneratkaisuissa ja sosiaalisessa oikeudenmukaisuudessa. Keskustan ansiosta Suomessa mm. lopetettiin kivihiilen polttaminen, ja samalla olemme hakeneet tapoja kestävään metsien käyttöön erilaisilla ohjelmilla.
Mitä uusia avauksia sinulla on erityisesti nuorten työttömyystilanteen helpottamiseksi?
- Minusta keskustalla on ollut hyviä avauksia, joiden takana on helppo seistä. Nuorten takuutyö on toteutettava mahdollisimman pian. Kuntien ja kaupunkien on otettava vastuuta tarjoamalla esim. kesätyöseteleitä nuorille. Ammatillisen koulutuksen on oltava laadukasta sekä opetuksen on tapahduttava luokassa, ei etänä. Jokaisella nuorella on oltava riittävät taidot ja valmiudet työelämään. Toisen asteen jälkeen ei saa muodostua umpikujia opiskeluun tai valmistumiseen. Suomessa työn ja yrittäjyyden rajan pitäisi olla nykyistä joustavampi. Se tarkoittaa myös sosiaaliturvan selkeyttämistä.
Mitkä ovat kolme keinoasi syntyvyyskriisin ratkaisemiseksi?
- Haluan olla rakentamassa Suomea, jossa lapsilukutoive voi täyttyä. Nyt näin ei ole, vaan joidenkin arvioiden mukaan jopa 10 000 lasta jää vuosittain syntymättä. Tahattomaan lapsettomuuteen voidaan puuttua laajentamalla hedelmöitymishoitoja ja tukemalla paremmin erilaisten perheiden toiveen toteutumista. Lapsen hankkiminen ei saa olla taloudellinen kysymys, vaan huoltajakorotukset on otettava huomioon mm. opiskelijoilla. Myös lapsilisien pitää kasvaa perhekoon kasvaessa. Lisäksi perheitä on tuettava arjessa. Palveluiden on oltava lähellä. Hallituksen esitys perhekeskusten lakkauttamisesta on askel täysin väärään suuntaan. Keskustan on oltava johtava perheiden puolue.
Mitkä kolme arvoa ohjaavat ensisijaisesti tekemääsi politiikkaa?
- Ylisukupolvisuus, oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus.
Markku Siponen (3. sija, ehdolla varapuheenjohtajaksi)
Millaisena näet nuorisojärjestön merkityksen puolueemme toiminnassa?
- Nuorisojärjestön merkitys puolueelle on suuri. Keskustanuoret ovat puolueen tulevaisuus, mutta myös tärkeä uudistava voima tässä hetkessä. Nuoret tuovat uusia ajatuksia, uskaltavat haastaa vanhoja toimintatapoja ja pitävät puolueen kiinni ajassa. Nuorilla pitää olla oikeasti vaikutusvaltaa puolueen linjoihin ja päätöksentekoon, ei vain näennäistä roolia. Omassa varapuheenjohtajakampanjassani on mukana paljon nuoria ja tavoitteena on ollut, että se myös näkyy ja kuuluu.
Kuinka monta prosenttia puolueen budjetista tulisi käyttää Keskustanuorten toimintaan?
- En pidä tärkeimpänä yksittäistä prosenttilukua, vaan sitä, että Keskustanuorilla on riittävät resurssit järjestää laadukasta ja itsenäistä toimintaa. Nykyisessä taloustilanteessa vähintään nykyinen taso pitää säilyttää, eikä nuorten toiminta saa kärsiä mahdollisista leikkauksista. Hyvään ja vaikuttavaan nuorisotoimintaan pitää löytyä resursseja myös tulevaisuudessa.
Miten tekisit Keskustan ohjelmatyöstä (ml. poliittiset linjaukset) entistä osallistavampaa?
- Tärkeintä on se, että ohjelmatyöllä on oikeasti merkitystä puolueen suuriin linjoihin ja päätöksiin. Ohjelmia ei pidä tehdä vain tekemisen ilosta, vaan niiden pitää näkyä Keskustan suunnassa, politiikassa ja käytännön toiminnassa. Meidän on entistä enemmän mentävä mukaan niille foorumeille ja sosiaalisen median alustoille, joissa tavoitamme nuoret.
Millaisella politiikalla nuorten tulevaisuususkoa voitaisiin parantaa?
