Kulttuuri. Kallis luksustuote vai arkisin asia, jota joka päivä tulee nautittua? Eräs valtiovarainministeri oli sanonut muutama vuosi takaperin, että se olisi luksusta, mutta olikohan tässä nyt niin, että ei ymmärretty mitä kulttuuri on. Kulttuurihan on koko kansakunnan pohja. Mitä me tekisimme, jos meillä ei olisi suomalaista kulttuuria? Pienellä paikkakunnalla kulttuuritoiminnan merkityksen voi nähdä omin silmin. …

Elämme vauhdikkainta joululahjojen hankkimisen aikaa. Kaupat pursuavat tarjouksia ja nettikaupoissa mainos ehdottaa uutta huipputuotetta. Yhä useammat suomalaiset tilaavat lahjojansa ulkomailta, ja lahjan alkuperästä ei ole edes lahjan antajalla tietoa. Kiinasta saapuvat paketit eivät aina täytä turvallisuusvaatimuksia ja muutenkin sisältö voi olla mitä vaan. Lahjansaajan turvallisuuden kannalta on tärkeää, että tuote on varmasti sellainen kuin pitää. …

Tänään 6. joulukuuta nostamme siniristilipun salkoon ja juhlistamme Suomen itsenäisyyspäivää. Itsenäisyys ei ollut itsestäänselvyys 107 vuotta sitten, eikä se ole sitä tänäkään päivänä. Rauhaa tarvitaan nyt enemmän kuin aikoihin. Itsenäisyyspäivä muistuttaa meitä aiempien sukupolvien uhrauksista ja vastuun kantamisesta Isänmaamme hyväksi. Ilman yhtenäisyyttä, sisukkuutta ja rohkeutta emme olisi viettämässä Itsenäisyyspäivää ja juhlimassa vapautta. Erityisesti näin Itsenäisyyspäivän …

Olin Oulun puoluevaltuuston kokouksessa Keskustanuorten edustajana pari viikkoa sitten, ja pääsin kaksivuotisen puoluevaltuustokauden ajaksi tekemään töitä yleis- ja ajankohtaisvaliokuntaan. Keskitymme seuraavan kahden vuoden aikana työstämään erityisesti Suunta Suomelle ohjelmaa, joka toimii samalla myös vuoden 2027 eduskuntavaaliohjelman pohjana. Puoluevaltuuston valiokunnan kokouksessa työstimme ohjelmaa ryhmätyön muodossa.Keskityimme ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Haastava – mutta erittäin antoisa aihe! Erityisesti viime …

Finland’s official bilingualism, recognizing both Finnish and Swedish, has a long-standinghistory intertwined with cultural identity and geopolitical considerations. However, theincreasing dominance of English in global communication and business has prompteddiscussions about whether Finland should adapt its language policy to remain competitivein an evolving world. Numerous studies, such as “The Impact of English Language Skills on …

Omistamme paljon tavaraa – osa on tarpeellista, mutta paljon myös turhaa. Turhien asioiden lisäksi on monia esineitä tai vaatteita, jotka ovat tarpeellisia, mutta käytössä vain harvoin. Keskustelin vaatteiden lainaamisesta kaverin kanssa ja aloin pohtimaan, miksi asioiden lainaaminen ei ole arkipäivää. En usko, että kovin moni tarvitsee päivittäin esimerkiksi juhlavaatteita, porakonetta tai kakkukupua. Suurin osa ihmisistä …

Aluksi, hyvää Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivää. Haluan pohtia tänä päivänä, mitä voimme oppia Kiven Seitsemästä veljeksestä. Traagisesti veljesten lähtökohdat elämään eivät olleet optimaaliset, koska heidän vanhempansa olivat menehtyneet. Vaikka he olivat perineet tilan, se oli rapistunut eikä tuottanut satoa. Heidän ensimmäinen virheensä oli kuitenkin koulutuksen välttely. Vaikka 1800-luvun opetusjärjestelmä tarjosi mahdollisuuden oppia lukemaan …

