Mihin katosi suomen kieli?

Blogit keskiviikko 19.02.2020

Kotimainen kanapihvi on paketissa steak, Subwaylla työskentelee suomessakin Sandwich Artist. Läheisessä ravintolassa pitää tilata englanniksi. Yliopiston tulevaisuusvalmennus on Self-Hack, joka on kokonaan englanniksi, vaikka kaikki osallistujat olisivat suomen kielisiä. Esimiestyössä puhutaan coachingista valmentamisen sijaan. Kaupan hevi-osasto on nyt greens. Lapsille ilmava on fluffy, eivätkä he välttämättä osaa kääntää sanaa suomeksi.

Kieli on ajattelun tärkein väline. Parhaiten ajattelussa toimii kieli, joka on rikasta. Kun puolet sanoista muutetaan vieraalle kielelle, rikastuttaako se kieltä? Suomi on aina ottanut lainasanoja, mutta ihmettelen, mikä tarve meillä on vielä nykypäivänäkin lainata kieleemme sana, joka on jo olemassa? Turha englannin kieli on nyt muodikasta, mutta en ymmärrä miksi.

Minusta tuntuu, että nykyisin unohdetaan, etteivät kaikki osaa englantia. Mitä sanoo kuuluisa Pihtiputaan mummo, kun ravintolan lista onkin kokonaan vieraalla kielellä. Onko jokaisen suomalaisen Suomessa elävän ihmisen pakko puhua ja ymmärtää englantia? Tai onko esimerkiksi Suomeen muuttaneen maahanmuuttajan olennaisempaa oppia ensin suomi vai englanti?

Meidän pitäisi olla ylpeitä omasta suomalais-ugrilaisesta kielestämme. Sanat ovat osa ajattelua ja varsinkin vanhat sanat ja sanonnat kantavat valtavasti kulttuuria ja historiaa. Millään muulla kielellä ei voi samoin kuvailla Suomen vaihtelevaa luontoa ja meidän perinteitämme kuin omalla kansalliskielellämme.

Englanti suomen kielen seassa ei tee meistä automaattisesti sivistyneempiä. Sen sijaan, että muutamme jo olevassa olevia suomen kielisiä sanoja englanniksi, meidän pitäisi ronskisti osata markkinoida omaa kieltämme myös ulkopuolelle. Jos yrityksen nimi on suomeksi, se on heti ulkomaanmarkkinoilla erikoisempi ilmestys.

Englantia tarvitaan kansainvälisissä suhteissa. Se on olennainen osa yritysmaailmaa ja ulkopolitiikkaa, ja koulussa lingua francan opettelu on tärkeää.

Olennaista on turvata myös jatkossa laadukas äidinkielen opetus kouluissa. Tarpeen vaatiessa opetustyylejä on uskallettava muuttaa.

En tarkoita, että meillä pitää alkaa tuijottaa iltaisin television tilalta näköradiota mutta toivoisin, että voisimme smoothin tilalta sanoa pehmeä tai samettinen ja puhua vaahtokarkista marshmallown sijaan. Turhan englannin viljely pitäisi lopettaa ja tilalla käyttää kunnioituksella ja ylpeydellä omaa kansalliskieltämme!

Olga Oinas-Panuma
Keskustanuorten liittohallituksen jäsen