- Nuoret tarvitsevat uskoa siihen, että omalla työllä ja opiskelulla voi rakentaa hyvän tulevaisuuden Suomessa. Tulevaisuususko syntyy siitä, että löytyy koulutuspaikka, työpaikka, ja mahdollisuus rakentaa oma elämä ilman jatkuvaa epävarmuutta ja ahdistusta maailman tilanteesta. Myös mielenterveyspalveluiden toimivuus ja kohtuuhintainen asuminen ovat iso osa tätä kokonaisuutta.
Millä keinoin Keskusta voisi puhutella nuoria, jotka ovat huolestuneita ilmastonmuutoksesta?
- Keskustan pitää puhua ilmastosta ratkaisujen kautta. Suomessa voidaan vähentää päästöjä samalla, kun luodaan uusia työpaikkoja ja vahvistetaan kotimaista energiaa sekä kiertotaloutta.
Mitä uusia avauksia sinulla on erityisesti nuorten työttömyystilanteen helpottamiseksi?
- Ensimmäisen työpaikan saamista pitäisi helpottaa nykyistä enemmän. Keskusta on esittänyt ratkaisuksi nuorten työttömyyteen takuutyötä vastavalmistuneille, toisin tähän rinnalle myös aidon yrittäjäpolun, jota rakentaisimme perusopetuksessa ja toisella asteella yrittäjyyskasvatuksen avulla. Moni yritys etsii jatkajaa ja voisimme ottaa kokeiluun mestari-kisälli -mallin, jossa nuori voisi tulla yritykseen oppimaan nykyisen omistajan rinnalle ennen yrityksen hankintaa. Kaikkien ei tarvitse löytää yhtä oikeaa polkua heti, vaan nuorille pitää antaa mahdollisuus kokeilla ja rakentaa omaa suuntaansa rauhassa.
Mitkä ovat kolme keinoasi syntyvyyskriisin ratkaisemiseksi?
- Ensimmäinen on perheiden arjen helpottaminen toimivilla palveluilla ja joustavammalla työelämällä. Toinen on taloudellisen epävarmuuden vähentäminen, koska moni lykkää perheen perustamista toimeentulohuolien vuoksi. Kolmas on parempi tuki lapsettomuuden hoitoon ja naisten sairauksien hoitoon. Keskustan tulee tehdä mahdollistavaa perhepolitiikkaa, jossa jokainen perhe voi täyttää oman lapsitoivelukunsa.
Mitkä kolme arvoa ohjaavat ensisijaisesti tekemääsi politiikkaa?
- Valitsen tähän Keskustan arvoista kolme: tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus, yhteisöllisyys ja välittäminen, ylisukupolvisuus ja kohtuullisuus.
Antti Kaikkonen (4. sija, ehdolla puheenjohtajaksi)
Millaisena näet nuorisojärjestön merkityksen puolueemme toiminnassa?
- Näen sen merkittävänä ja seuraan Keskustanuorten toimintaa, tekemisiä ja avauksia. Aika ajoin nostan sieltä ajatuksia myös puolueen linjoihin. Viime aikoina esimerkiksi krääsävero ja eläkekatto ovat olleet nuorten esiin nostamia ajatuksia.
Kuinka monta prosenttia puolueen budjetista tulisi käyttää Keskustanuorten toimintaan?
- Vaikka mielelläni enemmänkin laittaisi, en uskalla isoja nostoja luvata. Lähivuosina tuki voi olla nykytasolla tai toivottavasti hivenen korkeampikin.
Miten tekisit Keskustan ohjelmatyöstä (ml. poliittiset linjaukset) entistä osallistavampaa?
- Tähän on hyvä työryhmiämme kannustaa. Teamssia ja seminaaria on kuitenkin aika helppo järjestää. Isommista aiheista myös puolueen on hyvä avata valmistelua. Näin tehtiin esimerkiksi Uusi Suunta Suomelle -ohjelmassa ja periaateohjelman uudistamistyössä, jota johdin.
Millaisella politiikalla nuorten tulevaisuususkoa voitaisiin parantaa?
- Politiikalla, joka huomioi lapset ja nuoret. Esimerkiksi nuorisotyöttömyys pitäisi ottaa nyt todella vakavasti. Tarvitaan myös myönteisempää näkymää tulevaisuuden Suomeen. Toivottavasti voimme tähän ainakin osin vastata Uusi Suunta Suomelle -ohjelmalla.
Millä keinoin Keskusta voisi puhutella nuoria, jotka ovat huolestuneita ilmastonmuutoksesta?