Opiskelen järjestö- ja nuorisotyön yhteisöpedagogiksi, ja suoritin harjoitteluni opinnollistamalla sen poliittisen suunnittelijan työssäni Keskustanuorilla. Harjoittelun aiheena oli viestintä- ja verkostotyö järjestöissä, joten se sujahti työnkuvaani erinomaisesti – opinnollistamiseen kuuluvat tehtävät kuitenkin antoivat uutta näkökulmaa työtehtäviin järjestössä!   Osaamista opinnollistaen!  Myös opinnollistamisen kohdalla harjoitteluun sisältyi mm. tiedonhakua työnantajastani, ja pääsinkin pohtimaan Keskustanuorten sekä muiden poliittisten nuorisojärjestöjen tarkoitusta …

Tänään 4.9. vietetään suomalaisen ruoan päivää. Kotimainen ruoantuotanto ja ruokaketju ansaitsee kiitoksen. Ilman sitä ei meillä olisi mitä syödä, mitä viedä, ja ilman sitä meillä olisi huomattavasti vähemmän työpaikkoja ja sitä kautta myös verotuloja. Ruokaketjussa on kyse mahdottoman monesta vaiheesta: aina pellolta maanviljelijän luota jatkojalostukseen, logistiikkaan ja lopulta kuluttajan valinnan kohteeksi kaupan hyllyyn. Kotimaisessa ruuassa …

Alkukesästä Suomessa ja muualla Euroopassa elettiin jännittäviä hetkiä, kun europarlamenttivaalien tuloksia jännitettiin. Vaalit on nyt käyty, ja Euroopan Parlamentissa siirrytään jälleen päätöksentekoon. Tätä kirjoittaessa näyttää siltä, että EU:n ”ministereinä” toimivan komission johdossa jatkaa vanhojen suurten puolueiden tuella keskustaoikeistolaisen EPP:n Ursula von der Leyen. Budjettineuvottelut tulevan parlamentin ja komission istuntokaudelle ovat vielä kesken, mutta jotain linjauksia …

Itsenäisyys merkitsee minulle vapautta. Vapautta vaikuttaa ja elää oman näköistä elämää, kiitos siitä kuuluu Suomen sodissa taistelleille. Kiitos kuuluu myös heille jotka ovat vahvistaneet itsenäisyyttämme ja vaalineet sitä tähän päivään asti. Itsenäisyys vahvistaa yhteenkuuluvuutta, se on osa perinnettä, kulttuuria ja luontoamme. Suomalaiset tunnetaan vahvasta isänmaallisuudesta ja ylpeydestä maatamme kohtaan. Sisu on sana jota ei muualla …

Suoritin vaihto-opiskelun Itävallan Grazissa viime keväänä. Voin hyvällä omatunnolla sanoa, että kyseessä oli yksi elämäni parhaista päätöksistä. Myönnän, että aloin epäröimään päätöstäni lähdön kynnyksellä: Kyseessähän oli kokonaan vieras ja maa uudet ihmiset, uusi ja tuntematon. Lopulta juuri tämä oli yksi vaihto-opiskelun parhaista puolista. Moni saattaa miettiä, jääkö vaihto-opiskelun vuoksi erilaisia mahdollisuuksia esimerkiksi työelämässä tai järjestöissä …

Eurooppa seilaa eteenpäin maailman kriisien keskellä. Myrsky ei ole vielä aivan EU:n yllä, mutta sen tuulet puhaltavat tännekin. Eurovaalit ei yleensä herätä suuria intohimoja, ja äänestysprosentit laahaa vähän yli 40 prosentissa. Muutos on kuitenkin vireillä. Entistä useampi kertoo aikovansa äänestää.  Euroopan unioni on tienristeyksessä. Ne perusarvot, joille unioni aikoinaan rakennettiin, kyseenalaistetaan. Demokratia ja oikeusvaltio eivät …

Tässä sitä nyt ollaan energiapaletin murroshetkessä, jossa vain sähkö ja vety nähdään tulevaisuuden ratkaisuina. On totta, että edellä mainitut tulevat lisäämään ympäristöystävällistä energiataloutta. Tärkein reitti ilmastotavoitteisiin pääsemiseksi on kuitenkin se, että pyrimme eroon fossiilisista polttoaineista mahdollisimman nopeasti huomioiden taloudelliset vaikutukset yksityishenkilöihin ja yrityksiin. Tähän on jo työkalut olemassa, mutta niitä ei ole käytetty tarpeeksi tehokkaasti …

