Keskusta tunnetaan yhä maalaispuolueena. Keskustan kannatus laskee kriittisillä alueilla. Keskustan kannatus on kaupungeissa matala, kuten on aina ollutkin. Helsingin vaalipiiristä keskustalla ei ole lainkaan kansanedustajia. Ja tämä johtunee siitä, että keskusta ei vetoa lainkaan kaupunkeihin, kasvukeskuksiin ja tiheästi asutuille alueille. Keskusta ei vetoa näihin alueisiin, koska keskusta tunnetaan maalaispuolueena ja toki onhan maaseutua tuettava ja …
Kotona Turussa, äänenkantaman päässä tuomiokirkon kellotornista, lojuu sininen muistojen pahvilaatikko täynnänsä ryppyistä paperia ja ties mitä pikkusälää. En tiedä, pitäisikö pelästyä, mutta meinaan välillä seota laskuista, mitä kaikkia keskustanuorten ohjelmia ja liittohallitusehdokkaiden flaikkuja joukkoon onkaan maastoutunut. En yleensä ehkä ole se kaikkein paperinmakuisin retoorikko, mutta uskokaa nyt tämän kerran pois: en vain olisi se, mitä …
Sosiaalinen media on tehnyt mielipiteen ilmaisemisesta helpompaa kuin koskaan aiemmin. Nopeus ja reaktiivisuus voittavat ajassa, jossa näkyvyydellä on väliä. Yhdellä painalluksella voi ottaa kantaa, jakaa julkaisun tai osoittaa olevansa jonkin asian puolesta tai sitä vastaan. Itsessään mielipiteen ilmaisussa ei ole mitään pahaa, päinvastoin. Mahdollisuus sanoa mielipiteensä, osallistua keskusteluun ja olla yhteydessä toisiin ihmisiin nopeasti on …
Yrittäjänpäivänä muistamme usein kiittää yrittäjiä heidän työstään. Syystäkin. Yritykset luovat työpaikkoja, palveluita, investointeja ja verotuloja. Ilman yrittäjiä moni meille arkinen asia jäisi toteutumatta, oli kyse sitten lähikaupasta, nuohoojasta, parturista, sähkömiehestä tai maatilasta. Erityisesti maaseudulla yritysten merkitys korostuu, sillä ne luovat perustan paikalliselle elinvoimalle ja palveluille. Ajatus blogin otsikkoon tuli, kun Isac Elliot laulaa kappaleessa Mannerheim …
Suomalaisen ruoan päivänä 4.9. sadonkorjuu on jälleen hyvässä vauhdissa pitkin maata. Päivän teemana on “Ruokaa, turvaa, työtä”, mikä tiivistää hyvin ruoan ja koko ruokajärjestelmän merkityksen. Tänä päivänä on hyvä pysähtyä hetkeksi esimerkiksi lounastauolla ja miettiä, mitä kaikkea ruoka merkitsee ja mikä arvo sen kotimaisuudella oikein on. Ruoka on osa meidän jokaisen päivittäistä elämäämme. On sitten …
Kiitos äidit! Äitienpäivänä moni meistä pysähtyy kiittämään, muistamaan ja ehkä lupaamaan, että arvostus äitejä kohtaan näkyisi jatkossa paremmin myös arjessa. Myös Petteri Orpon hallitus on kertonut tekevänsä perhemyönteistä politiikkaa. Se kuulostaa hyvältä, kuka nyt vastustaisi perheiden tukemista? Mutta mitä tapahtuu juhlapuheiden jälkeen? Kun arki alkaa, vastaan tulevat hallituksen päätökset ja leikkaukset, jotka osuvat juuri niihin …
Eurooppa-päivää vietetään tänään rauhan, yhteistyön ja yhteisten arvojen merkeissä. Vuonna 1950 Ranskan ulkoministeri Robert Schuman piti historiallisen julistuksen, jossa ehdotettiin uudenlaista eurooppalaista yhteistyötä, jonka tavoitteena estää sodat mitä Euroopassakin oli käyty jo liikaa. Tämän ajatuksen pohjalta syntyi vuosien ja monien vaiheiden jälkeen Euroopan unioni, jonka jäsenenä Suomikin on ollut vuodesta 1995 lähtien. Schumanin julistuksen keskeinen …
