Olen huolestunut Keskustan aatteellisen keskustelun tasosta ja sen puutteesta. Politiinen keskustelu tuntuu keskittyvän vuoden ja seuraavan hallituskauden aikajanalle, eikä Keskustalla ole sanomaa tulevaisuudesta. Keskustalainen aatekeskustelu tuntuu pyörivän kahden ajatuksen ympärillä: On liberaaleja hömpöttäjiä ja arvokonservatismin edustajia, jotka tahtovat lyödä alkiolla päähän. 

Maailma muuttuu, mutta Keskusta pysyy paikoillaan ja kannatus laahaa matalalla. Kun kannatus romahti alkoi syyttely, syyllisen metsästäminen sekä itsesäälissä rypeminen. Mikään näistä ei ole loppunut yli kolmen vuoden aikana.

Puolueemme arvot ja tavoitteet ovat vertaansa vailla, asioita saadaan aikaan ja maailma parantuu, mutta kannatus laahaa pienpuolueiden tasolla. Hyvää työtä eduskunnassa ja hallituksissa on vaikea tehdä, jos emme pääse niihin kansan äänestäminä. Muutos on pakollista, jotta Keskusta ei kuole pois. Panostuksemme erilaisiin media-alustoihin ja viestintään heijastuu suoraan kannatukseen pitkällä tähtäimellä. Nykyinen panostus on tuonut meidät näihin lukemiin.

Alkiolaisuus kiteytyy vahvasti köyhän asian ja edistyksen lipun kantamisen ympärille. Maailman muuttuessa ja vuosien kuluessa edistystä tarvitaan jokaisella osa-alueella, myös ulkopolitiikassa. Jähmettymiseen ei ole varaa, kun maailmasta tahdotaan kehittää parempi paikka elää ihan jokaiselle.

Keskusta elää kentästään ja läpi maan ulottuvasta verkostostaan – vahvemmin kuin yksikään muu puolue tässä maassa. Ihmisten käyttäytymiseen liittyviä trendejä emme kuitenkaan voi välttää, joskin voimme valita parhaan mahdollisen tavan reagoida muutoksiin. Etenkin nuorten ikäluokkien käyttäytymisessä on havaittavissa selkeä muutos aiempaan, kun osallistuminen poliittisiin tai sitoutumattomiin järjestöihin laahaa merkittävästi alhaisemmissa lukemissa. Murros on ajanut poliittiset …