Elämme ajassa, jossa poliitikot, yritysjohtajat ja tutkijat toisensa perään huutavat kasvun perään.
Talouden nykyistä kuntoa kuvaavat suurtyöttömyys, kasvava valtion velka, konkurssit ja kriisit kriisien jälkeen.
Silti talouskeskustelu pyörii pitkälti bruttokansantuotteen kasvun ympärillä.
BKT kertoo, kuinka paljon tuotamme. Sitä käytetään mittarina talouden suorituskyvylle – aivan kuten painoindeksiä (BMI) käytetään mittarina ihmisen terveydelle.
Mutta kuten tiedämme, painoindeksi ei kerro koko totuutta ihmisestä. Se ei kerro lihaskunnosta, jaksamisesta, mielenterveydestä tai elämäntilanteesta. Se on karkea luku, joka antaa suunnan, mutta ei tarjoa juuri sen enempää.
Sama ongelma vaivaa BKT:tä.
BKT voi kasvaa, vaikka ihmiset uupuvat, sairastavat ja pelkäävät tulevaa. Se voi nousta samaan aikaan, kun työttömyys lisääntyy, arki kallistuu ja turvaverkkoja puretaan. Se ei mittaa luottamusta, hyvinvointia eikä sitä, kokeeko ihminen elämänsä turvalliseksi.
Taloudellinen kasvu (tai BMI:n lasku) ei takaa ihmisten hyvinvoinnin kasvua.
Maassamme talous voi huonosti, mutta niin voivat ihmisetkin. Ajassa, jossa työttömyys kasvaa ja konkurssit sekä ulosotot lisääntyvät, on vaikea uskoa tulevaan. Lääkkeeksi leikataan sosiaali- ja terveyspalveluista sekä sosiaaliturvasta, tarjotaan hyvää vain harvoille ja hiilineutraaliustavoittekin vaikuttaa lipuvan läpi sormien.
Tilanne ei ole vain taloudellisesti vaikea. Se on inhimillisesti ja ekologisesti kestämätön.
Ympäristö ja ihmiset ovat jäämässä talouden jalkoihin. Kestävyys toteutuu nykyisellään vain koristeellisena lisäyksenä ohjelmissa. Puhetta kuuluu kestävästä kasvusta, mutta todellisuudessa hallitus hakee kasvua, piittaamatta sen hinnasta yksilöille ja luonnolle.
Siksi meidän on uskallettava kysyä: mitä oikeastaan haluamme?
Jos keskitymme vain BKT:n kasvattamiseen, vaarana on, että rakennamme taloutta, joka näyttää paperilla vahvalta mutta ei näy ihmisten arjessa lisääntyvänä hyvinvointina. Tarvitsemme sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää taloutta.
Pelkkä kasvu ei riitä, jos se ei paranna ihmisten elämää ja se toteutetaan ympäristöstä piittaamatta. Kasvu pelkän kasvun takia ei luo pitkäjänteisiä ratkaisuja, eikä huomioi ihmisten hyvinvointia.
BKT ei ole turha mittari – aivan kuten BMI:kään ei ole. Mutta kumpikaan ei yksin riitä kertomaan sitä, missä todella mennään.
Lisätietoja:
helsinki@keskustanuoret.fi