Tänään 27.4. vietetään kansallista veteraanipäivää, ja samalla tulee kuluneeksi 81 vuotta Suomen viimeisestä sotapäivästä. Sotiemme veteraanit antoivat suurimman uhrauksen, jotta me nuoremmat sukupolvet saamme asua vapaassa ja demokraattisessa Suomessa. Itse tällä hetkellä asepalvelusta suorittavana olen usein ajatellut nykyisiä käynnissä olevia konflikteja sekä pohtinut Suomen omaa sotahistoriaa. Sotilaspastorin pitämässä kenttähartaudessa olen pysähtynyt kysymyksen äärelle: ”Miksi olen …
Englanninkieliset lainasanat lisääntyvät suomalaisten jokapäiväisessä puheessa vuosi vuodelta. Eri kieliä yhdistelevällä puhe- ja kirjoitustavalla on sekä omat kannattajansa että vastustajansa. Anglismien käyttö tuntuu olevan yleistä etenkin nuorilla, ja englanninkieliset ilmaukset ovatkin merkittävä osa monen puhekulttuuria. Itse kuulun sekä anglismien käyttäjiin että vastustajiin. Huomaan hyödyntäväni englanninkielisiä ilmauksia puheessani erityisesti silloin, kun vitsailen kavereideni kanssa tai yritän …
Tänään 19.3. vietetään Minna Canthin päivää ja juhlistetaan tasa-arvoa. Minna Canth oli ensimmäinen suomalaisnainen, joka kirjoitti sanomalehtiin sekä ensimmäinen suomalaisnainen, joka on saanut oman liputuspäivän. Hän on ollut yksi merkittävimpiä tasa-arvon ja koulutuksen edistäjiä Suomessa. Lisäksi hän on pitänyt vähäosaisten ja naisten puolia. Nykypäivänä Suomi luokitellaan tasa-arvoiseksi maaksi. Vaikkakin miehillä ja naisilla on pääosin samat …
Tällä viikolla vietämme kansainvälistä naistenpäivää. Joku saattaa kutsua sitä myös juhlimiseksi, mutta asiaa tarkemmin katsoen syyt juhlaan ovat vähenemään päin niin meillä Suomessa kuin maailmalla. YK:n tasa-arvojärjestö UN Women Suomen mukaan Suomessa menehtyi väkivaltaisesti viime vuonna useita naisia, Helsingin poliisille ilmoitettujen seksuaalirikosten määrä on kasvanut viime vuosina merkittävästi ja Suomi loistaa kärkisijoilla, kun tarkastellaan EU:n …
Pohjoisella pallonpuoliskolla, Euroopan Fennoskandian maisemissa, sijaitsee “Suomeksi” kutsuttu maa-alue. Se jakaa rajansa lännessä sijaitsevien Norjan ja Ruotsin kanssa sekä idässä varjostavan Venäjän kanssa. Itse se jää näiden väliin. Maa tunnetaan kylmästä ilmastostaan, suurimman osan sen pinta-alasta peittävästä metsästä, joulupukista sekä hiljaisesta mutta sinnikkäästä kansastaan. Totta tosiaan, myös siellä, havupuiden peittämässä tuhansien järvien maassa, asuu yli …
Itsenäisyys. Mitä se tarkoittaa? Yksittäistä vastausta ei voi antaa, mutta itselleni Suomen itsenäisyys tarkoittaa vapautta, samalla kantaen vastuu yhteisestä rauhastamme. Näin itsenäisyyspäivän nurkilla valitettavasti huomataan, kuinka Helsingin kaduilla eri mieltä olevat maamme kansalaiset ottavat yhteen jopa fyysisellä tasolla. Tämä on yksinkertaisesti väärin. Ei ole luonnollista, että saman valtion kansalaiset tappelevat pääkaupunkimme kaduilla kuluttaen poliisin resursseja …
Lapsiperheköyhyys ei ole ainoastaan harrastusten puutetta tai ruokakaapin tyhjyyttä, vaan myös osattomuutta, häpeää ja ulkopuolisuutta. Samassa se on hyvinvointiyhteiskuntamme todellisuuskuva yhä useammalle lapselle: se on lapsi, joka ei uskalla pyytää kavereita kylään. Se on nuori, joka oppii lapsuudesta asti toivomaan elämältä vähemmän. Pahinta on, että vaikutukset heijastuvat pitkälle aikuisuuteen. Pitkittynyt köyhyys murentaa mielenterveyttä, heikentää itsetuntoa …
Tänään vietetään lasten oikeuksien päivää, ja vuoden 2025 teemana on ”lapsen oikeus kuulua”. Jokaisella lapsella on oikeus tulla kuulluksi ja osallistua yhteisönsä ja yhteiskuntansa toimintaan. Mutta miten tämä oikeus todella toteutuu kunnissa?
