Itsenäisyys. Mitä se tarkoittaa? Yksittäistä vastausta ei voi antaa, mutta itselleni Suomen itsenäisyys tarkoittaa vapautta, samalla kantaen vastuu yhteisestä rauhastamme. Näin itsenäisyyspäivän nurkilla valitettavasti huomataan, kuinka Helsingin kaduilla eri mieltä olevat maamme kansalaiset ottavat yhteen jopa fyysisellä tasolla. Tämä on yksinkertaisesti väärin. Ei ole luonnollista, että saman valtion kansalaiset tappelevat pääkaupunkimme kaduilla kuluttaen poliisin resursseja …

Lapsiperheköyhyys ei ole ainoastaan harrastusten puutetta tai ruokakaapin tyhjyyttä, vaan myös osattomuutta, häpeää ja ulkopuolisuutta. Samassa se on hyvinvointiyhteiskuntamme todellisuuskuva yhä useammalle lapselle: se on lapsi, joka ei uskalla pyytää kavereita kylään. Se on nuori, joka oppii lapsuudesta asti toivomaan elämältä vähemmän. Pahinta on, että vaikutukset heijastuvat pitkälle aikuisuuteen. Pitkittynyt köyhyys murentaa mielenterveyttä, heikentää itsetuntoa …

Äiti jää kotiin lasten kanssa. Isä lähtee töihin aamulla aikaisin. Häntä odotetaan kotiin pitkään, ja lapset riemuitsevat isän auton kaartaessa vihdoin pihaan.  Tällaista oli tyypillinen perhearki suuressa osassa Suomen kodeista viime vuosisadalla. Oletus oli, että äiti huolehtii lapsista, ja isän rooli on hankkia perheelle elanto työelämässä. Samalla isä ehti viettämään lastensa kanssa melko vähän aikaa …

On huolestuttavaa kun katsoo päätöksentekoja niin nuoria ei arvosteta eikä kuulla. Tähän pitäisi saada muutosta ja nopeasti.  On useita esimerkkejä kunta politiikan puolelta, kun nuori on pääsyt vaaleissa läpi ja haluaisi lautakuntapaikan- niin hänelle ei sitä anneta. Vaan vanhempi väki sanoo ”ei me sinua tarvita me ollaan tehty tätä aina näin ennenkin”. Politiikkaan täytyy saada …

Kun minua pyydettiin ehdolle Keskustanuorten liittohallitukseen, ensimmäinen ajatukseni oli: voinko minä, uusi tulokas, olla oikea ihminen tähän tehtävään? Hetken pohdittuani tajusin, että juuri siksi minun kannattaa lähteä mukaan. Uudet näkökulmat, into ja halu oppia ovat järjestön vahvuuksia – ja niitä haluan tuoda mukanani. Olen 21-vuotias luokanopettajaopiskelija Tampereelta, mutta kasvoin maitotilan esikoisena Vihannissa Pohjois-Pohjanmaalla. Sieltä lähti …

Kun kasa ihmisiä yhdistyy ryhmäksi, on heillä joku vetävä voima, aate tai ajatus mikä heitä sitoo yhteen. Oli se sitten näkemys samanlaisista pelisäännöistä, kiinnostus yhteistä harrastusta kohtaan tai sitten usko paremmasta tulevasta. Näiden määrittäminen ja sopiminen on elintärkeää ryhmän tulevaisuuden kannalta, sillä se luo pohjan sille mitä ryhmä tavoittelee; se luo itse ryhmän. Keskustanuoret ovat …

Keskustapuolue on nostanut kannatustaan viime aikoina hienosti. Virkeästä poliittisesta nosteesta on mukava nauttia, mutta siihen ei pidä myöskään tuudittautua liikaa. Keskustanuoria järjestönä koskettaa kysymys paikallisjärjestöjen elinvoimaisuudesta, poliittisesta relevanssista kunnissa ja jäsenmäärän laskusta. Nykyisellään nuorisojärjestömme ulospäin suuntautuva viestintä vaikuttaa toteutuvan pääasiallisesti liittohallituksen kautta. On hienoa, että edeltävän kauden johtoryhmämme on ollut aktiivinen, mutta tässä on myös …

