Piirit: Keski-Pohjanmaa

Yhteiskuntaa mitataan usein talouden, työllisyyden ja koulutustason kautta. Silti yksi kaikkein olennaisimmista mittareista jää helposti taka-alalle: miltä ihmisistä tuntuu elää tässä ajassa. Tuoreiden lukujen valossa nuorten kokemus turvattomuudesta on kasvanut hälyttävästi, eikä kyse ole pelkästä ohimenevästä tunteesta, vaan laajemmasta arvomaailman muutoksesta. Nuorten kokemuksia kartoittava aineisto perustuu laajasti käytettyyn Nuorisobarometriin, joka on vuosien ajan tarjonnut systemaattista …

Viime aikoina olemme saaneet lukea ikäviä uutisia Suomen julkiseen talouteen liittyen: Suomi on joutumassa EU:n ”tarkkailuluokalle” eli EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että komissio tulee tarkkailemaan menettelyssä olevana maana Suomen toimintaa tarkemmin. Komissio pyrkii ohjaamaan menettelyssä olevia valtioita kannusteiden avulla kohti EU:n yhteisten sääntöjen noudattamista. Julkisen talouden alijäämän ollessa yli kolme prosenttia …

Mikä on kunnollinen ammattikoululainen? Onko se sellainen, joka opettaa itse itselleen ammatin eikä tarvitse ohjausta tai opetusta? Keski-Pohjanmaan Keskustanuorista ei ole. Saimme lukea, että Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Kpedu on muuttamassa organisaatiotaan ja varautumassa säästöihin. Kyllä, tällä muutoksella on henkilöstövaikutuksia. Kpedu toimii nyt pakon edessä. Tämä ei ole heidän syynsä, vaan seurausta valtakunnallisesta linjasta, jossa koulutuksesta leikataan …

Keskustanuorten Keski-Pohjanmaan piiri piti syyskokouksensa 15.11.2025 Kannuksessa. Syyskokouksessa valittiin hallitus vuodelle 2026.  Keskustanuorten Keski-Pohjanmaan piirin nykyinen puheenjohtaja Touko Tuomainen ilmoitti aiemmin luopuvansa puheenjohtajuudesta.   Piirin uudeksi puheenjohtajaksi valittiin kokkolalainen Teemu Parkkila. Parkkila on tällä hetkellä Keski-Pohjanmaan Keskustanuorten varapuheenjohtaja. Lisäksi kokous päätti esittää Parkkilaa Keskustan Keski-Pohjanmaan piirin varapuheenjohtajaksi, johon hänet valittiin nuorten kokouksen jälkeen pidetyssä kokouksessa.  “Olen …

Suomalainen maatalous on muuttunut valtavasti. Tilat ovat kasvaneet, vastuu on kasvanut jaosaamisvaatimukset ovat kasvaneet – teknologiaa, taloutta, markkinoita jaympäristövelvoitteita. Enää ei riitä, että osaa viljellä: täytyy myös johtaa, suunnitella jakantaa riskiä. Siksi omistajanvaihdokset ovat keskeinen osa maatalouden tulevaisuutta. Jatkajia kyllä on. Moni nuori haluaa jatkaa tilaa tai aloittaa alalla, joka on samaan aikaanperinteinen ja tulevaisuuden …

Tekoäly on tullut jäädäkseen – ja ennen kaikkea kehittyäkseen. Sen vaikutus näkyy jo kaikkialla, voimakkaasti myös koulumaailmassa. Kun tekoäly kykenee tuottamaan sujuvaa tekstiä, ratkaisemaan monimutkaisia matemaattisia ongelmia ja antamaan – enemmän tai vähemmän oikeita – vastauksia melkein mihin tahansa kysymykseen, on vaikea palata aikaan ennen sen olemassaoloa. Onko syytäkään? Olennaista lienee se, kuinka suhtaudumme tekoälyyn, …

28-vuotias kälviäläinen Teemu Parkkila on Keski-Pohjanmaan keskustanuorten varapuheenjohtaja. Hän opiskelee viimeistä vuotta sosionomiksi sekä työskentelee kuorma-auton kuljettajana. ”Haen liittohallitukseen, koska haluan olla mukana kehittämässä Keskustanuoria entistä avoimemmaksi ja osallistavammaksi liikkeeksi. Haluan tuoda järjestön toimintaan suoraa arjen näkökulmaa ja rakentaa yhdessä tekemisen kulttuuria. Minua kiinnostaa erityisesti, miten voimme vahvistaa järjestön sisäistä yhteishenkeä ja vaikuttavuutta. Yhdessä voimme …