Vantaan tapahtumat ovat järkyttäneet meitä kaikkia. Osaltani minulla oli mahdollisuus osallistua Oulussa nuorten ja päättäjien väliseen dialogiin nuorten turvallisuudesta. Keskustelulla on aina parantava vaikutus – tässä tilanteessa sen tunsi erityisesti. Samalla mielessäni hahmottui havainto siitä, että yksittäisten ratkaisujen sijaan meidän tulee pyrkiä hahmottamaan nuorten pahoinvoinnin ja oireilun ympärillä vellovaa kokonaisuutta. Tällä kirjoituksella tahdon antaa kolme …

Suomi on ollut nyt jo reilun vuoden Natossa. Nato-jäsenyys on tuonut maanpuolustuksen saralle paljon uutta keskustelua muun muassa ydinaseista, kansainvälisistä tukikohdista ja monista muista ison mittakaavan kysymyksistä. Yksi aihealue on kuitenkin mielestäni ollut pienemmällä huomiolla: suomalainen asevelvollisuus. Asevelvollisuuden ja -palveluksen kysymykset ovat pääasiassa niin ikään kunkin jäsenmaan käsissä, tässä tapauksessa Suomen. Nato-jäsenyys kuitenkin tuo asevelvollisuuden …

Purran makkaravero symboloi hallituksen irtaantumista tavallisen ihmisen arjesta. Valtiovarainministeri Riikka Purra on ehdottanut lisäveroa transrasvoille. Transrasvoja suomalaiset saavat Sydänliiton mukaan maitotuotteista, juustosta, voista, leivonnaisista ja lihavalmisteista. Lisävero lihalle ja maidolle nostaisi ruoan hintaa, samaten Purran väläyttämä ruoan arvonlisäveron kiristäminen. Kun hallitus nostaa ruoan hintaa, joutuu useampi valitsemaan halvan ulkomaisen ruoan. Kaljan hintaa sentään laskettiin sentillä tai kahdella …

Tänään vietetään kansainvälistä onnellisuuden päivää. Päivän tarkoituksena on keskittää ihmisten huomiota onnellisuuden ja hyvinvoinnin tärkeyteen kansainvälisen kehityksen ja tavoitekeskeisten yhteiskuntien ytimessä. Onnellinen elämä ja kokonaisvaltainen hyvinvointi ovat toki viime aikoina nousseet esille erinäisten ilmiöiden, kuten wellness-buumin ja downshiftaamisen kautta. Samalla ihmisten pahoinvoinnin määrä raketoi ja yksinäisyys, ahdistus tai riittämättömyyden tunne valtaavat yhä useamman mielen. Väitän, …

Usein kuulee tai näkee lauseen ”Rohkeutta on olla oma itsesi”. En aio tässä tekstissä kiistää lausetta, mutta pohtia sitä. Koin nimittäin jokunen aika sitten oivalluksen rohkeudesta ja haavoittuvuudesta, ja haluan jakaa sen teille. Rohkeus ja haavoittuvuus kulkevat käsi kädessä. Haavoittuvuuksien paljastaminen vaatii rohkeutta. Käsiteltäessä asiaa lähinnä haavoittuvuuden näkökulmasta, olen mieltänyt sen lähinnä omista heikkouksista ja …

Mitä ystävyys oikeastaan on? Miksi jokaisella olisi hyvä olla ystävä tai pari? Itse ajattelen, että ystävyys on kokemus merkitykselliseksi tulemisesta, kokemus siitä, että on tarpeellinen ja hyödyksi toiselle. Ystävä on ihminen, jonka kanssa lohtua, iloa ja surua jaetaan puolin ja toisin elämän varrella. Ystävälle voi soittaa, vaikka ei tarkalleen tiedä mitä sanoisi vai sanoisiko mitään. …