Me keskustalaiset elämme mielenkiintoista aikaa. Puolueemme kannatuksen trendi on nousussa, ja alamme hiljalleen valmistautumaan jo vuoden 2027 eduskuntavaaleihin. Keskusta näyttäytyy monien politiikan toimittajien spekulaatioissa vahvana pelurina seuraavissa hallitusneuvotteluissa.  Keskustan sisällä tapahtuu lähiaikoina hyvin merkittäviä asioita tulevan vaalikauden kannalta. Tulevaa eduskuntavaaliohjelmaa pohjustava Suunta Suomelle -ohjelmatyö etenee kovaa vauhtia ja siinä määritetään tavoitteet, jotka voivat parhaimmillaan olla …

Valtakunnan politiikka on ajautunut siihen, että hallituspuolueet soutavat ja huopaavat edestakaisin hallituskaudesta toiseen. Seuraava hallitus pyyhkii edellisen hallituksen tekemiä muutoksia ja sama jatkuu kaudesta toiseen. Tähän on saatava muutos.  Näen, että Keskustanuorilla on oivallinen paikka näyttää millaista on sosiaalisesti kestävä ja kauaskantoinen politiikka. Nuoret tarvitsevat tulevaisuuden uskoa vahvistaakseen selkeyttä ja varmuutta tulevasta. Sosiaalisella kestävyydellä taataan …

Tänään 10. lokakuuta vietetään Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivää. Kansalliskirjailijamme juhlistamisen lisäksi päivän tarkoituksena on antaa arvoa kotimaisen kirjallisuuden parissa puurtaville henkilöille.  Vaikka digitalisaation kyllästämässä ajassa voisi muuta olettaa, on kirjojen lukeminen yhä toiseksi suosituin ajanviettotapa musiikin kuuntelemisen jälkeen – keskimääräisen suomalaisen kuluttaessa noin 16 kirjaa vuodessa. Viimeksi kehitystä mitattiin Suomi lukee 2025 -tutkimuksessa.  …

Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto ovat yksi avainasemassa olevista asioista koululaisten ja opiskelijoiden hyvinvointiin sekä terveyteen. On tärkeää, että he saavat apua matalalla kynnyksellä silloin kun tarvitsevat. Monipuolinen hyvinvointi on tärkeä tukipilari opiskelujen edistymisen kannalta. On myös huomioitava yksilöllisesti mahdolliset haasteet opiskelussa ja tehtävä yksilöllinen suunnitelma opintojen edistymisen takaamiseksi opiskelijan hyvinvointi huomioiden. Koulunuorisotyö on melko uusi konsepti …

Kukaan ei lähde työmaalle ilman suunnitelmaa ja työkaluja. Jos emme tiedä, mitä olemme rakentamassa ja millä välineillä, tulosta voi vain arvailla. Siksi Keskustanuoret tarvitsee uuden työohjelman eli järjestöstrategian, joka vastaa siihen, miksi olemme olemassa ja mihin suuntaan haluamme kulkea. Edellinen strategiamme laadittiin vuosille 2010–2020. Sen jälkeen maailma ja nuorten arki ovat muuttuneet valtavasti. Ilman päivitettyä …

Paikallislehden toimittaja kysyi minulta, että miksi valitsin juuri keskustan. Vastaus oli helppo, mutta laittoi miettimään asiaa taas uudesta näkökulmasta. Taktisesti ajateltuna valintani ei varmaan näyttänyt kovinkaan kannattavalta, kun keväällä 2023 Keskustan kannatus oli pohjalukemissa. Suunta oli kohti historiallista vaalitappiota. Valitsin kuitenkin Keskustan – siis nuorkeskustan. Ajattelin silloin ja ajattelen edelleen, että keskustalaisilla arvoilla ja ajatusmalleilla …

Tänään 1.10. vietämme Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivää. Sillanpää oli monella tapaa lasikattoja rikkonut poliitikko ja toimittaja, joka raivasi tietä sille, että naisilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Sillanpää oli yksi ensimmäisistä eduskuntaan valituista naisista ja toimi myöhemmin myös Suomen ensimmäisenä naisministerinä. Nykyään naisen toimiminen politiikassa tai ministerin tehtävässä ei ole enää erikoisuus, mutta …