- Kertomalla Keskustan ratkaisuista. Olemme sitoutuneita siihen, että Suomi on mukana torjumassa ilmastonmuutosta. Varmasti olisi hyväksi, että Keskusta hieman enemmän näkyisi näissä asioissa, esimerkiksi uusiutuvan energian merkeissä. Myös kohtuutonta kuluttamista on syytä kritisoida.
Mitä uusia avauksia sinulla on erityisesti nuorten työttömyystilanteen helpottamiseksi?
- Haluan olla edistämässä nuorten takuutyötä. Tavoitteena pitää olla, että jokainen valmistuva nuori saisi kohtuullisen pian työpaikan. Se on kova tavoite, mutta tavoittelemisen arvoinen. Peräänkuulutan myös yritysten vastuuta varsinkin kesätyöpaikkojen tarjoamisen suhteen.
Mitkä ovat kolme keinoasi syntyvyyskriisin ratkaisemiseksi?
- 1. Tahattoman lapsettomuuden hoito, hedelmöityshoitoihin pääsyn helpottaminen. 2. Perheystävällisyys työpaikoilla: Toimivat perhevapaat, etätyö, työaikajoustot ja työvuorosuunnittelu. Raskaussyrjinnästä on päästävä kokonaan eroon. 3. Luottamuksen ja tulevaisuususkon vahvistaminen yhteiskunnassa. Perheellistymistä uskaltaa ja kannattaa yrittää.
Mitkä kolme arvoa ohjaavat ensisijaisesti tekemääsi politiikkaa?
- Oikeudenmukaisuus, tasa-arvo ja turvallisuus.
Antti Siika-aho (5. sija, ehdolla puoluesihteeriksi)
Millaisena näet nuorisojärjestön merkityksen puolueemme toiminnassa?
- Koen Keskustanuorten toiminnan elintärkeäksi puolueen poliittisessa ja järjestöllisessä työssä. Esimerkiksi Keskustanuorten demokratiakasvatustyö mahdollistaa sen, että nuorille avautuu aidosti mahdollisuus osallistua, verkostoitua ja vaikuttaa isossa poliittisessa liikkeessä.
Kuinka monta prosenttia puolueen budjetista tulisi käyttää Keskustanuorten toimintaan?
- Keskustanuorten rahoitus tulee myös jatkossa varmistaa julkisen tuen, jäsenmaksujen ja oman varainhankinnan kautta. Puolueen rahallinen tuki Keskustanuorille on pienimuotoista. Välillisesti järjestöä tuetaan muun muassa mainostamalla jäsenyyttä ja toimintaa puolueen julkaisuissa. Nähdäkseni tuo on myös jatkossa toimiva tapa tukea Keskustanuoria. Prosenttiosuuden määrittäminen ei ole ehkä tarkoituksenmukaista.
Miten tekisit Keskustan ohjelmatyöstä (ml. poliittiset linjaukset) entistä osallistavampaa?
- Isoimpana kehittämisen kohteena pidän ohjelmatyöhön osallistuvien ja ohjelma-aiheista kiinnostuneiden verkostotoimintaa. Esimerkiksi ensi kevään vaalien jälkeen on syytä varmistaa, että jokaiselle Keskustan kansanedustajalle jyvitetään vastuu jostain temaattisesta verkostosta.
Millaisella politiikalla nuorten tulevaisuususkoa voitaisiin parantaa?
- Koen, että vain rakentava ja osallistava politiikantekotapa vahvistaa tulevaisuususkoa. Harvemmin riidankylvämisellä, vihanlietsonnalla, rasismilla tai vastakkainasettelulla luodaan ainakaan myönteistä tulevaisuususkoa.
Millä keinoin Keskusta voisi puhutella nuoria, jotka ovat huolestuneita ilmastonmuutoksesta?
- Tärkeää on, että emme kiellä tai vähättele nuorten huolia. Yhtä tärkeää on, että emme vain totea nuorten olevan huolissaan. Sen sijaan tärkeintä on, että tarjoamme ilmastonmuutoksen torjumiseksi konkreettisia politiikkatoimia. Paras tämän hetken keino on, että Keskustan tulevat eduskuntavaaliehdokkaat muistavat pitää ilmastonmuutoksen torjuntatyötä esillä kampanjoissaan.
Mitä uusia avauksia sinulla on erityisesti nuorten työttömyystilanteen helpottamiseksi?
- Sopisin puolueiden välillä siitä, että kotitalousvähennyksen omavastuuta lasketaan ja että sitä ei veivata edes takaisin seuraavaan kymmeneen vuoteen. Moni nuori työllistää itsensä tarjoamalla vähennyksen piiriin kuuluvia palveluita, joten siksi yrittäjyyttä tukevan veromuodon ennustettavuus täytyy varmistaa.