“Meidän laivassa, meidän laivassa, siinä on iso reikä pohjassa. Ja se uppoaa, ja se uppoaa, jos et ryhdy toimimaan!” – Fröbelin Palikoiden sanat tiivistävät varsin hyvin tilanteen, jossa Suomi-laiva seilaa. Tähän peilaten onkin suorastaan absurdia, että laiva on rysäytetty poikkeuksellisen rajujen ja kalliiden lakkojen karille. Riitapukareiden jääräpäisyys on käsittämätöntä. Hallituksen esitykset ensimmäisen sairauspäivän palkattomuudesta ja …

Ukrainan käymä puolustustaistelu Venäjän hyökkäystä vastaan on taistelu vapauden ja rakkauden puolesta. Jos Ukrainan puolustus murtuisi, voisi se tarkoittaa vastaavaa kohtaloa myös monille muille Euroopan kansakunnille. Ukrainassa ei siis taistella vain sen oman olemassaolon puolesta. Suomen ja koko Euroopan on tuettava Ukrainaa aina voittoon saakka. Liittoutuminen ja vahvat siteet länsimaisiin yhteisöihin ovat pelastus kansakunnalle, joka …

Seuraavien kunta- ja aluevaalien voisi sanoa kolkuttelevan jo ovella. Ovella siinä mielessä, että niihin valmistautuminen on aloitettava ajoissa ensi vuonna. Näihin vaaleihin liittyy kaksi merkittävää ongelmaa. Kuinka etenkin nykyisissä kannatusluvuissa saamme uusia nuoria ehdokkaita Keskustan listalle? Kuinka saamme nuoret äänestämään – nimenomaan Keskustaa? Ongelman ollessa monitasoinen yhtä yksinkertaista ratkaisua ei ole, mutta vaihtoehtoja kyllä. Nuorten …

Keskustanuorten kasvukautta on odotettu omien parissa kuin kuuta nousevaa, sillä meininki järjestön sisällä on ollut hyvin miellyttävää ja iloista. Se ei ole kuitenkaan realisoitunut jäsenmäärän kasvuna, vaan se on ollut laskussa etenkin järjestön perinteisillä sydänalueilla. Kun yhä useammat kylien talot ovat hiljenneet, myös monet nuoret ovat jääneet yksin tuskailemaan maaseudun näköalatonta tilannetta, johon Keskusta tai …

Keskustalla on periaatteita, jotka on koottu varsin kattavaksi yhdessä sorvatuksi periaateohjelmaksi. Mutta onko meidän yhdessä sovituilla periaatteillamme kovinkaan paljon tekemistä sen politiikan kanssa, jota harjoitamme? Perustuuko oma tekemisemme periaatteillemme? Vastaus: Ei ole ja ei perustu. Ajattelen, että pitkällä aikavälillä juuri tämä on keskustan kannatusongelmien taustalla. Kansalaisten menetettyä luottamusta ei saada takaisin ovelilla poliittisilla manöövereillä tai …

Skenaario, tarvitset ensi viikolle matkan Mikkelistä Helsinkiin. Junalippu maksaa tällä hetkellä reilusti yli 30 euroa suuntaansa, autolla kulkien matkaa kertyy noin 231 kilometriä ja polttoainetta kuluu vain noin 23 euron edestä. Usein jäljellä on vain businessluokan lippuja jolloin kuilu hinnassa lipuu valtavaksi. Jos haluamme ympäristöystävällisempiä liikkumismuotoja, miksi meidät painostetaan silti valitsemaan henkilöauto?  Ilmastonmuutoksen torjumiseksi on …

Kaksi vuotta liittohallituksessa istuttuani, olen joutunut toteamaan harmikseni, että liittohallitus tekee liian vähän. En osoita syyttävää sormea suoraan mihinkään tahoon, vaan kyseessä on laajempi asia. Itsellänikin ensimmäinen vuosi kului paljolti opetteluun ja ihmettelyyn siitä, keitä me ollaan ja mitä me tehdään. Liittohallituksen vastuut ja vastuutus ovat kuitenkin ikävän vähäisiä, ottaen huomioon sen että ehdokkaat mukaan …