Äiti jää kotiin lasten kanssa. Isä lähtee töihin aamulla aikaisin. Häntä odotetaan kotiin pitkään, ja lapset riemuitsevat isän auton kaartaessa vihdoin pihaan. Tällaista oli tyypillinen perhearki suuressa osassa Suomen kodeista viime vuosisadalla. Oletus oli, että äiti huolehtii lapsista, ja isän rooli on hankkia perheelle elanto työelämässä. Samalla isä ehti viettämään lastensa kanssa melko vähän aikaa …
On huolestuttavaa kun katsoo päätöksentekoja niin nuoria ei arvosteta eikä kuulla. Tähän pitäisi saada muutosta ja nopeasti. On useita esimerkkejä kunta politiikan puolelta, kun nuori on pääsyt vaaleissa läpi ja haluaisi lautakuntapaikan- niin hänelle ei sitä anneta. Vaan vanhempi väki sanoo ”ei me sinua tarvita me ollaan tehty tätä aina näin ennenkin”. Politiikkaan täytyy saada …
Kun minua pyydettiin ehdolle Keskustanuorten liittohallitukseen, ensimmäinen ajatukseni oli: voinko minä, uusi tulokas, olla oikea ihminen tähän tehtävään? Hetken pohdittuani tajusin, että juuri siksi minun kannattaa lähteä mukaan. Uudet näkökulmat, into ja halu oppia ovat järjestön vahvuuksia – ja niitä haluan tuoda mukanani. Olen 21-vuotias luokanopettajaopiskelija Tampereelta, mutta kasvoin maitotilan esikoisena Vihannissa Pohjois-Pohjanmaalla. Sieltä lähti …
Kun kasa ihmisiä yhdistyy ryhmäksi, on heillä joku vetävä voima, aate tai ajatus mikä heitä sitoo yhteen. Oli se sitten näkemys samanlaisista pelisäännöistä, kiinnostus yhteistä harrastusta kohtaan tai sitten usko paremmasta tulevasta. Näiden määrittäminen ja sopiminen on elintärkeää ryhmän tulevaisuuden kannalta, sillä se luo pohjan sille mitä ryhmä tavoittelee; se luo itse ryhmän. Keskustanuoret ovat …
Keskustapuolue on nostanut kannatustaan viime aikoina hienosti. Virkeästä poliittisesta nosteesta on mukava nauttia, mutta siihen ei pidä myöskään tuudittautua liikaa. Keskustanuoria järjestönä koskettaa kysymys paikallisjärjestöjen elinvoimaisuudesta, poliittisesta relevanssista kunnissa ja jäsenmäärän laskusta. Nykyisellään nuorisojärjestömme ulospäin suuntautuva viestintä vaikuttaa toteutuvan pääasiallisesti liittohallituksen kautta. On hienoa, että edeltävän kauden johtoryhmämme on ollut aktiivinen, mutta tässä on myös …
Me keskustalaiset elämme mielenkiintoista aikaa. Puolueemme kannatuksen trendi on nousussa, ja alamme hiljalleen valmistautumaan jo vuoden 2027 eduskuntavaaleihin. Keskusta näyttäytyy monien politiikan toimittajien spekulaatioissa vahvana pelurina seuraavissa hallitusneuvotteluissa. Keskustan sisällä tapahtuu lähiaikoina hyvin merkittäviä asioita tulevan vaalikauden kannalta. Tulevaa eduskuntavaaliohjelmaa pohjustava Suunta Suomelle -ohjelmatyö etenee kovaa vauhtia ja siinä määritetään tavoitteet, jotka voivat parhaimmillaan olla …
Valtakunnan politiikka on ajautunut siihen, että hallituspuolueet soutavat ja huopaavat edestakaisin hallituskaudesta toiseen. Seuraava hallitus pyyhkii edellisen hallituksen tekemiä muutoksia ja sama jatkuu kaudesta toiseen. Tähän on saatava muutos. Näen, että Keskustanuorilla on oivallinen paikka näyttää millaista on sosiaalisesti kestävä ja kauaskantoinen politiikka. Nuoret tarvitsevat tulevaisuuden uskoa vahvistaakseen selkeyttä ja varmuutta tulevasta. Sosiaalisella kestävyydellä taataan …