Mitkä ovat kolme keinoasi syntyvyyskriisin ratkaisemiseksi?
- Tukeudun tässä yhteydessä Keskustan jo esittämiin keinoihin, enkä koe tarpeelliseksi arvottaa niitä kolmen kärkenä. Mutta niiden rinnalla korostan luottamusyhteiskunnan vahvistamista kaikin keinoin. Mahdollisuus turvalliseen perheellistymiseen on oltava luottamusyhteiskunnan ydintä. Nykyinen rahanteon, kilpailun ja suorittamisen ympärillä pyörivä arki latistaa monien suomalaisten perhe- ja lapsihaaveet.
Mitkä kolme arvoa ohjaavat ensisijaisesti tekemääsi politiikkaa?
- Yhteisvastuu, oikeudenmukaisuus, kansanvaltaisuus.
Petra Schulze Steinen (6. sija, ehdolla varapuheenjohtajaksi)
Millaisena näet nuorisojärjestön merkityksen puolueemme toiminnassa?
- ”Erittäin tärkeänä. Kenuilla on uskaliaita, raikkaita ja hauskoja ideoita ja mukaansatempaavaa tekemistä.” Näen Keskustanuoret puolueen uudistajana ja tulevaisuuden rakentajana. Nuorisojärjestö tuo Keskustaan uskallusta, uusia ajatuksia ja elämänmakua. Mielestäni on tärkeää, että Keskustanuoret myös haastavat puoluetta. On tärkeää, että puolue pysyy ajassa kiinni. Nuorten kautta tulee viesti, jos näin ei enää ole. Aika monelle jäsenelle tie keskustaan kulkee juuri Keskustanuorten kautta, ja siksi nuorisojärjestöllä on valtavan suuri merkitys puolueen tulevaisuudelle. Toki Keskustaan voi liittyä myös nuorisoajan jälkeen (kuten itselleni kävi), mutta jäähän siinä jostain suuresta vaille. Seuraan ja kannustan Keskustanuorten toimintaa – aina pienellä piikillä sydämessä, että olisinpa ollut aikanaan itsekin mukana.
Kuinka monta prosenttia puolueen budjetista tulisi käyttää Keskustanuorten toimintaan?
- Keskustanuorten toiminnan rahoituksen pitää olla riittävän vakaa ja ennakoitava, jotta toimintaa voidaan kehittää pitkäjänteisesti. Ajattelen, että tarvitaan selkeä perusrahoitus, joka mahdollistaa valtakunnallisen toiminnan. Rahoituksen tulisi pysyä ainakin nykyisellä 5% tasolla. Pidän keskustanuorten roolia niin merkittävänä, että rahoitusta tulisi voida lisätäkin, esimerkiksi jäsenmäärään ja aktiiviseen toimintaan perustuvien elementtien kautta. Koska minulta puuttuu tällä hetkellä selkeä tieto siitä, kuinka suuri osa puolueen käytettävissä olevista rahoista menee mihinkin toimintaan, en pysty antamaan tähän lisäykseen lukua. Joka tapauksessa sen pitäisi perustua selkeisiin, etukäteen määriteltyihin kriteereihin (kuten jäsenmäärän lisääminen), jotta tarpeettomalta paperinpyöritykseltä ja hankebyrokratialta vältytään. Järjestöiltä vaaditaan joka tapauksessa toimintakertomukset ja tilinpäätökset.
Miten tekisit Keskustan ohjelmatyöstä (ml. poliittiset linjaukset) entistä osallistavampaa?
- Keskustan ohjelmatyötä pitäisi avata nykyistä enemmän jäsenistölle jo valmisteluvaiheessa, eikä vasta silloin kun luonnokset ovat käytännössä jo valmiita. Digitaalisia osallistumiskanavia pitäisi hyödyntää paremmin siten, että jäsenet voivat tehdä omia ehdotuksiaan, kommentoida ja kannattaa toisten esityksiä. Uskon myös siihen, että parhaat jäsenlähtöiset ideat pitäisi nostaa näkyvästi esiin ja palkita – se vahvistaa tunnetta siitä, että omalla osallistumisella on oikeasti merkitystä.
Millaisella politiikalla nuorten tulevaisuususkoa voitaisiin parantaa?
