Nuorten suojelun varjolla yhä useammin poliittisesti on painotettu nuorten sulkemista sosiaalisesta mediasta ulos. Etujoukoissa seisoi Australia, joka asetti useimmille some-palveluille 16 vuoden ikärajan viime toukokuussa. Vastikään Britannia on kertonut kieltävänsä somen käytön alle 16-vuotiailta ja valmistelevan asiaa koskevan lainsäädännön vuoden loppuun mennessä, pyrkimyksenä asettaa laki voimaan ensi keväänä. Suomessa pääministeri Petteri Orpo (kok) ilmoitti tammikuussa, että myös Suomi tavoittelee some-kieltoa alle 15-vuotiaille. Australiasta saatujen tutkimusten mukaan lapsia turvaamaan luotu laki vuotaa pahasti, sillä maassa yli 60 prosenttia alaikäisistä australialaisista käyttää edelleen sosiaalista mediaa.
Keskustanuoret tunnistaa, että lasten ja nuorten hyvinvoinnin suojeleminen digitaalisessa ympäristössä on tärkeä tavoite. Samalla on kuitenkin uskallettava tunnistaa ongelman todellinen ydin. Haaste ei ole ensisijaisesti nuorten läsnäolo verkossa, vaan se, että monet verkkoympäristöt on rakennettu maksimoimaan käyttäjien huomio, sitoutuminen ja ruutuaika. Nykyisenkaltaiset, valtioiden asettamat yksittäiset rajat päästävät teknologiayritykset täysin pälkähästä, eivätkä tarjoa lapsille verkkoturvallisuutta saati hyvinvointia. Alustojen ohjailevat ja koukuttavat algoritmit eivät ole haitallisia vain lapsille, vaan vaikuttavat myös aikuisiin.
”Somejättien addiktoivat ja ohjailevat toimintamallit edellyttävät EU-tasoista sääntelyä. Yhtenä ensimmäisistä askeleista tulisi olla verotusmalli, joka velvoittaa somejätit kantamaan suuremman vastuun toimintansa vaikutuksista. Verotuksen tulee perustua siihen, kuinka paljon alusta kerää ja hyödyntää yksilöstä kerättyä personoitavaa dataa. Tuotot tulee kohdentaa niin mielenterveystyöhön kuin mediakasvatukseen ja tutkimukseenkin. Kaikkien toimien on tapahduttava niin, että yksilön tietoturva ei vaarannu sekä yksilönvapaus säilyy laajalti”, alleviivaa Keskustanuorten puheenjohtaja Milla Veteläinen.
Sosiaalisen median sääntelyssä huomio tulee kohdistaa täten ennen kaikkea teknologiayhtiöiden vastuuseen. Algoritmien toimintaperiaatteet on tuotava viranomaisten arvioitaviksi ja tarvittaessa myös julkiseen tarkasteluun. Vain avoimuuden kautta voidaan arvioida, millaisia vaikutuksia alustoilla on lasten kehitykseen, mielenterveyteen, yhteiskunnalliseen keskusteluun ja luottamukseen. Lasten ja nuorten suojeleminen ei onnistu rakentamalla korkeampia muureja käyttäjien ympärille, vaan tekemällä verkkoympäristöistä aidosti turvallisempia kaikille.
”Samalla on huolehdittava siitä, että sosiaalinen media säilyy myös myönteisenä yhteisöllisyyden välineenä. Kielteisten asioiden painottamisen sijaan tulisi myös nähdä sosiaalisen median arvo siinä, kuinka se voi parhaimmillaan tarjota yhä useammalle nuorelle vertaistukea, ystävyyssuhteita ja yhteisöjä, joita ei välttämättä löydy omasta arkiympäristöstä. Tavoitteena ei voi olla nuorten eristäminen digitaalisista yhteisöistä, vaan inhimillisemmän toimintaympäristön rakentaminen”, päättää Veteläinen.
Lisätietoja:
Milla Veteläinen
Keskustanuorten puheenjohtaja
p. +358 44 979 4321
milla.vetelainen(a)keskustanuoret.fi