Digitaalisuus ja paljon puhuttu tekoäly eivät nykyään ole enää vain teknologian harrastajien leikkikenttä, vaan niistä on tullut osa meidän jokapäiväistä elämäämme. Älykaiuttimet, automaattiset käännökset ja kasvojentunnistus ovat arjen esimerkkejä siitä, miten koneet oppivat ja toimivat rinnallamme. Työelämässä tekoäly on alkanut pikkuhiljaa hoitaa yhä enemmän rutiinitehtäviä, jolloin ihmisen rooli siirtyy kohti inhimillisyyttä, luovuutta ja ongelmanratkaisua. Tämä …

Se aika vuodesta kun suomalaiset juovat eniten. Alkoholijuomia, virvoitusjuomia, vettä ja viiniä. Vaikka olenkin lomalla, voin nopeasti kertoa työstäni. Olen töissä Kälviän S-marketissa myyjänä ja toimin panimojuomien tuoteryhmän toisena osastovastaavana. Vastuutehtäviin kuuluu ensisijaisesti tuotteiden saldot ovat kohdallaan. Tavaraa on saatavilla. Sekä hyllyjen järjestyksen ja esillepanon ylläpitäminen. Itse en saata olla paras mahdollinen henkilö tähän tehtävään, …

Oletko koskaan ollut huoneessa täynnä ihmisiä, mutta silti tuntenut itsesi täysin yksinäiseksi? Ei siksi, ettei ympärillä olisi elämää, vaan siksi, ettei mikään siitä tunnu koskettavan sinua. Kukaan ei katso silmiin, kukaan ei kysy, mitä kuuluu sinulle oikeasti. Se on yksinäisyyden ydin: se ei ole vain yksin olemista, vaan kokemus siitä, ettei kuulu mihinkään. Se on …

Olen seuraillut paljon erityisesti nuorten työmarkkinatilannetta, joka tuntuu tällä hetkellä olevan melkoista. Somealustoilla vitsaillaan, miten korkeakoulusta saaduilla tutkintotodistuksilla sytyttää korkeintaan takan. Töitä ei kaikilla aloilla meinata saada ja kun töitä vihdoin saadaan, siellä herkästi uuvutaan. Tämä yhtälöhän johtuu siitä, että työpaikkoja on vähän, mutta työmäärä ei kuitenkaan vähene samassa suhteessa. Esimerkiksi opettajilla on todettu kohonnut …

Hallitus on ajanut suomalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut kriisiin Petteri Orpon hallituksen lyhytnäköinen leikkauspolitiikka uhkaa ajaa jo ennestään tiukan taloustilanteen kanssa kamppailevat hyvinvointialueet entistä syvempään kriisiin. THL on todennut asiantuntija-arvioihin perustuen, että talouden saattaminen tasapainoon vuoden 2026 loppuun mennessä on realistista vain harvoilla hyvinvointialueilla. Hyvinvointialueiden heikko tilanne aiheuttaa alueilla työskenteleville huolta oman työpaikan säilymisestä, toimeentulosta ja …

Jo pitkään on puhuttu siitä, miten seutukaupungit kärsivät asukkaiden vähenemisestä. Opiskelijat ja työikäinen väestö muuttavat mahdollisuuksien perässä isompiin kaupunkeihin, syntyvyyslukemat ovat ennätysmatalalla ja väestö vanhenee kovaa kyytiä. Vuosien 2013–2020 aikana vain kahdeksan seutukaupunkia oli muuttovoittoisia, loput 49 muuttotappiollisia. Aloin pohtimaan tätä asiaa hieman tarkemmin, ja ihmettelin ääneen: miksi näin on? Seutukaupungissa asumisen etuja on monia. …

Kotimaamme päätöksenteko tuntuu minusta monesti ailahtelevalta. Sen seurauksena olen alkanut miettiä, muistavatko kaikki pohtia omia arvojaan vai ovatko ihmiset nykyään tuulellakäyviä. Suomea kutsutaan hyvinvointivaltioksi, onko maastamme tulossa eläinten ja luonnon hyvinvointivaltio vai kenties vakavaraisten ihmisten hyvinvointivaltio? Ehtiikö nykyajan ihminen pysähtyä miettimään omia arvojaan? Jos kysyisin kadulla tulevalta ihmiseltä hänen kolmea tärkeintä arvoaan, kuinka kauan kestäisi …