- Minun nähdäkseni nuorten tulevaisuususkon häviäminen liittyy yhteiskunnan murrokseen ja muuttumiseen. Niin kauan kuin nuori voi luottaa siihen, että hänen tulevaisuutensa on parempi tai vähintään yhtä hyvä kuin edellisen sukupolven, löytyy uskoa tulevaisuuteen. Suomessa ei ole ollut talouskasvua 15 vuoteen ja maa on velkaantunut yli EU:n sallimien rajojen. Suomen talous on saatava kasvuun. Se on ehdoton edellytys sille, että hyvinvointia voidaan pitää yllä. Luottamusta tulevaisuuteen ei voida rakentaa yksittäisillä kampanjoilla, vaan yhteiskunnan kehityksen pitää rakentua ajatukselle, että koulutus, työ ja mahdollisuus rakentaa oma elämä muodostavat johdonmukaisen polun. Tarvitsemme politiikkaa, jolla luodaan kasvua, investointeja ja työpaikkoja, jotta lopputuloksena on yhteiskunta, jossa nuori uskaltaa tehdä pitkän aikavälin päätöksiä: opiskella, yrittää, ostaa kodin ja perustaa perheen.
Millä keinoin Keskusta voisi puhutella nuoria, jotka ovat huolestuneita ilmastonmuutoksesta?
- Nuoria, jotka ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta, ei puhutella vähättelemällä ongelmaa, vaan tarjoamalla uskottavia ratkaisuja siihen. Itse uskon, että ilmastopolitiikan pitää perustua siihen, että pystymme tuottamaan energiaa ja rakentamaan talouskasvua ilman fossiilisia päästöjä. En usko, että maailma pelastuu sillä, että kaikki eläisivät täydellisesti tai luopuisivat normaalista elämästä. Suurin vaikutus syntyy siitä, että fossiilinen energia korvataan puhtailla ratkaisuilla. Siksi Keskusta voisi puhutella nuoria esimerkiksi puhumalla siitä, miten Suomesta tehdään puhtaan energian ja uuden teknologian suurvalta: ydinvoimaa, vetyä, uusiutuvaa energiaa, puhtaita polttoaineita, sähköistymistä ja tutkimusta. Samalla syntyy työpaikkoja ja kasvua koko maahan. Ilmastopolitiikka onnistuu vain, jos ihmiset pysyvät mukana. Jos ratkaisut näyttäytyvät pelkkänä luopumisena ja rajoituksina, suuri osa ihmisistä kääntää niille selkänsä. Parempi tie on tehdä puhtaista ratkaisuista niin toimivia ja edullisia, että ne voittavat vanhat vaihtoehdot luonnostaan. Tämä ei ole utopiaa. Vielä muutama vuosi sitten esimerkiksi aurinko- ja tuulivoiman nopea kehitys tai sähköautojen yleistyminen näyƫvät monesta epärealistisilta. Nyt ne muuttavat maailmaa vauhdilla. Suomella olisi mahdollisuus olla tämän muutoksen voittaja. Ilmastopolitiikan pitää siis yhdistää ympäristö, teknologia, energiaomavaraisuus ja talouskasvu. Ne eivät ole vastakkain eikä niitä pidä asettaa vastakkain. Keskustan vahvuus voisi olla juuri siinä, että pystymme yhdistämään ilmaston, ruoantuotannon, metsät, energiaomavaraisuuden ja alueiden elinvoiman samaan kokonaisuuteen.
Mitä uusia avauksia sinulla on erityisesti nuorten työttömyystilanteen helpottamiseksi?
- Suomessa pitäisi rakentaa nykyistä vahvempi työelämän ja korkeakoulutuksen yhdistävä malli saksalaisen “Duales Studium” -järjestelmän tapaan. Saksassa on tyypillisen korkeakouluopiskelun ja kädentaitoihin perustuvan oppisopimuskoulutuksen ohella järjestelmä, jossa opiskelija opiskelee korkeakoulussa mutta on samalla työsuhteessa yritykseen. Yritys osallistuu koulutukseen ja sitoutuu opiskelijaan ja saa osaajan omiin tarpeisiinsa ”räätälöitynä”. Nuori saa palkkaa, työkokemusta, verkostoja, käytännön osaamista, ja lähes aina työpaikan heti valmistumisen jälkeen. Tämä ratkaisisi osaltaan Suomessa vallitsevaa kohtaanto-ongelmaa, ensimmäisen työpaikan löytämisen ongelmaa ja yritysten osaajapulaa. Suomessa mallia voisi hyödyntää esimerkiksi IT-alalla, insinöörikoulutuksessa, vihreän siirtymän osaajatarpeissa ja hoitoalalla. Tämä tarkoittaisi sitä, että nuori ei valmistuisi ensimmäiseen työpaikkaansa vasta valmistumisen jälkeen. Pidän myös Keskustan ”takuutyöpaikka nuorille” ajatusta hyvänä (eli sitä, että vastavalmistuneille nuorille tarjottaisiin työpaikka muutamaksi kuukaudeksi). Tämä antaisi nuorelle tarvittavaa työkokemusta seuraavan työpaikan hakuun ja tulisi rahoitettavaksi työttömyyskorvausvaroista, joita ei tarvitsisi käyttää nuoren päästessä työhön.
