Viime aikoina otsikoissa on vilissyt sisäministeriön kansliapäällikön viran täyttäminen. Erityisesti mediassa on kuohuttanut ajatukset siitä, että vihreä puoluekirja ajaa virkaan ohi pätevämmästä ehdokkaasta. Kansalaisille poliittiset nimitykset, jossa riippumattomaan virkaan esitetään oman puolueen henkilöä, näyttäytyy silkalta hyvä veli-verkostolta. Eikä kansaa voi oikeastaan siitä syyttää, on sekin myönnettävä.
Työpaikkaan, oli kyse sitten kaupan myyjästä, hoitoalan ihmisestä tai valtakunnan korkeimmista virkamiehistä – tulee valita pätevin laajan edun kannalta, ei sopivin pienen porukan kannalta. Jos puoluekirjan perusteella hakija ajaa ohi pätevämmän, kyse on puhtaasta hyvä veli -nimityksestä.
Toisaalta virkamiesten nimitys korkeimpiin virkoihin vaatii poliittisen kentän ja päätöksenteon tuntemista, jotta tuntee poliittiset ja hallinnolliset prosessit. Pääpainona tulee olla kuitenkin pätevyys: kokemus alalta, sen hallinnosta ja johtamisesta. Pätevyys tulee esiin normaalissa toimeenpanotyössä, kun taas sopivuus takaa, että kansliapäälliköllä ja poliittisilla päätöksentekijöillä on yhteinen sävel. Poliittinen kokemus on merkittävää, mutta se ei saa olla ainoa valintakriteeri.
Jos taas valitaan selvästi, tai vähemmän selvästi henkilö, joka ei ole pätevin, vaan sopivin: voidaanko sopia, että edes myönnetään niiden olevan poliittisia? Kiertely ja venkoilu asian kiistämiseksi on ennemminkin kiusallista ja läpinäkyvää.
Poliittiset avustajatkin ovat olleet koko hallituskauden pinnalla Marinin hallituksen käyttäessä lähes kolmasosan enemmän poliittisia erityisavustajia ja valtiosihteereitä kuin Sipilän hallitus.
Määrän lisäämistä perusteltiin muun muassa poliittisen valmisteluprosessin hitaudella ja Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella. Puheenjohtajuuskausi on nyt ohi, mutta sote ja muut isot uudistukset odottavat jo nurkan takana. Kysymys onkin, miten paljon hallituksen tueksi tarvitaan poliittisella mandaatilla toimivia työntekijöitä? Miten taataan laaja osallistaminen poliittisten asioiden valmisteluun? Näihin kysymyksiin hallituksen on kyettävä vastaamaan.
Joonas Immonen
Keskustanuorten liittohallituksen jäsen