Kotimaisen ruuantuotannon asema on ollut pitkään haastava, jota kohonneet tuotantokustannukset eivät ole ainakaan helpottaneet. Samanaikaisesti Etelä-Amerikan ja EU:n vapaakauppasopimus on tapetilla, joka osaltaan vaikuttaa suomalaisen ruuantuottajan asemaan ruokaketjussa. Onko suomalaisella ruualla mahdollisuutta kilpailla vastaan tehokkaammin tuotettua ruokaa, jossa erilaiset standardit eivät kohtaa suomalaisen ruuantuotannon kanssa? Inflaation myötä tuottajahinnat eivät ole nousseet samassa suhteessa tuotantokustannusten kasvaessa. …

Suomen koulutusjärjestelmä on iso koneisto, jossa lapset ja nuoret ovat kirjoilla ja kaikilla on koulussa ainakin teoriassa oma paikka. Paikalla on useita aikuisia ja ammattilaisia, jotka ovat vastuussa jokaisesta koulussa opiskelevasta lapsesta ja nuoresta. Ei siis pitäisi olla tilannetta, että on oppilas, jonka asioista kukaan koulun aikuinen ei tiedä. Silti tänä päivänä yhä enemmän vakavoituva …

Politiikan penkkiurheilijoita hivelee ajatus nyt käsillä olevista europarlamenttivaaleista. Ylikansallinen demokraattinen organisaatio saa jälleen viideksi vuodeksi yli 700 päättäjää kantamaan vastuuta Euroopan Unionin päätöksenteosta. Alue on suuri ja monikansallinen, joten vastuunkantoa, osaamista ja yhtenäisyyden edistämistä perätään. Euroopan parlamentti on keskeinen toimielin myös kansallista päätöksentekoa katsoen. Äänioikeutensa kansallisissa vaaleissa aktiivisesti käyttävä tavan kansalainen ei lukujen valossa ole …

Internet, verkko tai netti. Rakkaalla lapsella on monta nimeä, niin kuin sanotaan. Tuonkin sanonnan tarkastin netistä. Netti on iso, ja haluan painottaa, ISO osa meidän elämäämme. Kaikki sarjat on katsottavissa suoratoisto palveluista. Tunteita kohottavia keskusteluja käydään netin keskustelupalstoilla. Uutiset luetaan netistä. Ostokset voidaan tehdä netissä. Keskustelut kasvotusten voidaan hoitaa videopuheluina. Ja kaikkea muuta jännää, tai …

Elämme tällä hetkellä Suomessa ja koko Euroopassa harvinaisen epävarmoja aikoja. Itäraja on kiinni ensimmäistä kertaa sitten toisen maailmansodan. Naapurivaltio Venäjän toiminta itärajan takana aiheuttaa syystäkin huolta kansalaisissa. Venäjän pian kaksi vuotta sitten, 24.2.2022 aloittama laiton hyökkäyssota Ukrainassa on jo sinällään jyrkästi tuomittavaa, mutta kenties itänaapurin provokaatio on konkretisoitunut Suomen kansalaisille vielä karummin, kun Venäjä aloitti …

Joulu, tuo taianomainen ja ihmeellinen juhlapyhä. Joulua juhlitaan aina vuoden lopun lähestyessä, joka vuonna. Perinteisen ajattelun mukaan joulu on perhejuhla. Sitä voi juhlia perheen, sukulaisten tai ystävien kanssa. Mutta onko joulu enää vain kaupallinen kulutusjuhla? Joulu, kuten kaikki muukin, kehittyy vuosien saatossa. Uudet ihmiset ja ilmiöt vaikuttavat asioiden kehitykseen ja tämä koskee myös joulua. Aikoinaan, …

Keskustanuorten Keski-Pohjanmaan piiri piti syyskokouksensa 17.11.2023 Kannuksessa. Syyskokouksessa valittiin hallitus vuodelle 2024. Keskustanuorten Keski-Pohjanmaan piirin nykyinen puheenjohtaja Jarno Saukko ilmoitti aiemmin luopuvansa puheenjohtajuudesta. Saukko jatkaa hallituksen varapuheenjohtajana 2024. Tämänhetkinen varapuheenjohtaja Sara Mäkelä jatkaa hallituksen jäsenenä vuonna 2024. Piirin uudeksi puheenjohtajaksi valittiin toholampelainen agrologiopiskelija Touko Tuomainen. Tuomainen on tällä hetkellä Keski-Pohjanmaan keskustanuorten hallituksen varajäsenenä. Vuoden 2024 …