Luottamus huomiseen ei synny itsestään, vaan se rakennetaan teoilla. Meidän poliitikkojen tehtävänä on varmistaa, että jokaisella on mahdollisuus elää, kasvaa ja unelmoida ilman turhaa pelkoa ja epävarmuutta. Nykyisen hallituksen suurin surmanloukku on kurjistamisen kierre, jolla romutetaan luottamusta huomiseen. Taloutta tulee tasapainottaa, mutta keinotekoiset velkatavoitteet eivät riitä. Tarvitsemme kasvuratkaisuja kaikilla politiikan sektoreilla. Samalla ihmisten hyvinvointi lisääntyy …

Moni ajattelee politiikan tarkoittavan eduskunnan suuria päätöksiä, hallituksen neuvotteluja tai EU:n lakeja. Totta kai se on myös sitä. Mutta minulle politiikka merkitsee ennen kaikkea arkea. Sitä, miten opiskelija pärjää vuokransa kanssa, saako apua mielenterveyteen ajoissa ja voiko nuori perhe haaveilla asunnosta kotikaupungissaan. Kun puhumme nuorten asioista, puhumme käytännössä kaikesta siitä, mikä määrittää meidän jokapäiväistä elämäämme. …

Suomen vahvuus on osaamispääoma: ihmisten tietojen, taitojen ja luovuuden summa. Jokainen koulutukseen sijoitettu euro maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti, kun nuoret kasvavat veronmaksajiksi, yrittäjiksi, osaajiksi ja yhteiskunnan rakentajiksi.  Koulutus on Suomen menestystarinan perusta. Pienestä maasta nousi osaamisen ja sivistyksen kautta hyvinvointivaltio, jossa jokaisella on ollut mahdollisuus kouluttautua ja oppia taustastaan riippumatta. Perustan pohja on romahtamisvaarassa, kun …

Kun katsoo uutismedioita tai sosiaalisen median keskusteluita, voi huomata politiikan saralta yhden ominaispiirteen. Yhteiskunnallinen keskustelu on entistä polarisoitunutta ja vihamielistä. Käsitteet “yhteistyö” ja “kompromissi” usein unohtuvat monelta päättäjältä. Pitkään jatkunut polarisoitunut, repivä keskustelu on tehnyt vaikutuksensa myös kannattajiin ja äänestäjiin. Moni odottaakin sitä kuka pystyy seuraavaksi laukomaan piikikkäimmän herjauksen tai kuka pystyy taitavimmin ampumaan toisen …

Kevään kunta- ja aluevaaleissa Keskusta sai vaalivoiton, gallupit näyttävät hyvää ja keskustalaisilla ympäri Suomen on taas hyvä vire päällä. Tämä hyvä tekemisen meininki lunastetaan seuraavissa eduskuntavaaleissa vuonna 2027. Eduskuntavaalit osuvatkin seuraavan Keskustanuorten puheenjohtajiston kaksivuotiskaudelle, ja koen sen olevan todella merkittävä ponnistus nuorisojärjestöllemme. Keskustanuoret ovat avainroolissa seuraavissa eduskuntavaaleissa, jotta saamme nuoret kääntämään katseensa kohti keskustaa sekä …

Jokainen yritys, kivijalkakauppa tai vaikkapa lounaskahvila, on syntynyt valtavasta määrästä työtä, rohkeudesta ottaa riskiä ja kyvystä sietää epävarmoja aikoja. Samalla ne ovat osa meidän jokaisen arkea ja oman paikkakuntamme elinvoimaa. Ilman yrittäjiä moni arjen palvelu puuttuisi ja siksi he ansaitsevat kiitoksen joka päivä. Kun ostamme tuotteita ja palveluita paikalliselta yrittäjältä, tuemme suoraan oman kunnan ja …

Suomalaisen ruoan päivä 4.9. muistuttaa meitä siitä, että ruoka ei ole itsestäänselvyys. Sillä on ollut ratkaiseva merkitys maamme historiassa, nykyhetkessä ja se on tärkeä myös tulevaisuudessa. Jatkosodan aikaan ja vielä sen jälkeen Suomi oli elintarvikekriisissä ja riippuvainen Saksan tuomasta ruoasta. Sodan myötä tavoitteeksi nousi omavaraisuus ja peltoa raivattiin kaikkialta. Ruoantuotanto työllisti sodasta palanneita ja Karjalan …