Tänään 10. lokakuuta vietetään Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivää. Kansalliskirjailijamme juhlistamisen lisäksi päivän tarkoituksena on antaa arvoa kotimaisen kirjallisuuden parissa puurtaville henkilöille. Vaikka digitalisaation kyllästämässä ajassa voisi muuta olettaa, on kirjojen lukeminen yhä toiseksi suosituin ajanviettotapa musiikin kuuntelemisen jälkeen – keskimääräisen suomalaisen kuluttaessa noin 16 kirjaa vuodessa. Viimeksi kehitystä mitattiin Suomi lukee 2025 -tutkimuksessa. …
Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto ovat yksi avainasemassa olevista asioista koululaisten ja opiskelijoiden hyvinvointiin sekä terveyteen. On tärkeää, että he saavat apua matalalla kynnyksellä silloin kun tarvitsevat. Monipuolinen hyvinvointi on tärkeä tukipilari opiskelujen edistymisen kannalta. On myös huomioitava yksilöllisesti mahdolliset haasteet opiskelussa ja tehtävä yksilöllinen suunnitelma opintojen edistymisen takaamiseksi opiskelijan hyvinvointi huomioiden. Koulunuorisotyö on melko uusi konsepti …
Kukaan ei lähde työmaalle ilman suunnitelmaa ja työkaluja. Jos emme tiedä, mitä olemme rakentamassa ja millä välineillä, tulosta voi vain arvailla. Siksi Keskustanuoret tarvitsee uuden työohjelman eli järjestöstrategian, joka vastaa siihen, miksi olemme olemassa ja mihin suuntaan haluamme kulkea. Edellinen strategiamme laadittiin vuosille 2010–2020. Sen jälkeen maailma ja nuorten arki ovat muuttuneet valtavasti. Ilman päivitettyä …
Paikallislehden toimittaja kysyi minulta, että miksi valitsin juuri keskustan. Vastaus oli helppo, mutta laittoi miettimään asiaa taas uudesta näkökulmasta. Taktisesti ajateltuna valintani ei varmaan näyttänyt kovinkaan kannattavalta, kun keväällä 2023 Keskustan kannatus oli pohjalukemissa. Suunta oli kohti historiallista vaalitappiota. Valitsin kuitenkin Keskustan – siis nuorkeskustan. Ajattelin silloin ja ajattelen edelleen, että keskustalaisilla arvoilla ja ajatusmalleilla …
Tänään 1.10. vietämme Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivää. Sillanpää oli monella tapaa lasikattoja rikkonut poliitikko ja toimittaja, joka raivasi tietä sille, että naisilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Sillanpää oli yksi ensimmäisistä eduskuntaan valituista naisista ja toimi myöhemmin myös Suomen ensimmäisenä naisministerinä. Nykyään naisen toimiminen politiikassa tai ministerin tehtävässä ei ole enää erikoisuus, mutta …
Luottamus huomiseen ei synny itsestään, vaan se rakennetaan teoilla. Meidän poliitikkojen tehtävänä on varmistaa, että jokaisella on mahdollisuus elää, kasvaa ja unelmoida ilman turhaa pelkoa ja epävarmuutta. Nykyisen hallituksen suurin surmanloukku on kurjistamisen kierre, jolla romutetaan luottamusta huomiseen. Taloutta tulee tasapainottaa, mutta keinotekoiset velkatavoitteet eivät riitä. Tarvitsemme kasvuratkaisuja kaikilla politiikan sektoreilla. Samalla ihmisten hyvinvointi lisääntyy …
Moni ajattelee politiikan tarkoittavan eduskunnan suuria päätöksiä, hallituksen neuvotteluja tai EU:n lakeja. Totta kai se on myös sitä. Mutta minulle politiikka merkitsee ennen kaikkea arkea. Sitä, miten opiskelija pärjää vuokransa kanssa, saako apua mielenterveyteen ajoissa ja voiko nuori perhe haaveilla asunnosta kotikaupungissaan. Kun puhumme nuorten asioista, puhumme käytännössä kaikesta siitä, mikä määrittää meidän jokapäiväistä elämäämme. …