Orpon Kokoomusjohtoinen hallitus on ollut Perussuomalaisten, RKP:n ja KD:n tuella pystyssä jo kunnioitettavat viisi kuukautta. Hallitusohjelman kirjaukset ja toimet ovat kuin suoraan Kokoomuksen puolueohjelmasta, mikä herättää kysymyksen ennen kaikkea perussuomalaisten hallituksessa olemisen luonteesta ja syystä. Perussuomalaiset nimittäin lupasivat vaalien alla paljolti eri asioita, kuin mitä hallitus todella tekee. Perussuomalaiset kampanjoivat edellisen hallituskauden aikana ja vaalien …

Poliitikkojen tulisi olla kansalle avoimia siitä, mitä todella ajavat takaa ja aikovat toimillaan saada aikaan. Vastuun ottaminen omasta toiminnastaan politiikassa ja harjoittamansa politiikan seurauksista olisi virkistävää ja rehellistä vaihtelua. Rehellisyys kansalle on osoitus luottamuksesta, sekä aitoa, arvostettavaa johtajuutta. Kansa kestää, kunhan sille on rehellinen. Otetaan esimerkiksi hallituksen 1.4 miljardin euron esitetyt säästöt hyvinvointialueille. Ne voi …

Nuo paljon puhututtavat Pisa-tulokset. Suomi on pitkään ollut Pisa-tulosten kärjessä, mutta yhä enemmän listassa sijoittuminen on laskusuunnassa. Suomessa osataan kyllä lukea ja laskea, mutta hyvin ja heikosti menestyvien oppilaiden kuilu kasvaa huolestuttavalla tavalla. Oppimistulosten eriytymisen myötä yhteiskuntakin eriytyy. Laajemmin tässä ilmiössä on kyse koulutuksellisesta tasa-arvosta ja sen toteutumisesta. Jotta meillä riittää yrityksissä työntekijöitä, tulee koulutuksellisen …

Nuorissa on nykyisyys ja tulevaisuus. Nuoret ovat tulevaisuuden työntekijöitä, yrittäjiä, veronmaksajia, vanhempia ja päättäjiä. Nykyisyyden ja tulevaisuuden yhteiskunnalliset asiat koskettavat olennaisesti nuoria, mutta siitä huolimatta nuorten yhteiskunnallinen osallistuminen ja vaikutusvalta on vähäistä. Nuorilla on esimerkiksi merkittävä aliedustus politiikassa jokaisella hallinnon tasolla. Tilanne vaatii muutoksen, ja siihen voidaan vaikuttaa valtion toimesta. Yhteiskunnassamme on luotava ja vahvistettava …

Kuntataloudessa kustannusarviot paukkuvat investointien toteutuessa ja pienistä rahasummista ei välitetä. Investointeja tehdään turhan herkästi velkarahalla ja lainamäärät nousevat pilviin. Suomessa kuntien taloudenpito näyttää usein edellä mainitulta. Ajatus on kärjistetty, mutta siinä on todellisuuspohjaa. Yrittäjän näkökulmasta tuntuu toisinaan, että yksityisellä sektorilla taloudenpito, investointien suunnittelu ja lainanotto on tarkempaa. Se on jossain määrin loogista, sillä yrityksen menestys …

Voimakas tuulivoimarakentamisen buumi on iskenyt voimakkaasti Keski-Pohjanmaalle. Tuulivoimaon verrattain halpa ja ympäristöystävällinen uusiutuvan energian tuotantomuoto, joka tuottaa tulojatuulivoimayhtiön lisäksi myös tuulivoimapuiston alueen maanomistajille ja kunnille. Tuulivoimanrakentaminen Keski-Pohjanmaalla on siis ehdottomasti perusteltua ja tarkoituksenmukaista. Keski-Pohjanmaan Keskustanuoret kantaa kuitenkin huolta siitä, onko tuulivoiman rakentaminenlähtenyt lapasesta. Voivatko kaikki suunnitellut tuulivoimahankkeet toteutua sähkön siirtoverkonkapasiteetin ollessa rajallinen? Tai sitä vastoin, …

Keski-Pohjanmaan Keskustanuoret esittää kokkolalaista Eemeli Vallia 22-vuotta Keskustanuorten varapuheenjohtajaksi. Valli on kotoisin Kokkolasta ja asuu tällä hetkellä Helsingissä opintojen vuoksi. ”Pitkän harkinnan jälkeen elokoulussa selkeni, että minulla on tälle järjestölle vielä paljon annettavaa. Politiikka jaksaa aina innostaa ja järjestötyöskentely on muuttunut harrastuksesta lähes elämäntavaksi. Haluaisin kehittää mm. keskustanuorten vaikuttamistyötä muissa järjestöissä sekä tuoda hallitustyöskentelyyn jatkuvuutta.” …