Tänään lauantaina 30.8. vietetään Suomen luonnon päivää, jonka tarkoituksen on juhlistaa ja arvostaa meidän puhdasta suomalaista luontoa. Mutta mitä luonto sinulle oikein merkitsee? Siinä kysymys, jonka äärelle aina ajoittain itse pysähdyn. Luonto on aina ollut minulle paikka pysähtyä. Töissä tai harrastuksissa ei toki aina ehdi seisahtua jokaisen kiven tai kannon kohdalla. Sopivan hetken tullen on …

Äitienpäivä on monille erityinen päivä, jolloin on tapana muistaa kaikkia Suomen äitejä ja isoäitejä. Äitienpäivän viikonloppuna sosiaalinen media täyttyy äiti-ihmisten fiilistelypäivityksistä, vuoteeseen kannetuista aamupaloista ja kukkakimpuista. Ruusun tuoksuisen sunnuntaiaamun taustalla on monissa perheissä kuitenkin karumpi todellisuus.  Yhä useammassa perheessä kärsitään taloudellisista vaikeuksista nykyisen hallituksen leikkausten takia. Hyvinvointialueet on laitettu taloudellisesti hyvin ahtaalle, mikä väistämättä johtaa …

Tänä Eurooppa-päivänä katseet kääntyvät monella Atlantin yli toiselle mantereelle, ja moni eurooppalainen pohtii tällä hetkellä varmasti sitä, että voimmeko nojata enää Yhdysvaltoihin samoin kuin ennen? Vastaus on viime kuukausien aikana tullut selväksi – emme voi. Tämä hetki vaatii Euroopalta entistä enemmän yhtenäisyyttä, ja on selvää, että EU ei voi olla enää vain sitä, mitä se …

Reilu viikko sitten järjestettiin Keskustan puoluevaltuuston kokous Helsingissä. Kokouksessatunnelma oli huomattavasti korkeammalla kuin viime syksyn kokouksessa, sillä vaalivoitontuoma toivo ja innostus loisti osallistujien kasvoilta. Samalla puolueväen katse oli siirtynytkengänkärjistä jo puolen metrin päähän: itsevarmuus ja usko tulevaan olivat palanneet.Puheissa korostui ajatus tulevien eduskuntavaalien voitosta ja asemasta jälleenpääministeripuolueena. Järjestövaliokunnassa puhututti järjestöuudistus, ja keskustelussa nousi vahvasti esiinnuorten …

Suomessa vietetään 19.3. Minna Canthin sekä tasa-arvon päivää. Canth muutti historiaa ollessaan ensimmäinen suomalainen sanomalehtinainen sekä näkyvä ja kuuluva yhteiskunnallinen vaikuttaja. Canthille oli tärkeää etenkin yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon vaaliminen sekä naisten ja tyttöjen aseman ajaminen silloisessa miesvaltaisessa yhteiskunnassa. Vaikka Canth kuoli yli 127 vuotta sitten, hänen perintönsä ja kädenjälkensä elää yhä suomalaisessa yhteiskunnassa. ”Kun naiset …

Kulttuuri. Kallis luksustuote vai arkisin asia, jota joka päivä tulee nautittua? Eräs valtiovarainministeri oli sanonut muutama vuosi takaperin, että se olisi luksusta, mutta olikohan tässä nyt niin, että ei ymmärretty mitä kulttuuri on. Kulttuurihan on koko kansakunnan pohja. Mitä me tekisimme, jos meillä ei olisi suomalaista kulttuuria? Pienellä paikkakunnalla kulttuuritoiminnan merkityksen voi nähdä omin silmin. …

Elämme vauhdikkainta joululahjojen hankkimisen aikaa. Kaupat pursuavat tarjouksia ja nettikaupoissa mainos ehdottaa uutta huipputuotetta. Yhä useammat suomalaiset tilaavat lahjojansa ulkomailta, ja lahjan alkuperästä ei ole edes lahjan antajalla tietoa. Kiinasta saapuvat paketit eivät aina täytä turvallisuusvaatimuksia ja muutenkin sisältö voi olla mitä vaan. Lahjansaajan turvallisuuden kannalta on tärkeää, että tuote on varmasti sellainen kuin pitää. …