Suomen vahvuus on osaamispääoma: ihmisten tietojen, taitojen ja luovuuden summa. Jokainen koulutukseen sijoitettu euro maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti, kun nuoret kasvavat veronmaksajiksi, yrittäjiksi, osaajiksi ja yhteiskunnan rakentajiksi. Koulutus on Suomen menestystarinan perusta. Pienestä maasta nousi osaamisen ja sivistyksen kautta hyvinvointivaltio, jossa jokaisella on ollut mahdollisuus kouluttautua ja oppia taustastaan riippumatta. Perustan pohja on romahtamisvaarassa, kun …
Kun katsoo uutismedioita tai sosiaalisen median keskusteluita, voi huomata politiikan saralta yhden ominaispiirteen. Yhteiskunnallinen keskustelu on entistä polarisoitunutta ja vihamielistä. Käsitteet “yhteistyö” ja “kompromissi” usein unohtuvat monelta päättäjältä. Pitkään jatkunut polarisoitunut, repivä keskustelu on tehnyt vaikutuksensa myös kannattajiin ja äänestäjiin. Moni odottaakin sitä kuka pystyy seuraavaksi laukomaan piikikkäimmän herjauksen tai kuka pystyy taitavimmin ampumaan toisen …
Kevään kunta- ja aluevaaleissa Keskusta sai vaalivoiton, gallupit näyttävät hyvää ja keskustalaisilla ympäri Suomen on taas hyvä vire päällä. Tämä hyvä tekemisen meininki lunastetaan seuraavissa eduskuntavaaleissa vuonna 2027. Eduskuntavaalit osuvatkin seuraavan Keskustanuorten puheenjohtajiston kaksivuotiskaudelle, ja koen sen olevan todella merkittävä ponnistus nuorisojärjestöllemme. Keskustanuoret ovat avainroolissa seuraavissa eduskuntavaaleissa, jotta saamme nuoret kääntämään katseensa kohti keskustaa sekä …
Jokainen yritys, kivijalkakauppa tai vaikkapa lounaskahvila, on syntynyt valtavasta määrästä työtä, rohkeudesta ottaa riskiä ja kyvystä sietää epävarmoja aikoja. Samalla ne ovat osa meidän jokaisen arkea ja oman paikkakuntamme elinvoimaa. Ilman yrittäjiä moni arjen palvelu puuttuisi ja siksi he ansaitsevat kiitoksen joka päivä. Kun ostamme tuotteita ja palveluita paikalliselta yrittäjältä, tuemme suoraan oman kunnan ja …
Suomalaisen ruoan päivä 4.9. muistuttaa meitä siitä, että ruoka ei ole itsestäänselvyys. Sillä on ollut ratkaiseva merkitys maamme historiassa, nykyhetkessä ja se on tärkeä myös tulevaisuudessa. Jatkosodan aikaan ja vielä sen jälkeen Suomi oli elintarvikekriisissä ja riippuvainen Saksan tuomasta ruoasta. Sodan myötä tavoitteeksi nousi omavaraisuus ja peltoa raivattiin kaikkialta. Ruoantuotanto työllisti sodasta palanneita ja Karjalan …
Tänään lauantaina 30.8. vietetään Suomen luonnon päivää, jonka tarkoituksen on juhlistaa ja arvostaa meidän puhdasta suomalaista luontoa. Mutta mitä luonto sinulle oikein merkitsee? Siinä kysymys, jonka äärelle aina ajoittain itse pysähdyn. Luonto on aina ollut minulle paikka pysähtyä. Töissä tai harrastuksissa ei toki aina ehdi seisahtua jokaisen kiven tai kannon kohdalla. Sopivan hetken tullen on …
Äitienpäivä on monille erityinen päivä, jolloin on tapana muistaa kaikkia Suomen äitejä ja isoäitejä. Äitienpäivän viikonloppuna sosiaalinen media täyttyy äiti-ihmisten fiilistelypäivityksistä, vuoteeseen kannetuista aamupaloista ja kukkakimpuista. Ruusun tuoksuisen sunnuntaiaamun taustalla on monissa perheissä kuitenkin karumpi todellisuus. Yhä useammassa perheessä kärsitään taloudellisista vaikeuksista nykyisen hallituksen leikkausten takia. Hyvinvointialueet on laitettu taloudellisesti hyvin ahtaalle, mikä väistämättä johtaa …