Olen opiskellut noin 2 kuukautta sairaanhoitajaksi. Tänä aikana on ollut varsin mielenkiintoista seurata uutisointia ja keskustelua alasta, johon olen suuntautumassa. Reaktioitakin opinahjostani kertoessani on tullut monilta laidoilta, pääasialliset reaktiot ovat olleet luokkaa “Ai vanhusten p*rseitä pyyhkimään!?”, monet ovat olleet suorastaan järkyttyneitä. Positiivista palautetta on tullut pääosin ainoastaan toisilta hoitajilta. On myös ollut mielenkiintoista seurata yhteiskunnallista …

Aurinkovoima, biokaasu, pienydinvoima ja vety. Maaseudun pelikortit tulevaisuuteen! Maaseutu voi tulevaisuudessa nousta merkittäväksi paikallisen energiantuotannon edelläkävijäksi. Aurinko- ja tuulivoiman kaltaiset uusiutuvat energiamuodot tarjoavat houkuttelevia mahdollisuuksia energiantuotantoon, ja maaseutu tarjoaa runsaasti tilaa niiden kehittämiselle. Tämä edistää riippumattomuutta ulkoisista tekijöistä ja voi jopa tuoda paljon taloudellista hyötyä alueelle.  Paikallinen energiantuotanto myös edistää kestävyyttä ja vähentää ympäristön kuormitusta, …

Keskustanuoret ovat vaikeuksissa. Jäsenmäärä laskee ja samalla liitto on alkanut jakautua entistä vahvemmin kahteen kastiin: on niitä piirejä, joissa tilanne on hyvä, ja on niitä piirejä, joissa tilanne on katastrofaalinen. Tämä kehityskulku tulee saada kääntymään. Eräänlaisena kannustimena liittohallitus kaksinkertaisti jäsenmäärän merkityksen piiriavustukseen. Toimenpiteen vaikutuksesta voi olla monta mieltä, sillä jäsenhankinta on käytännössä jätetty piirien vastuulle, …

Olen ollut keskustalainen aikana, jolloin keskustan kannatus on ollut alhainen, eikä ole ollut kovin trendikästä kuulua tähän kansanliikkeeseen. “Kepu pettää aina” “Ai sä kuulut siihen kynnysmattoporukkaan” tai “Eihän niistä ota selvää, että mitä ne oikein on ja mitä ne edes ajaa?” Me olemme varmasti kaikki kuulleet tämän tyylisiä kommentteja ja oletuksia. Tässä polarisoitumisen ajassa, ei välttämättä …

Meille keskustalaisille toimeen tarttuminen on tuttua. Suomen kuntoon laittaminen ja lähipalveluiden pelastaminen vaatii keskustalaista politiikkaa. Olemmeko kuitenkin unohtaneet työrukkaset kädessä tulevaisuuden visioinnin? Perustulo ja kansalaispalvelusmalli ovat isoja pensselinvetoja maalatessamme tulevaisuuden maailmaa, mutta kokonaiskuva jää paikoin koskemattomaksi. Keskustanuoret tarvitsevat kokonaisvaltaisen vision siitä, mihin olemme matkalla – uuden “Vihreän aallon” tai “Keskustaliberaalin manifestin”.  Keskustanuorten tulee olla Suomen suurin …

Stressiä, ärtymystä, ahdistusta ja pelkoa. Nämä tunteet ovat arkipäivää työuupumuksesta kärsivälle ja heitä on työelämässä valtavasti. Jopa 25% suomalaisista kärsii työuupumuksesta. Työuupumuksessa ja sen tunnistamisessa on valtavasti haasteita, eikä sen diagnosoiminen ole aina helppoa. Työuupumus tulkitaan usein joksikin muuksi mielenterveyden häiriöksi – vahingossa tai jopa tarkoituksenmukaisesti, sillä työuupumus ei oikeuta työntekijää sairauspäivärahaan. Tämän vuoksi moni …

Kesäkuussa, Lappeenrannassa 2022, paikallisen ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja pälmähti jäähallin pihaan. Kyseessä oli melkoinen festarialue, jossa yksinäisyyteni korostui. Tämä keskustalaista aatetta pitkään tunnistanut, yhteisöön tutustumaton Roosa oli löytänyt tiensä Suomen Keskusta r.p:n puoluekokoukseen. Nyt Samainen Roosa on hakemassa Keskustanuorten puheenjohtajaksi. Vuodessa on tapahtunut paljon. Ennen kaikkea kuulun nyt tähän yhteisöön, olen osa jotain itseäni suurempaa. Haluan …