Tänään 6. joulukuuta nostamme siniristilipun salkoon ja juhlistamme Suomen itsenäisyyspäivää. Itsenäisyys ei ollut itsestäänselvyys 107 vuotta sitten, eikä se ole sitä tänäkään päivänä. Rauhaa tarvitaan nyt enemmän kuin aikoihin. Itsenäisyyspäivä muistuttaa meitä aiempien sukupolvien uhrauksista ja vastuun kantamisesta Isänmaamme hyväksi. Ilman yhtenäisyyttä, sisukkuutta ja rohkeutta emme olisi viettämässä Itsenäisyyspäivää ja juhlimassa vapautta. Erityisesti näin Itsenäisyyspäivän …

Olin Oulun puoluevaltuuston kokouksessa Keskustanuorten edustajana pari viikkoa sitten, ja pääsin kaksivuotisen puoluevaltuustokauden ajaksi tekemään töitä yleis- ja ajankohtaisvaliokuntaan. Keskitymme seuraavan kahden vuoden aikana työstämään erityisesti Suunta Suomelle ohjelmaa, joka toimii samalla myös vuoden 2027 eduskuntavaaliohjelman pohjana. Puoluevaltuuston valiokunnan kokouksessa työstimme ohjelmaa ryhmätyön muodossa.Keskityimme ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Haastava – mutta erittäin antoisa aihe! Erityisesti viime …

Finland’s official bilingualism, recognizing both Finnish and Swedish, has a long-standinghistory intertwined with cultural identity and geopolitical considerations. However, theincreasing dominance of English in global communication and business has prompteddiscussions about whether Finland should adapt its language policy to remain competitivein an evolving world. Numerous studies, such as “The Impact of English Language Skills on …

Omistamme paljon tavaraa – osa on tarpeellista, mutta paljon myös turhaa. Turhien asioiden lisäksi on monia esineitä tai vaatteita, jotka ovat tarpeellisia, mutta käytössä vain harvoin. Keskustelin vaatteiden lainaamisesta kaverin kanssa ja aloin pohtimaan, miksi asioiden lainaaminen ei ole arkipäivää. En usko, että kovin moni tarvitsee päivittäin esimerkiksi juhlavaatteita, porakonetta tai kakkukupua. Suurin osa ihmisistä …

Aluksi, hyvää Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivää. Haluan pohtia tänä päivänä, mitä voimme oppia Kiven Seitsemästä veljeksestä. Traagisesti veljesten lähtökohdat elämään eivät olleet optimaaliset, koska heidän vanhempansa olivat menehtyneet. Vaikka he olivat perineet tilan, se oli rapistunut eikä tuottanut satoa. Heidän ensimmäinen virheensä oli kuitenkin koulutuksen välttely. Vaikka 1800-luvun opetusjärjestelmä tarjosi mahdollisuuden oppia lukemaan …

Opiskelen järjestö- ja nuorisotyön yhteisöpedagogiksi, ja suoritin harjoitteluni opinnollistamalla sen poliittisen suunnittelijan työssäni Keskustanuorilla. Harjoittelun aiheena oli viestintä- ja verkostotyö järjestöissä, joten se sujahti työnkuvaani erinomaisesti – opinnollistamiseen kuuluvat tehtävät kuitenkin antoivat uutta näkökulmaa työtehtäviin järjestössä!   Osaamista opinnollistaen!  Myös opinnollistamisen kohdalla harjoitteluun sisältyi mm. tiedonhakua työnantajastani, ja pääsinkin pohtimaan Keskustanuorten sekä muiden poliittisten nuorisojärjestöjen tarkoitusta …

Tänään 4.9. vietetään suomalaisen ruoan päivää. Kotimainen ruoantuotanto ja ruokaketju ansaitsee kiitoksen. Ilman sitä ei meillä olisi mitä syödä, mitä viedä, ja ilman sitä meillä olisi huomattavasti vähemmän työpaikkoja ja sitä kautta myös verotuloja. Ruokaketjussa on kyse mahdottoman monesta vaiheesta: aina pellolta maanviljelijän luota jatkojalostukseen, logistiikkaan ja lopulta kuluttajan valinnan kohteeksi kaupan hyllyyn. Kotimaisessa ruuassa …

