Kevään korvalla käsiin räjähtänyt koronakriisi osoitti meille uuden normaalin, joka yhtäältä oli jotain, mitä kukaan ei olisi voinut aavistaa mutta toisaalta myös vauhditti muutoksia joita oltiin jo pitempään ennustettu tapahtuvaksi. Maskit ja käsidesi ilmestyivät osaksi arkea. Ajoittain vessapaperihyllyllä kävi kuhina josta olisi voinut luulla että Suomesta on metsät loppumassa. Suurin näkyvä muutos oli kuitenkin ehdottomasti …
USA:n vaalit lähestyvät 3.marraskuuta järjestettävissä vaaleissa ja jännitteet tiivistyvät, jatkaako Trump vielä seuraavat neljä vuotta vallassa. Tämä on tärkeä kysymys myös Euroopan tulevaisuuden kannalta. Eurooppa on vuosikymmeniä pystynyt nojautumaan Yhdysvaltojen tukeen ja turvaan. Trumpin valtaannousu kuitenkin nosti esiin Euroopan heikkouden ja haurauden, kun Yhdysvallat teki ulkopoliittisen täyskäännöksen. Yhdysvallat irtaantuivat kansainvälisistä sopimuksista ja turvautua protektionismiin, joka …
Ilmasto lämpenee, talousnäkymät heikkenevät sekä valtion velka vain jatkaa kasvamistaan. Autoritarismi ja populismi nostavat päätään sekä demokratian pilareita keikutetaan ympäri maailmaa. Työmarkkinat ovat murroksessa ja rakenteita täytyisi uudistaa. Tällaiseen maailmaan me nuoret olemme astumassa, maailmaan jota piinaa epävarmuus. Minua sekä varmasti montaa muuta kanssanuorta vaivaa suuri huoli maailmamme tilanteesta ja siitä, millaiseen yhteiskuntaan olemme astumassa …
Suomessa äidinkielenään muuta kuin suomen, ruotsin tai saamen kieltä puhuvia oli vuonna 2019 (Tilastokeskus 2019) 412 700 henkilöä. Vuosittain maahamme muuttaa noin 10 000 uutta ulkomaan kansalaista. Voidaankin hyvin todeta Suomen olevan voimakkaasti kasvava monikulttuurinen ympäristö. Ympäristömme muuttuessa yhä monikulttuurisemmaksi, on tärkeää huolehtia, että keskinäisessä kommunikaatiossamme ei ilmene suuria esteitä tai hidasteita. On myös demokratian toteutumisen kannalta …
Keskustanuorten menneet vuodet ovat olleet menestyksekkäitä, mutta katseet on suunnattava uudelle vuosikymmenennelle. Miten Keskustanuoret selviää tulevista vuosina vaikuttavana ja mielenkiintoisena poliittisena nuorisojärjestönä. Tahdon ensin kertoa, miksi minä valitsin Keskustan ja Keskustanuoret. Kaikki lähtee käyntiin vuodesta 2016, kun aloitin opiskelut lakkautusuhan alla olleessa Kiimingin lukiossa. Koulua yritettiin lakkauttaa oikealta ja vasemmalta, sekä erityisesti virkamiesjohdosta. Teimme opiskelijoina …
Suomalainen yhteiskunta on menestystarina. Välillä on hyvä pysähtyä pohtimaan, miten yhteiskunnastamme on tullut näin hyvinvoiva maailman mittakaavassa. Olen itse saanut etuoikeuden elää melko kansainvälisen lapsuuden ja nuoruuden. Olen lyhyen elämäni aikana asunut neljällä eri mantereella. Jokainen uusi paikka on avartanut näkemystäni maailmasta. Olen huomannut, että ennen kaikkea yksi asia on tehnyt suomalaisesta yhteiskunnasta niin ainutlaatuisen: …
Kun juttelen isovanhempieni tai ikääntyneiden tuttavieni kanssa, nousee eräs aihe toistuvasti esille: Kuka meitä sitten hoitaa, kun emme itse enää pysty itsestämme huolehtimaan? Ja emmehän me vaan joudu mihinkään laitokseen?
Euroopan unioni ei voi enää ummistaa silmiä tältä kehityssuunnalta, josta olemme jäämässä pahasti jälkeen.
Olen syntynyt kuhmolaiseksi vuonna 1996. Satun olemaan sitä sukupolvea, joka on nähnyt koululaisena, kuinka lukuisia kouluja on laitettu kiinni ja yöjuna lakkasi kulkemasta (2006). Vähän vanhempana, kun alkoi ympäristöstään ymmärtää ja tulevaisuuttaan miettiä, lakkautettiin pieni ja sisukas Kajaanin OKL (päätös 2010, siirtymäaika 2013), kuntatalous alkoi sakata enemmän ja vähemmän muuttotappioissa ja uutta toivoa tuottanut Talvivaarakin äityi valtavaksi …
Liian usein kuulee suomalaisten jupisevan EU-järjestelmän monimutkaisuutta ja manaavan koko instituution vähintään politbyrooksi. Toisaalta ollaan myös tyytymättömiä Brysselin byrokratiaviidakon päätöksenteon hitauteen. Viime eurovaalien äänestysprosentti oli Suomessa reilu 40 ja koko EU:ssa hikiset 50. Esimerkiksi Belgiassa vastaava luku oli 88. Kansalaisten kiinnostuksessa vaikuttaa EU-politiikkaan on siis merkittäviä jäsenmaakohtaisia eroja. EU-politiikka on oma maailmansa siinä missä kunnan, …