Puheenjohtajana tehtäväni on selvä – viedä keskustanuoret yhdessä kohti kasvukautta. Tulevan kahden vuoden aikana puheenjohtajalta tarvitaan vahvaa osallistumista järjestösektorin toimintaan kahdesta syystä.  1. SYY: TOIMINTAYMPÄRISTÖ  Nuorisoalan rahoituksen tulevaisuus ei näytä hyvältä. Hallituksen paine talouden tasapainotukseen on valtava ja jo OKM:n rahoitusosuuksia koskevasta keskustelusta ja muista tapahtumista on nähtävissä uhkaava kehityssuunta. On ikävä tosiasia, että jos …

Työperäisestä maahanmuutosta on ollut viime aikoina runsaasti julkista keskustelua ja aihe tulee varmasti pyörimään vahvasti myös seuraavan hallituksen pöydällä. Suomen väestökehitys on ollut jo pitkään huolestuttava ja työvoiman tarve on voimakkaasti kasvanut. Väestökehitykseen vaikuttaa keskeisimmin kaksi tekijää, joista toinen on juurikin maahanmuutto ja toinen on syntyvyys. Huolestuttava väestökehitys johtuu syntyvyyden romahtamisesta. Viime vuosina julkisessa keskustelussa …

Pääkaupunkiseudulla on kova työvoimapula ja opiskelupaikkoja on vähän suhteutettuna nuorten määrään. Siksi Keskustanuorten varapuheenjohtaja Eemeli Valli haluaa pääkaupunkiseudulle lisää opiskelupaikkoja – kuten myös koko Suomeen. On keskustalaista mahdollistaa eläminen omalla kotipaikkakunnalla. Pääkaupunkiseudulla opiskelupaikkoja nuorta kohden on todella vähän. Tätä selittänee se, että nuoria on yksinkertaisesti enemmän kuin muualla ja paikkakunnille tullaan myös kauempaa opiskelemaan. Suomi …

Vuosi sitten Venäjä aloitti suurhyökkäyksensä Ukrainaan. Luin sen sinä aamuna uutisista heti herättyäni. Se ei tuntunut yllättävältä, sitä oli spekuloitu jo viikkoja. Silti kesti tunteja ennen kuin tapahtumat todella asettuivat tajuntaan. Ensin se tuntui epätodelliselta, kaukaiselta. Oli kuitenkin vaikea keskittyä töihin. Sen sijaan selasin uutisia, jotka päivittivät jatkuvasti tietoa hyökkäyksen etenemisestä. Tunti tunnilta kasvoi levottomuus, …

Tässä kuussa tulee kuluneeksi kahdeksan kuukautta siitä, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan. Sota jatkuu edelleen ja sen vaikutukset tuntuvat kotitalouksien kukkaroissa meillä Suomessa asti. Sähkön hinnan nousua kauhistellaan talven lähetessä ja ostoskoria kantaessa sen hinta tuntuu painavan ostoksia enemmän. Voi olla, että talven pakkaset kurittavat savolaista lupsakkuuttakin, mutta kaikki on lopulta sen arvoista – …

Keskustanuoret juhlistaa 4.10. vietettävää kansallista korvapuustipäivää lähettämällä pullantuoksuisia tervehdyksiä kuluneelta vuodelta. Yhteiskunnallinen ja poliittinen toimintaympäristö ovat olleet äärimmäisen epävakaat jo pidemmän aikaa, mutta kuluneen vuoden tapahtumat ovat erityisesti vaikuttaneet yhteiskuntaamme radikaalisti.   Kaiken tämän epävakauden keskellä haluammekin osallistua jakamalla hyvää muille virtuaalisten korvapuustien merkeissä!   Me tarvitsemme johtajaa, joka tekee mahdottomasta mahdollisen! Keskustan puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Saarikko on ensimmäinen Keskustan …

Olen huolestunut Keskustan aatteellisen keskustelun tasosta ja sen puutteesta. Politiinen keskustelu tuntuu keskittyvän vuoden ja seuraavan hallituskauden aikajanalle, eikä Keskustalla ole sanomaa tulevaisuudesta. Keskustalainen aatekeskustelu tuntuu pyörivän kahden ajatuksen ympärillä: On liberaaleja hömpöttäjiä ja arvokonservatismin edustajia, jotka tahtovat lyödä alkiolla päähän. 

