Vaasa, Seinäjoki ja monet muut opiskelukaupungit täyttyvät taas elämästä, kun uudet fuksit aloittavat opintonsa ja vanhemmat opiskelijat palaavat kampuksille. Mutta kuinka moni opiskelija voi oikeasti aloittaa lukuvuoden ilman jatkuvaa huolta toimeentulosta?
Moni opiskelija joutuu edelleen tuskailemaan rahojen riittävyyden kanssa, eikä Orpon hallituksen politiikka ole tilannetta helpottanut. Hallitus jäädytti aiemmin opintorahan indeksikorotukset vuosiksi 2024–2027 hintojen noususta huolimatta. Nyt se on palauttamassa indeksikorotukset uuden opintoetuuslain myötä. Kuulostaa hyvältä – mutta parantaako uudistus opiskelijan arkea oikeasti?
Esityksen tavoitteena on olla kustannusneutraali. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei maksettavien etuuksien kokonaismäärä kasva. Kyse ei siis ole siitä, että opiskelijoiden toimeentuloon tuotaisiin merkittävästi lisää rahaa, vaan tukijärjestelmää järjestellään uudelleen.
Myös siirtyminen yleisestä asumistuesta asumislisään on heikentänyt monien opiskelijoiden toimeentuloa. Erityisen hankala tilanne on niillä opiskelijoilla, jotka eivät löydä kesätöitä. Nykyjärjestelmässä opintorahaa ja asumislisää maksetaan pääasiassa vain opiskelukuukausilta. Kesällä tukea voi saada, jos suorittaa opintoja, mutta silloin käytössä olevat tukikuukaudet kuluvat nopeammin. Hallitus ei esitä tukikuukausien määrän lisäämistä.
Mitä tapahtuu opiskelijalle, joka ei löydä kesätöitä eikä pysty opiskelemaan koko kesää? Nykyinen järjestelmä ei anna tähän kovin hyvää vastausta.
Esityksessä on myös joitakin myönteisiä muutoksia. Perheellisten opiskelijoiden kannalta on hyvä asia, että huoltajakorotus huomioisi jatkossa lasten lukumäärän. Se on oikeansuuntainen muutos tilanteessa, jossa opiskelijalla voi olla elätettävänään kokonainen perhe.
Samalla opintotuki säilyisi hyvin lainapainotteisena. Esimerkiksi yksin asuvalla täysi-ikäisellä opiskelijalla, joka nostaa täyden opintolainan, lainan osuus olisi noin 60 prosenttia tukikokonaisuudesta. Lainapainotteisuutta vähennettäisiin vain poistamalla oikeus opintolainan valtiontakaukseen alaikäisiltä vanhempiensa luona asuvilta opiskelijoilta.
Muutos saattaa vähentää alaikäisten velkaantumista, mutta se ei tuo euroakaan lisää pienituloisen opiskelijan tilille. Jos vanhempien tulot ovat pienet, muutos voi jopa pahentaa opiskelijan tilannetta.
Onko ratkaisu opiskelijoiden toimeentulo-ongelmiin siis entistä suurempi velka?
Opintotuen tulorajojen indeksikorotukset jäädytettäisiin vuoteen 2029 asti. Tämä rajoittaa opiskelijoiden mahdollisuuksia hankkia lisätuloja työnteolla, vaikka moni opiskelija joutuu käymään töissä jo pärjätäkseen taloudellisesti.
Myös opintolainahyvitykseen tehtäisiin muutoksia. Hyvityksen vähimmäislainamääriä nostettaisiin, mikä kannustaisi opiskelijoita ottamaan entistä suurempia opintolainoja. Lisäksi hyvitystä porrastettaisiin niin, että se kannustaisi nykyistä vahvemmin valmistumaan tavoiteajassa.
Kun opiskelijoita kannustetaan sekä työntekoon että yhä suurempien lainojen ottamiseen samalla, kun toimeentuloturvan taso ei merkittävästi parane, herää väistämättä kysymys: kuka kantaa riskin, jos opinnot eivät etenekään suunnitellussa aikataulussa?
Uudistuksen yhtenä tavoitteena on selkeyttää tukijärjestelmää. On kuitenkin vaikea nähdä, että esitetyt muutokset tekisivät järjestelmästä erityisen selkeän. Esimerkiksi opintolainahyvityksen muuttaminen vaikuttaa pikemminkin monimutkaistavan kokonaisuutta.
Kaikkein suurin puute on kuitenkin se, mitä esityksessä ei juuri käsitellä: opiskelijoiden jaksamista.
Opiskelijoihin kohdistuu jo nyt kovat paineet valmistua nopeasti. Samalla pitäisi tehdä töitä toimeentulon turvaamiseksi, pärjätä kasvavien elinkustannusten kanssa ja ottaa tarvittaessa lisää lainaa. Kuinka paljon painetta opiskelijoille voidaan vielä lisätä ennen kuin hinta näkyy jaksamisessa ja hyvinvoinnissa?
Opintotukijärjestelmän uudistamiselle voi olla tarvetta, mutta pelkkä tukien rakenteiden muuttaminen ei riitä. Tarvitaan myös konkreettisia parannuksia opiskelijoiden toimeentuloon: riittävästi tukikuukausia myös kesälle, mahdollisuus tehdä töitä ilman että tulorajat tulevat heti vastaan ja ennen kaikkea vähemmän riippuvuutta velasta.
Opiskelijoiden ei pitäisi joutua valitsemaan toimeentulon, opintojen etenemisen ja oman jaksamisensa välillä. Opintotuen pitäisi mahdollistaa opiskelu – ei tehdä siitä jatkuvaa taloudellista selviytymistaistelua.
Aleksi Peltosaari
Keskustanuorten Etelä-Pohjanmaan hallituksen jäsen
