Julkisissa hankinnoissa on aika antaa lähiruoalle nykyistä suurempi painoarvo. Kuntien, hyvinvointialueiden ja valtion ruokapalvelut käyttävät vuosittain merkittäviä summia verovaroja elintarvikehankintoihin. Näillä valinnoilla on suora vaikutus paikalliseen elinvoimaan, työllisyyteen, huoltovarmuuteen sekä ympäristöön.
Lähiruoan suosiminen julkisissa hankinnoissa tukee alueen maatiloja, elintarvikejalostajia ja pk-yrityksiä. Se vahvistaa paikallistaloutta ja pitää veroeurot kiertämässä omassa kunnassa ja maakunnassa. Samalla parannamme kriisinkestävyyttä: mitä vahvempi oma tuotantopohja meillä on, sitä paremmin pärjäämme poikkeusoloissa.
Lähiruoan käytön lisääminen on myös ympäristöteko. Lyhyemmät kuljetusmatkat vähentävät päästöjä, ja tuotannon läpinäkyvyys paranee. Paikallinen ruoka on usein tuoreempaa ja sesonginmukaisempaa, mikä tukee kestävää ruokakulttuuria ja vähentää hävikkiä.
Hankintalainsäädäntö ei estä lähiruoan suosimista, kun kriteerit asetetaan oikein – esimerkiksi painottamalla laatua, tuoreutta, toimitusvarmuutta, sesonkia ja ympäristövaikutuksia. Tavoitteeksi tulee asettaa lähiruoan osuuden kasvattaminen, vastuullisuuden painottaminen hinnan rinnalla sekä se, että myös pienillä ja keskisuurilla tuottajilla on aidot mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuihin. Lähiruoan käytöstä on myös raportoitava avoimesti osana julkisten toimijoiden vastuullisuustyötä.
Julkiset ruokapalvelut – koulut, päiväkodit, sairaalat ja hoivayksiköt – voivat olla suunnannäyttäjiä. Kun verovaroja käytetään, niiden tulee vahvistaa paikallista elinvoimaa, kestävää kehitystä ja kotimaista ruoantuotantoa.
Lähiruoka ei ole vain valinta lautasella – se on valinta tulevaisuuden puolesta.