Tänä Eurooppa-päivänä katseet kääntyvät monella Atlantin yli toiselle mantereelle, ja moni eurooppalainen pohtii tällä hetkellä varmasti sitä, että voimmeko nojata enää Yhdysvaltoihin samoin kuin ennen? Vastaus on viime kuukausien aikana tullut selväksi – emme voi. Tämä hetki vaatii Euroopalta entistä enemmän yhtenäisyyttä, ja on selvää, että EU ei voi olla enää vain sitä, mitä se …
Reilu viikko sitten järjestettiin Keskustan puoluevaltuuston kokous Helsingissä. Kokouksessatunnelma oli huomattavasti korkeammalla kuin viime syksyn kokouksessa, sillä vaalivoitontuoma toivo ja innostus loisti osallistujien kasvoilta. Samalla puolueväen katse oli siirtynytkengänkärjistä jo puolen metrin päähän: itsevarmuus ja usko tulevaan olivat palanneet.Puheissa korostui ajatus tulevien eduskuntavaalien voitosta ja asemasta jälleenpääministeripuolueena. Järjestövaliokunnassa puhututti järjestöuudistus, ja keskustelussa nousi vahvasti esiinnuorten …
Vaalit ovat pohjimmiltaan kilpailu, ja kilpailuissa yleensä onnellisten loppujen ohella koetaan myös karvaita pettymyksiä. Kaatumisia matkalla, hyytymisiä loppukirissä, tai matkavauhdin puutetta. Saattaa antaa aivan kaikkensa, mutta se ei silti riitä, koska joku muu onnistui tällä kertaa paremmin.
Suomessa vietetään 19.3. Minna Canthin sekä tasa-arvon päivää. Canth muutti historiaa ollessaan ensimmäinen suomalainen sanomalehtinainen sekä näkyvä ja kuuluva yhteiskunnallinen vaikuttaja. Canthille oli tärkeää etenkin yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon vaaliminen sekä naisten ja tyttöjen aseman ajaminen silloisessa miesvaltaisessa yhteiskunnassa. Vaikka Canth kuoli yli 127 vuotta sitten, hänen perintönsä ja kädenjälkensä elää yhä suomalaisessa yhteiskunnassa. ”Kun naiset …
Kulttuuri. Kallis luksustuote vai arkisin asia, jota joka päivä tulee nautittua? Eräs valtiovarainministeri oli sanonut muutama vuosi takaperin, että se olisi luksusta, mutta olikohan tässä nyt niin, että ei ymmärretty mitä kulttuuri on. Kulttuurihan on koko kansakunnan pohja. Mitä me tekisimme, jos meillä ei olisi suomalaista kulttuuria? Pienellä paikkakunnalla kulttuuritoiminnan merkityksen voi nähdä omin silmin. …
Elämme vauhdikkainta joululahjojen hankkimisen aikaa. Kaupat pursuavat tarjouksia ja nettikaupoissa mainos ehdottaa uutta huipputuotetta. Yhä useammat suomalaiset tilaavat lahjojansa ulkomailta, ja lahjan alkuperästä ei ole edes lahjan antajalla tietoa. Kiinasta saapuvat paketit eivät aina täytä turvallisuusvaatimuksia ja muutenkin sisältö voi olla mitä vaan. Lahjansaajan turvallisuuden kannalta on tärkeää, että tuote on varmasti sellainen kuin pitää. …
Tänään 6. joulukuuta nostamme siniristilipun salkoon ja juhlistamme Suomen itsenäisyyspäivää. Itsenäisyys ei ollut itsestäänselvyys 107 vuotta sitten, eikä se ole sitä tänäkään päivänä. Rauhaa tarvitaan nyt enemmän kuin aikoihin. Itsenäisyyspäivä muistuttaa meitä aiempien sukupolvien uhrauksista ja vastuun kantamisesta Isänmaamme hyväksi. Ilman yhtenäisyyttä, sisukkuutta ja rohkeutta emme olisi viettämässä Itsenäisyyspäivää ja juhlimassa vapautta. Erityisesti näin Itsenäisyyspäivän …