Mitkä ovat kolme keinoasi syntyvyyskriisin ratkaisemiseksi?
- Tämä on todellinen haaste, sillä Suomessa syntyvyys on viimeisten kymmenen vuoden aikana romahtanut, vaikka meillä päivähoito toimii, naisten työssäkäynti on mahdollista ja helppoa, myös isät voivat käyttää perhevapaita ja tasa-arvo on Suomessa vahva osa yhteiskuntaa. Tämä kertoo, että ongelma ei ole vain palveluissa tai rahassa, vaan epävarmuudessa, yhteiskunnan individualisoitumisessa ja jonkinlaisessa tulevaisuuden pelossa. (Individualismilla viittaan siihen, että perheellistymistä ja lasten saantia pidetään tavallaan ”uhkana” tai ”esteenä” omien unelmien toteuttamiselle.) Tässä on kolme keinoa, joilla näen olevan vaikutusta syntyvyyteen. Ensimmäinen liittyy talouteen ja talouspolitiikkaan, toinen yhteiskunnan ilmapiiriin ja kulttuuriin ja kolmas on konkreettisempi rakenteellinen uudistus. 1. Suomen talous takaisin kasvuun ja nuorille usko tulevaisuuteen Jos ihmiset kokevat tulevaisuuden epävarmaksi, syntyvyyttä ei nosteta yksittäisillä tukiaisilla. Nuorten pitää voida luottaa siihen, että työelämässä pärjää, asunto on mahdollista hankkia, eikä perheen perustaminen romahduta taloutta. Siksi syntyvyyspolitiikka on myös onnistunutta talouspolitiikkaa. Suomi tarvitsee talouspolitiikkaa, joka luo kasvua, investointeja ja vakautta, jotta erityisesti nuorilla aikuisilla on rohkeutta tehdä pitkän aikavälin päätöksiä. Leikkauksiakin tullaan tarvitsemaan, mutta niitä ei tule tehdä aloilta, jotka mahdollistavat pitkän aikavälin kasvun (koulutus). En myöskään koskisi olemassa oleviin perheiden etuuksiin. 2. Vanhemmuuden arvostuksen vahvistaminen yhteiskunnassa Suomessa (ja Euroopassa yleisemminkin) ongelma on myös kulttuurinen ilmapiiri. Perheellistyminen nähdään liian usein esteenä omille unelmille tai uralle. Muutosta ei saada aikaan yksittäisillä toimilla, mutta tavoitteena tulisi olla yhteiskunta, jossa lasten saaminen nähdään arvokkaana ja myönteisenä asiana, eikä niinkään yksityisenä kustannuksena tai elämäntaparajoitteena. Tämä tarkoittaa, että yritetään luoda entistä perhemyönteisempää keskustelukulttuuria ja vahvistetaan vanhemmuuden arvostusta. Lapsiperhearki ei saa tuntua jatkuvalta selviytymiseltä. Vaikka ilmapiiriä ei muuteta taloudellisilla toimilla, voisi ensimmäisen lapsen osalta myönnettävä lapsilisä korotettuna alle 30-vuotiaille olla merkittävä signaali vanhemmuuden arvostuksen vahvistamiselle. 3. Pitkän aikavälin kannustimet perheille/lapsista Nostaisin vielä yhdeksi keinoksi ajatuksen uudenlaisista pitkän aikavälin kannustimista. Jos lähdetään siitä, että yhteiskunta tarvitsee tulevaisuudessa lapsia ylläpitämään hyvinvointivaltiota, myös vanhemmuuden pitäisi näkyä nykyistä paremmin yhteiskunnan rakenteissa. Yksi mahdollinen keino olisi huomioida lasten kasvattaminen nykyistä vahvemmin eläkejärjestelmässä esimerkiksi kevyempänä eläkeverotuksena, parempana eläketurvana, tai muina pitkän aikavälin kannustimina henkilöille, jotka ovat kasvattaneet lapsia. Ajatuksena on, että vanhemmuus ja lasten kasvattaminen eivät olisi vain yksityinen valinta, vaan myös yhteiskunnallisesti arvokas teko.
