Viime aikoina olemme saaneet lukea ikäviä uutisia Suomen julkiseen talouteen liittyen: Suomi on joutumassa EU:n ”tarkkailuluokalle” eli EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että komissio tulee tarkkailemaan menettelyssä olevana maana Suomen toimintaa tarkemmin.
Komissio pyrkii ohjaamaan menettelyssä olevia valtioita kannusteiden avulla kohti EU:n yhteisten sääntöjen noudattamista. Julkisen talouden alijäämän ollessa yli kolme prosenttia bruttokansantuotteeseen suhteutettuna ajautuu valtio yleensä menettelyyn. Julkisen talouden alijäämä kuvaa vuosittaista velanoton tarvetta. Lisäksi velan kokonaismäärä ei saa ylittää 60 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Pitkän yhteisen rajan itänaapurin kanssa omaavana valtiona Suomen velanotto puolustusmenojen takia on ollut perusteltua. Tämän vuoksi vielä puoli vuotta sitten menettelyltä vältyttiin, koska tilapäinen velkaantumisrajan ylitys hyväksyttiin puolustusinvestointien takia. Viime vaalikaudella haasteita taloudenhoitoon aiheutti puolustusmenojen lisäksi koronapandemia. Lisäksi haasteita ovat viime vuosina aiheuttaneet kasvaneet korkomenot. Nykyisen hallituksen rajuista ja osin epäoikeudenmukaisista leikkaustoimista huolimatta valtio ottaa velkaa entistä enemmän.
Suomi on ollut viimeisen 17 vuoden ajan alijäämäinen ja julkinen velka on kasvanut jatkuvasti. Julkiset menot ovat pysyneet korkealla tasolla, koska väestö ikääntyy. Tämä näkyy kasvavina hoito- ja eläkemenoina. Samaan aikaan hyvinvointialueet tuskailevat rahoituksen riittävyyden kanssa. Tilanne on vakava, koska lakisääteiset palvelut on turvattava haasteiden keskellä.
Pelkät leikkaukset ja veronkorotukset eivät saata julkista taloutta kestävälle uralle. Olennaista on saada aikaan kasvua. Euroopan komission arvion mukaan Suomen talous ei juurikaan kasva tänä vuonna. Lisääntynyt työttömyys nakertaa talouskasvua merkittävästi. Nykyisen hallituksen 100 000 uuden työllisen tavoite on karkaamassa saavuttamattomiin. Sen sijaan kasvussa on työttömyys. Jokaisen työikäisen- ja kykyisen saaminen töihin on ensiarvoisen tärkeää talouskasvun kannalta.
Lisääntynyt työttömyys heijastuu kansalaisten ostovoimaan. Kotitaloudet ovat varovaisia kuluttamaan rahaa, vaikka sitä kulutettavaksi kertyisikin. Rahaa säästetään työttömyyden uhan alla. Myös epävakaa maailmantilanne heijastuu ostokäyttäytymiseen.
Huomionarvoinen asia on myös se, ettei Suomen vienti vedä riittävällä tavalla. Suomen taloutta on pidetty vientivetoisena, mutta vertailtaessa muihin EU-maihin näin ei enää ole. Esimerkiksi ruokaviennin suhteen Suomi on EU:n häntäpäässä. Hallituksen tavoitteena on kaksinkertaistaa Suomen elintarvikevienti vuoteen 2031 mennessä, mutta tavoitteen saavuttaminen nykyisin keinoin vaikuttaa mahdottomalta. Suomen viennin on kasvettava merkittävästi, jotta voidaan päästä kiinni talouskasvuun.
Julkisessa keskustelussa yritysten merkitys talouskasvun edistäjänä jää usein vähälle huomiolle. Yritysten investoinnit luovat pohjaa talouskasvulle. Tuottavuutta ja tehokkuutta lisäävät investoinnit kiihdyttävät talouskasvua ja luovat uusia työpaikkoja. Lisäksi yritysten maksavat yhteisöverot ovat merkittävä tulonlähde valtiolle. Epävarmoina aikoina yritysten kasvun tukeminen on merkittävä kasvutoimi.
Kaiken epävarmuuden keskellä on hyvä asia, että kaikki eduskuntaryhmät vasemmistoliittoa lukuun ottamatta ovat hyväksyneet velkajarrun käyttöönoton. Se on askel kohti kestävämpää taloutta.
Kestävällä pohjalla oleva valtiontalous on edellytys sille, että Suomi on hyvinvointiyhteiskunta tulevinakin vuosikymmeninä.
Touko Tuomainen
Puheenjohtaja
Keski-Pohjanmaan Keskustanuoret