Maailma muuttuu, mutta Keskusta pysyy paikoillaan ja kannatus laahaa matalalla. Kun kannatus romahti alkoi syyttely, syyllisen metsästäminen sekä itsesäälissä rypeminen. Mikään näistä ei ole loppunut yli kolmen vuoden aikana.

Keskustanuorten puheenjohtajan Aleksi Sandroosin mielestä maatalouden ja ruokaturvan suurin ongelma on kilpailu- ja kuluttajaviraston sallima kahden ison ketjun valta tukku- ja päivittäistavaramarkkinoilla. Hän ehdottaa S-ryhmän jakamista kolmeen ja Keskon jakamista kahteen osaan markkinoiden korjaamiseksi.

Puolueemme arvot ja tavoitteet ovat vertaansa vailla, asioita saadaan aikaan ja maailma parantuu, mutta kannatus laahaa pienpuolueiden tasolla. Hyvää työtä eduskunnassa ja hallituksissa on vaikea tehdä, jos emme pääse niihin kansan äänestäminä. Muutos on pakollista, jotta Keskusta ei kuole pois. Panostuksemme erilaisiin media-alustoihin ja viestintään heijastuu suoraan kannatukseen pitkällä tähtäimellä. Nykyinen panostus on tuonut meidät näihin lukemiin.

Alkiolaisuus kiteytyy vahvasti köyhän asian ja edistyksen lipun kantamisen ympärille. Maailman muuttuessa ja vuosien kuluessa edistystä tarvitaan jokaisella osa-alueella, myös ulkopolitiikassa. Jähmettymiseen ei ole varaa, kun maailmasta tahdotaan kehittää parempi paikka elää ihan jokaiselle.

Keskusta elää kentästään ja läpi maan ulottuvasta verkostostaan – vahvemmin kuin yksikään muu puolue tässä maassa. Ihmisten käyttäytymiseen liittyviä trendejä emme kuitenkaan voi välttää, joskin voimme valita parhaan mahdollisen tavan reagoida muutoksiin. Etenkin nuorten ikäluokkien käyttäytymisessä on havaittavissa selkeä muutos aiempaan, kun osallistuminen poliittisiin tai sitoutumattomiin järjestöihin laahaa merkittävästi alhaisemmissa lukemissa. Murros on ajanut poliittiset …

Suomen translaki polkee törkeästi transsukupuolisten oikeuksia. He kohtaavat syrjintää yhteiskunnan rakenteissa, byrokratiassa, terveydenhuollossa, kouluissa, työpaikoilla. Lista on pitkä ja tilanne kestämätön. Sosiaalisessa mediassa transihmisten oikeuksista puhuttaessa vastaan tulee väistämättä “sukupuolia on vain kaksi” ja “sukupuolta ei voi valita tai vaihtaa kommentteja”. Kapeakatseisuus ja vanhoillisuus elää vieläkin suomalaisessa yhteiskunnassa.  

Keskustanuoret on laaja joukko eri ikäisiä, eri taustoista tulevia nuoria. Jäsenistöstämme löytyy seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen edustajia. Samoin löytyy enemmistön edustajia. Meidän toiminnassamme kaikki ovat samalla viivalla. Ketään ei nosteta ylös tai paineta alas. Keskustanuorissa ei ole väliä oletko mies, nainen tai muun sukupuolinen. Miksi joillekin toisen ihmisen sukupuolella on väliä?

Keskustanuorten jäsen Saska Salo on kantanut nykyistä nimeään seitsemän vuotta ja juridisesti hän on ollut mies viisi vuotta. Lapsena hän halusi viikset, 19-vuotiaana hän haaveili, että uskaltaa kulkea uimarannalla paidatta ja nykyisin hän unelmoi saavansa lapsen. Blogissaan Saska pohtii miltä olo voisikaan tuntua, kun itsensä kaltaiselle ihmiselle taataan viimein perusoikeudet, kuten lisääntyminen.