Mitkä kolme arvoa ohjaavat ensisijaisesti tekemääsi politiikkaa?
- Minun politiikkaani ohjaavat ennen kaikkea vastuu, oikeudenmukaisuus ja koko Suomen mukana pitäminen.Vastuu tarkoittaa minulle sitä, että uskalletaan tehdä myös vaikeita päätöksiä ja huolehtia Suomen taloudesta pitkäjänteisesti. Oikeudenmukaisuus tarkoittaa sitä, että ihmisillä on mahdollisuus rakentaa omaa elämäänsä työn, yrittämisen ja koulutuksen kautta – mutta yhteiskunta ei jätä ihmistä yksin silloin, jos kaikki ei mene suunnitelmien mukaan. Koko Suomen mukana pitäminen tarkoittaa minulle sitä, että Suomea ei rakenneta vain harvojen alueiden tai ihmisryhmien ehdoilla. Maaseutu ja kaupungit tarvitsevat toisiaan, ja koko maan elinvoima on myös turvallisuus- ja tulevaisuuskysymys.
Karoliina Harjuoja (7. sija, ehdolla varapuheenjohtajaksi)
Millaisena näet nuorisojärjestön merkityksen puolueemme toiminnassa?
- Nuorisojärjestöllä on tietysti erittäin suuri merkitys poliittisessa kansanliikkeessä. Monet puolueen vaikuttajat, kuten vaikkapa nykyinen puolueen vpj. Hilkka Kemppi tai eduskuntaryhmän pj. Antti Kurvinen ovat aikanaan toimineet Keskustanuorten puheenjohtajina. Mutta ei kaikista tarvitse tulla puolueen johtohenkilöitä, vielä arvokkaampi tehtävä on siinä, että kasvatetaan aktiiviseen kansalaisvaikuttamiseen keskustalaisten arvojen pohjalta. Valitettavasti Keskustan kannatus nuorten parissa on pienentynyt kovasti siitä, mitä se oli 2000-luvun alussa. Keskustanuorilla on iso haaste siinä, että se voisi puhutella eri puolilla monenlaisia nuoria, joita Keskusta-arvot ja puolueen ydintavoitteet voisivat yhdistää. Toivon menestystä tällä työlle.
Kuinka monta prosenttia puolueen budjetista tulisi käyttää Keskustanuorten toimintaan?
- Suora tuki puolueen budjetista on ollut alle prosentin luokkaa ja pääosin tuki tulee ministeriön kautta. Puolueen taloudellinen tilanne on vaikeutunut eduskuntapaikkojen menetyksen myötä, niin tuskin kovin paljon lisätukea voi puolueen kautta luvata, mutta ainakin nykyinen taso on säilytettävä. Erilaista projektitukea puolueen ja nuorten yhteisiin hankkeisiin voisi myös käyttää.
Miten tekisit Keskustan ohjelmatyöstä (ml. poliittiset linjaukset) entistä osallistavampaa?
- Uusia tapoja valmisteluun, enemmän sektorikohtaisia työryhmiä ja verkostoja, jotka seuraavat tiettyjä kysymyksiä. Ne, joilla tietty asia kiinnostaa (esim. energiakysymykset, ay-politiikka jne.) voisivat valmistella puolueelle aineistoa.
Millaisella politiikalla nuorten tulevaisuususkoa voitaisiin parantaa?
- Vaikeinakin aikoina on luotava toivoa, tarvitaan näköaloja toivottomuuden sijaan. Työllisyyden lisääminen on tässä tietenkin aivan keskeistä, samoin koulujärjestelmän toimivuuteen panostaminen ja maksuttoman koulutuksen takaaminen edelleen maassamme, perusopetuksesta yliopistoihin.
Millä keinoin Keskusta voisi puhutella nuoria, jotka ovat huolestuneita ilmastonmuutoksesta?
- Kertomalla kotimaisen uusiutuvan energian mahdollisuuksista ja omavaraisuuden merkityksestä, joka on myös turvallisuuskysymys.
Mitä uusia avauksia sinulla on erityisesti nuorten työttömyystilanteen helpottamiseksi?