Alkukesästä Suomessa ja muualla Euroopassa elettiin jännittäviä hetkiä, kun europarlamenttivaalien tuloksia jännitettiin. Vaalit on nyt käyty, ja Euroopan Parlamentissa siirrytään jälleen päätöksentekoon. Tätä kirjoittaessa näyttää siltä, että EU:n ”ministereinä” toimivan komission johdossa jatkaa vanhojen suurten puolueiden tuella keskustaoikeistolaisen EPP:n Ursula von der Leyen. Budjettineuvottelut tulevan parlamentin ja komission istuntokaudelle ovat vielä kesken, mutta jotain linjauksia …

Itsenäisyys merkitsee minulle vapautta. Vapautta vaikuttaa ja elää oman näköistä elämää, kiitos siitä kuuluu Suomen sodissa taistelleille. Kiitos kuuluu myös heille jotka ovat vahvistaneet itsenäisyyttämme ja vaalineet sitä tähän päivään asti. Itsenäisyys vahvistaa yhteenkuuluvuutta, se on osa perinnettä, kulttuuria ja luontoamme. Suomalaiset tunnetaan vahvasta isänmaallisuudesta ja ylpeydestä maatamme kohtaan. Sisu on sana jota ei muualla …

Suoritin vaihto-opiskelun Itävallan Grazissa viime keväänä. Voin hyvällä omatunnolla sanoa, että kyseessä oli yksi elämäni parhaista päätöksistä. Myönnän, että aloin epäröimään päätöstäni lähdön kynnyksellä: Kyseessähän oli kokonaan vieras ja maa uudet ihmiset, uusi ja tuntematon. Lopulta juuri tämä oli yksi vaihto-opiskelun parhaista puolista. Moni saattaa miettiä, jääkö vaihto-opiskelun vuoksi erilaisia mahdollisuuksia esimerkiksi työelämässä tai järjestöissä …

Eurooppa seilaa eteenpäin maailman kriisien keskellä. Myrsky ei ole vielä aivan EU:n yllä, mutta sen tuulet puhaltavat tännekin. Eurovaalit ei yleensä herätä suuria intohimoja, ja äänestysprosentit laahaa vähän yli 40 prosentissa. Muutos on kuitenkin vireillä. Entistä useampi kertoo aikovansa äänestää.  Euroopan unioni on tienristeyksessä. Ne perusarvot, joille unioni aikoinaan rakennettiin, kyseenalaistetaan. Demokratia ja oikeusvaltio eivät …

Tässä sitä nyt ollaan energiapaletin murroshetkessä, jossa vain sähkö ja vety nähdään tulevaisuuden ratkaisuina. On totta, että edellä mainitut tulevat lisäämään ympäristöystävällistä energiataloutta. Tärkein reitti ilmastotavoitteisiin pääsemiseksi on kuitenkin se, että pyrimme eroon fossiilisista polttoaineista mahdollisimman nopeasti huomioiden taloudelliset vaikutukset yksityishenkilöihin ja yrityksiin. Tähän on jo työkalut olemassa, mutta niitä ei ole käytetty tarpeeksi tehokkaasti …

Vantaan tapahtumat ovat järkyttäneet meitä kaikkia. Osaltani minulla oli mahdollisuus osallistua Oulussa nuorten ja päättäjien väliseen dialogiin nuorten turvallisuudesta. Keskustelulla on aina parantava vaikutus – tässä tilanteessa sen tunsi erityisesti. Samalla mielessäni hahmottui havainto siitä, että yksittäisten ratkaisujen sijaan meidän tulee pyrkiä hahmottamaan nuorten pahoinvoinnin ja oireilun ympärillä vellovaa kokonaisuutta. Tällä kirjoituksella tahdon antaa kolme …