Olin Oulun puoluevaltuuston kokouksessa Keskustanuorten edustajana pari viikkoa sitten, ja pääsin kaksivuotisen puoluevaltuustokauden ajaksi tekemään töitä yleis- ja ajankohtaisvaliokuntaan. Keskitymme seuraavan kahden vuoden aikana työstämään erityisesti Suunta Suomelle ohjelmaa, joka toimii samalla myös vuoden 2027 eduskuntavaaliohjelman pohjana. Puoluevaltuuston valiokunnan kokouksessa työstimme ohjelmaa ryhmätyön muodossa.Keskityimme ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Haastava – mutta erittäin antoisa aihe! Erityisesti viime …
Finland’s official bilingualism, recognizing both Finnish and Swedish, has a long-standinghistory intertwined with cultural identity and geopolitical considerations. However, theincreasing dominance of English in global communication and business has prompteddiscussions about whether Finland should adapt its language policy to remain competitivein an evolving world. Numerous studies, such as “The Impact of English Language Skills on …
Omistamme paljon tavaraa – osa on tarpeellista, mutta paljon myös turhaa. Turhien asioiden lisäksi on monia esineitä tai vaatteita, jotka ovat tarpeellisia, mutta käytössä vain harvoin. Keskustelin vaatteiden lainaamisesta kaverin kanssa ja aloin pohtimaan, miksi asioiden lainaaminen ei ole arkipäivää. En usko, että kovin moni tarvitsee päivittäin esimerkiksi juhlavaatteita, porakonetta tai kakkukupua. Suurin osa ihmisistä …
Aluksi, hyvää Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivää. Haluan pohtia tänä päivänä, mitä voimme oppia Kiven Seitsemästä veljeksestä. Traagisesti veljesten lähtökohdat elämään eivät olleet optimaaliset, koska heidän vanhempansa olivat menehtyneet. Vaikka he olivat perineet tilan, se oli rapistunut eikä tuottanut satoa. Heidän ensimmäinen virheensä oli kuitenkin koulutuksen välttely. Vaikka 1800-luvun opetusjärjestelmä tarjosi mahdollisuuden oppia lukemaan …
Opiskelen järjestö- ja nuorisotyön yhteisöpedagogiksi, ja suoritin harjoitteluni opinnollistamalla sen poliittisen suunnittelijan työssäni Keskustanuorilla. Harjoittelun aiheena oli viestintä- ja verkostotyö järjestöissä, joten se sujahti työnkuvaani erinomaisesti – opinnollistamiseen kuuluvat tehtävät kuitenkin antoivat uutta näkökulmaa työtehtäviin järjestössä! Osaamista opinnollistaen! Myös opinnollistamisen kohdalla harjoitteluun sisältyi mm. tiedonhakua työnantajastani, ja pääsinkin pohtimaan Keskustanuorten sekä muiden poliittisten nuorisojärjestöjen tarkoitusta …
Tänään 4.9. vietetään suomalaisen ruoan päivää. Kotimainen ruoantuotanto ja ruokaketju ansaitsee kiitoksen. Ilman sitä ei meillä olisi mitä syödä, mitä viedä, ja ilman sitä meillä olisi huomattavasti vähemmän työpaikkoja ja sitä kautta myös verotuloja. Ruokaketjussa on kyse mahdottoman monesta vaiheesta: aina pellolta maanviljelijän luota jatkojalostukseen, logistiikkaan ja lopulta kuluttajan valinnan kohteeksi kaupan hyllyyn. Kotimaisessa ruuassa …
Alkukesästä Suomessa ja muualla Euroopassa elettiin jännittäviä hetkiä, kun europarlamenttivaalien tuloksia jännitettiin. Vaalit on nyt käyty, ja Euroopan Parlamentissa siirrytään jälleen päätöksentekoon. Tätä kirjoittaessa näyttää siltä, että EU:n ”ministereinä” toimivan komission johdossa jatkaa vanhojen suurten puolueiden tuella keskustaoikeistolaisen EPP:n Ursula von der Leyen. Budjettineuvottelut tulevan parlamentin ja komission istuntokaudelle ovat vielä kesken, mutta jotain linjauksia …