- Esimerkiksi Keskustan vastikään esittämä takuutyö valmistuneille alle 30-vuotialle voisi helpottaa tilannetta. Lisäisin myös joustavuutta työmarkkinoille, esim. osa-aikatyön kehittäminen ja laajempi käyttöönotto eri instansseissa. Tottakai myös työmarkkinoiden olisi muututtava asenteellisesti niin, että rekryissä otetaan huomioon nuoret hakijat, eikä aina painotettaisi valtavia vuosia työkokemusta.
Mitkä ovat kolme keinoasi syntyvyyskriisin ratkaisemiseksi?
- Yhteiskunnassa asenteita on muutettava lapsiperhemyönteisemmiksi, myös opiskeluaikana tapahtuvan perheen perustamisen osalta. Selvittäisin myös mahdollisuuksia verohelpotuksiin monilapsisille perheille ja kansainvälistä vertailua tämänkaltaisten toimien vaikuttavuudesta. Kotihoidon tukea ei saa poistaa. Lapsettomuushoidot tulee säilyttää julkisella sektorilla ja jonot eivät saa venyä. Lapsettomuuden kriisi on jo itsessään henkisesti raskas prosessi, ja myös siihen tulisi tarjota tukea. Ei-kaupallinen sijaissynnytys tulisi myös sallia Suomessa.
Mitkä kolme arvoa ohjaavat ensisijaisesti tekemääsi politiikkaa?
- Paikallisuus, yhteisöllisyys, isänmaallisuus.
Markus Lohi (8. sija, ehdolla varapuheenjohtajaksi)
Millaisena näet nuorisojärjestön merkityksen puolueemme toiminnassa?
- Erittäin merkittävänä. Se on merkittävä poliittinen kasvatusjärjestö, mutta ennen kaikkea nuorten näkemysten esiintuoja. Sen merkityksen soisi olla suurempikin, mutta ei se ole kenujen vika, että liian moni nuori ei innostu politiikasta.
Kuinka monta prosenttia puolueen budjetista tulisi käyttää Keskustanuorten toimintaan?
- Nykyinen taso on sopiva.
Miten tekisit Keskustan ohjelmatyöstä (ml. poliittiset linjaukset) entistä osallistavampaa?
- Minusta Suunta Suomelle -projekti on hyvä esimerkki. Saimme yli tuhat palautetta. Kyselyt ja kommentointimahdollisuudet tulee avata kaikille suomalaisille ei vain jäsenille. Siitä on tullut hyvää palautetta.
Millaisella politiikalla nuorten tulevaisuususkoa voitaisiin parantaa?
- Rohkealla ja ratkaisukeskeisellä politiikalla. Me voimme torjua uhkakuvia näyttämällä, että kykenemme ratkomaan niitä.
Millä keinoin Keskusta voisi puhutella nuoria, jotka ovat huolestuneita ilmastonmuutoksesta?
- Tunnustamalla tieteelliset tosiasiat ja samalla esittämällä toteuttamiskelpoiset ratkaisut. Ei pidä luoda myöskään epärealistisia odotuksia Suomen toimien vaikuttavuudesta. Samalla tulee kuitenkin osoittaa, että olemme tosissamme asian ratkaisemiseksi.
Mitä uusia avauksia sinulla on erityisesti nuorten työttömyystilanteen helpottamiseksi?
- Minusta Keskustan esitykset takuutyöstä ovat hyviä. Itse lähtisin siitä, että voitaisiin yhteiskuntana selvittää myös malleja, joissa sosiaaliturvan saamisen edellytyksenä voisi olla opiskeluun, vapaaehtoistyöhön tai muuhun työhön osallistuminen. Kaikkein ongelmallisinta on joutilaisuus, joka luo osattomuutta ja näköalattomuutta.
Mitkä ovat kolme keinoasi syntyvyyskriisin ratkaisemiseksi?
- Ei syntyvyyttä ratkaise poliitikot. Sen ratkaisevat suomalaiset perheet. Kysymys on viime kädessä arvoista. Minä haluan henkilökohtaisesti ylläpitää lapsi- ja lapsiperhemyönteistä puhetta. Keskustan sopeutukset eivät saa myöskään kohdistua lapsiperheisiin.
Mitkä kolme arvoa ohjaavat ensisijaisesti tekemääsi politiikkaa?
- Oikeudenmukaisuus, vastuullisuus ja empatia. Viimeisen voi sanoittaa myös kiltteydeksi. Poliitikot eivät saisi olla tuhmia, vaan mieluummin hyväsydämisiä.