Suomi on ollut nyt jo reilun vuoden Natossa. Nato-jäsenyys on tuonut maanpuolustuksen saralle paljon uutta keskustelua muun muassa ydinaseista, kansainvälisistä tukikohdista ja monista muista ison mittakaavan kysymyksistä. Yksi aihealue on kuitenkin mielestäni ollut pienemmällä huomiolla: suomalainen asevelvollisuus. Asevelvollisuuden ja -palveluksen kysymykset ovat pääasiassa niin ikään kunkin jäsenmaan käsissä, tässä tapauksessa Suomen. Nato-jäsenyys kuitenkin tuo asevelvollisuuden …

Purran makkaravero symboloi hallituksen irtaantumista tavallisen ihmisen arjesta. Valtiovarainministeri Riikka Purra on ehdottanut lisäveroa transrasvoille. Transrasvoja suomalaiset saavat Sydänliiton mukaan maitotuotteista, juustosta, voista, leivonnaisista ja lihavalmisteista. Lisävero lihalle ja maidolle nostaisi ruoan hintaa, samaten Purran väläyttämä ruoan arvonlisäveron kiristäminen. Kun hallitus nostaa ruoan hintaa, joutuu useampi valitsemaan halvan ulkomaisen ruoan. Kaljan hintaa sentään laskettiin sentillä tai kahdella …

Tänään vietetään kansainvälistä onnellisuuden päivää. Päivän tarkoituksena on keskittää ihmisten huomiota onnellisuuden ja hyvinvoinnin tärkeyteen kansainvälisen kehityksen ja tavoitekeskeisten yhteiskuntien ytimessä. Onnellinen elämä ja kokonaisvaltainen hyvinvointi ovat toki viime aikoina nousseet esille erinäisten ilmiöiden, kuten wellness-buumin ja downshiftaamisen kautta. Samalla ihmisten pahoinvoinnin määrä raketoi ja yksinäisyys, ahdistus tai riittämättömyyden tunne valtaavat yhä useamman mielen. Väitän, …

Usein kuulee tai näkee lauseen ”Rohkeutta on olla oma itsesi”. En aio tässä tekstissä kiistää lausetta, mutta pohtia sitä. Koin nimittäin jokunen aika sitten oivalluksen rohkeudesta ja haavoittuvuudesta, ja haluan jakaa sen teille. Rohkeus ja haavoittuvuus kulkevat käsi kädessä. Haavoittuvuuksien paljastaminen vaatii rohkeutta. Käsiteltäessä asiaa lähinnä haavoittuvuuden näkökulmasta, olen mieltänyt sen lähinnä omista heikkouksista ja …

Mitä ystävyys oikeastaan on? Miksi jokaisella olisi hyvä olla ystävä tai pari? Itse ajattelen, että ystävyys on kokemus merkitykselliseksi tulemisesta, kokemus siitä, että on tarpeellinen ja hyödyksi toiselle. Ystävä on ihminen, jonka kanssa lohtua, iloa ja surua jaetaan puolin ja toisin elämän varrella. Ystävälle voi soittaa, vaikka ei tarkalleen tiedä mitä sanoisi vai sanoisiko mitään. …

“Meidän laivassa, meidän laivassa, siinä on iso reikä pohjassa. Ja se uppoaa, ja se uppoaa, jos et ryhdy toimimaan!” – Fröbelin Palikoiden sanat tiivistävät varsin hyvin tilanteen, jossa Suomi-laiva seilaa. Tähän peilaten onkin suorastaan absurdia, että laiva on rysäytetty poikkeuksellisen rajujen ja kalliiden lakkojen karille. Riitapukareiden jääräpäisyys on käsittämätöntä. Hallituksen esitykset ensimmäisen sairauspäivän palkattomuudesta ja …

Ukrainan käymä puolustustaistelu Venäjän hyökkäystä vastaan on taistelu vapauden ja rakkauden puolesta. Jos Ukrainan puolustus murtuisi, voisi se tarkoittaa vastaavaa kohtaloa myös monille muille Euroopan kansakunnille. Ukrainassa ei siis taistella vain sen oman olemassaolon puolesta. Suomen ja koko Euroopan on tuettava Ukrainaa aina voittoon saakka. Liittoutuminen ja vahvat siteet länsimaisiin yhteisöihin ovat pelastus kansakunnalle, joka …