Yhä useammin kuulee voivottelua, varsinkin poliitikkojen taholta siitä kuinka maamme nuoret “pakenevat” ulkomaille opiskelemaan ja kuinka tämä “aivovuoto” aiheuttaa kustannuksia yhteiskunnalle. Sen sijaan että tämä nähtäisiin uhkana, tulisi meidän nähdä tässä suuri potentiaali! Koulutus on kansallinen ylpeytemme, mutta pienenä kansana meidän resurssimme ovat kuitenkin varsin rajalliset. Mahdollisuudet ovat kuitenkin huomattavasti suuremmat jo lähellä maamme rajoja. …

Suomen poliittisella kentällä kuohuu. Maamme poliittiset johtajat ovat kokoontuneet neuvottelemaan koronan runteleman maan seuraavista askelista ja talouden eteen tehtävistä toimista. Talouskeskustelun käydessä kuumana keskustelusta unohtuu usein yksilön rooli ja vastuu. Se, miten ihmiset omaa talouttaan hoitavat ja miten he laittavat rahaa liikkeelle, vaikuttaa suoraan myös valtiontalouden kokonaiskuvaan. Esimerkiksi työllisyydestä puhutaan paljon, mutta mitä työstä saatavilla …

Monet yritykset ovat kärsineet taloudellisista vaikeuksista koronapandemian aikana. Haasteita on ollut monilla eri aloilla, mutta varsinkin matkailu- ravintola- ja kulttuuriala ovat räpiköineet todella synkissä vesissä viimeisen vuoden ajan. Valoa yrityksien tunnelin päähän ovat tuoneet erilaiset tukipaketit, joilla hallitus on pystynyt tähän mennessä estämään laajan konkurssiaallon. Tämän lisäksi koronapandemian mahdollisen loppusuoran häämöttäminen luo yrittäjille toivoa, sillä …

Kolmen muskettisoturin tunnuslause ”yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta (un pour tous, tous pour un)” syntyi Alexandre Dumas vanhemman kynästä kirjallisuuden klassikkotuotoksena vuonna 1844.  Samoihin aikoihin syntyivät taloudenkin klassikot. Aatteiden vuosisadalla 1800-luvulla syntyi pohja nykyäänkin vaikuttaville poliittisille ideologioille.  Ideologia on kokonaisvaltainen näkemys yhteiskunnasta, ja talous on tärkeä osa tätä. Vasemmisto–oikeisto-akseli on ikuinen, sillä akseli antaa …

Luonnonvarojen kulutus maapallolla on kasvanut jo vuosia, ja arvioiden mukaan maailmanlaajuinen materiaalin käyttö jopa yli kaksinkertaistuu vuoteen 2060 mennessä. Vaikka huoli maailman väkiluvun kasvamisesta ja esimerkiksi luonnonvarojen sekä ruoan riittävyydestä on olemassa, niin muuttamalla kulutustottumuksiamme sekä turvautumalla entistä enemmän uusiutuviin luonnonvaroihin voimme turvata ihmiskunnan tulevaisuuden. Jatkuva paremman aineellisen elintason tavoittelu on johtanut tilanteeseen, jossa kaikki …

Pohjoismainen yhteistyö on aihe, josta harvoin puhumme tai ylipäätään kiinnostumme. Pohjoismaalaisuudella ja pohjoismaisella yhteistyöllä on pitkä ja kompuroiva historia, jolla haasteita riittää tänäkin päivänä. Pandemia on luonut yhteistyöhömme merkittäviä haasteita ja visiot kehittyneemmästä Pohjolasta ovat luhistuneet. Miksi emme uskalla visioida tulevaisuudesta, jossa Pohjoismaiden yhteistyö olisi syvempää esimerkiksi niin koulutuksen, kriisinkestävyyden kuin taloudenkin osalta? Tarvitsemme yhä rohkeampia avauksia Pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta.

Kuntavaalit siirtyivät, mutta ehdin kuitenkin aloittaa useamman vaalikoneen täyttämisen. Vaalikoneissa esitettiin useampi ilmastonmuutokseen liittyvä kysymys, usein hyvin kärjistävästi. Vaalikoneissa kunnissa tehtävä ilmastotyö nähtiin menoja kasvattavana tekijänä; molempia ei voi valita – kestäviä ilmastotekoja ja talouskasvua. Paitsi, että voi, elämä ei ole joko-tai vaan sekä-että.

Kuluvalla viikolla olemme viettäneet rasisminvastaista viikkoa ja tasa-arvon päivää. Olen lukenut puhuttelevia postauksia sosiaalisesta mediasta, koittanut oppia ja oivaltaa. Mieleeni muistui tämä uutinen ja Keskustanuorten aloite yli viiden vuoden takaa – olin itse tuolloin Keskustanuorten liittohallituksen varajäsen. Jo tuolloin minua puhutteli Sakari Topeliuksen kirjoittama ote Maamme -kirjasta vuodelta 1875. Ote kuuluu näin: ”Harvat ovat niin …

Taloudessa Euroopan yhdentyminen on kuin kivinen tie. Jos sitä ajetaan liian lujaa, mennään rytisten ojaan ja pysähdyttäessä jäädään jumiin. Nykyajan talous on kuin metsäpalo, joka pakottaa liikkumaan ja polttaa ne, jotka jäävät tuleen makaamaan. Eurooppalaisilla on vaan tapana jäädä vähintäänkin istumaan aina, kun siihen on varaa ja siksi tuli polttaa aika-ajoin hännän alla. Kriisin uhatessa on sitten pakko vastahakoisesti tehdä järkeviä ratkaisuja, kun puolen miljardin asukkaan sirkukseen ei ole enää varaa.

Osallistuin tänään nuorten kuntavaaligallupin julkistustilaisuuteen. Jos kuntavaalit järjestettäisiin nyt, luottaisi nuorista Keskustaan noin 9 %. Kun puolueen kannatus huitelee tällä hetkellä 10 prosentin luokassa, pidän nuorisokannatuksen tulosta kelvollisena.