Jos ulkomaalaisilta kysytään, niin heidän mukaansa suomalaiset ovat säntillistä ja tottelevaista kansaa. Meille on tärkeää hoitaa asiat hyvin. Ehkäpä siksi suomalaisten on vaikea sulattaa sitä, jos joku ei ole yhtä säntillinen. Otetaan esimerkiksi Euroopan unioni. Piskuista Suomea kismittää, kun kaverit etelässä eivät ole hoitaneet talouttaan tai ilmastotavoitteitaan yhtä säntillisesti kuin Suomi itse. Vaan onko ratkaisuna sitten kuitenkaan se, että jatkossa emme leiki enää muiden kanssa, vai pitäisikö mieluummin ottaa hommaan isosisaren rooli ja toimia kirittäjänä ja kannustajana muille?
Se on nimittäin niin, että täytyy nähdä oman valtion rajoja pidemmälle. Koronakriisi toimikoon esimerkkinä siitä, että mitä tapahtuu muualla, voi vaikuttaa myös meillä. Ilmastonmuutos tai pandemia ei kysele valtion rajalla, saako tänne tulla. Yhteinen maapallo ja yhteinen hengitysilma vaatii yhteisvastuullisuutta. Ilman EU:n tai YK:n kaltaisia toimijoita Suomi olisi kovin yksin ja käpertynyt. Riski siihen, että isot vie ja pienet vikisee, kasvaisi aika tavalla. Yhteisvastuullisuus tarkoittaa sitä, että yhteiset ongelmat ratkotaan myös yhdessä. Turvallisuuteen liittyvät ongelmat ja uhat on yleensä yhdistetty sotaan tai terrorismiin. Pandemia on meille jotain uutta, vierasta ja outoa. Pidän tärkeänä, että unionissa kyetään varautumaan laajan turvallisuuskäsitteen uhkiin.
Näen asian niin, että Keskusta kannattaa vahvasti EU:n, YK:n ja muiden toimijoiden olemassaoloa ja tarkoitusta. Etenkin EU:n kohdalla tuntuu kuitenkin siltä, että puheet kääntyvät poikkeuksetta euromääriin, maatalouteen ja rakennerahastoihin. Hälveneekö ihmisyysaate jälleen valtionrajojen kohdalla? Miksei puhetta kuulu ihmisoikeuksista tai oikeusvaltiosta?
Koko unionin perusta on sen kansalaisten halussa turvata rauha ja vakaus ja pitää sodat poissa Euroopasta. EU:n perussopimuksen toisessa artiklassa määritellään unionin arvot. Ne ovat ihmisarvon, vapauden, demokratian, tasa-arvoisuuden, laillisuuden ja ihmisoikeuksien kunnioitus, mukaan lukien vähemmistöihin kuuluvien oikeudet. Nämä arvot ja periaatteet tarvitsevat vahvempia puolestapuhujia myös Keskustaperheestä.
Kansainvälisellä vuoropuhelulla ja yhteistyöllä vahvistamme luottamusta ja turvallisuutta ja opimme ymmärtämään erilaisuutta. Keskusta on vahva toimija Euroopan tasolla ALDE-puolueessa ja nuorkeskusta vaikuttaa ALDEN nuorisojärjestö LYMECissa. Kv-toiminnasta ja politiikasta innostuneet nuoret ovat löytäneet tiensä nuorkeskustan kv-jaostoon tai Keskustanuorten kansainvälisten asioiden sihteeriksi. Silti tuntuu, että kv-toiminta ei ole saanut tarpeeksi huomiota tai arvostusta osakseen keskustaperheessä. Mielestäni Keskustanuorten peräänkuuluttama jäsenpolkumalli olisi oiva keino tarjota konkreettinen ”kv-polku” asioista innostuneille. Kasvatuksellinen näkökulma on tärkeä, jos haluamme, että meiltä löytyy vielä tulevaisuudessakin ulkopolitiikan osaajia ja ehdokkaita EU:n virkoihin tai peräti tasavallan presidentiksi asti.
Keskustanuorten kansainvälisen politiikan ohjelma vuodelta 2017 on tiivis paketti kansainvälisiin asioihin sisältäen näkökulmat aina Arktisesta yhteistyöstä Venäjä-politiikkaan ja rauhan rakentamiseen kansainvälisillä kentillä. Arvomme kelpaavat myös kansainvälisillä kentillä. Pyydänkin Sinua pysähtymään ja pohtimaan, mitä kansainvälisiä teemoja arvoihimme liittyy? Tässä omat mietteeni.
Yhteisöllisyyteen liitän vahvasti yhteisvastuullisuuden sekä keskinäisen solidaarisuuden. Kaveria ei jätetä. Vuonna 2009 voimaan tullut Lissabonin sopimus vahvisti Euroopan unionin ulottuvuutta turvallisuusyhteisönä. Sopimuksesta löytyy lausekkeet jäsenmaiden keskinäiseen avunantoon, joka velvoittaa maita toimimaan keskinäisen avun antamiseksi erilaisissa tilanteissa.
Yhdenvertaisuuden näen tasa-arvona. Sitä, että kaikilla ihmisillä on yhtäläiset oikeudet osallistua ja vaikuttaa. Kaikki ovat samalla viivalla riippumatta kansalaisuudesta, etnisestä alkuperästä, vakaumuksesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, asuinpaikasta, iästä tai sukupuolesta.
Sivistyksestä minulla tulee mieleen keskinäisen ymmärryksen lisääminen ja moninaisuuden tunnistaminen. Vapaa liikkuvuus on mahdollistanut työnteon, asumisen, ja matkustelun EU:n alueella mutkattomasti. Tästä esimerkkinä Erasmus-vaihdot, jotka ovat avartaneet opiskelijoiden maailmaa jo yli 30 vuoden ajan.
Sivistykseen liitän myös oikeusvaltioperiaatteen ja rauhantyön. EU on laajentuessaan levittänyt länsimaisia arvoja laajalle alueelle, mutta ehtona tulee olla, että niitä myös noudatetaan. Välinpitämättömyys ja oikeusvaltioperiaatteen ohittaminen nakertavat luottamusta ja EU:n arvopohjaa. Tätä ei yksinkertaisesti tule sallia. YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma Nuoret, rauha ja turvallisuus edistää nuorten osallisuuden tukemista rauhan työssä. Ilman nuoria ei voi luoda rauhaa. Nuorkeskustan ja Keskustan tulee aktiivisesti edistää päätöslauselman toimeenpanoa ja toteutumista. Nuorten osallisuus konfliktinratkaisuun sekä nuorten erityistarpeiden huomioiminen jälleenrakentamisessa ovat päätöslauselman tärkeimpiä tavoitteita.
Kestävä kehitys on määritelty Keskustanuorissa erinomaisesti: Seturvaa nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen perusteet. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. Kestävän kehityksen toimintaohjelma, Agenda2030, hyväksyttiin YK:n kestävän kehityksen huippukokouksessa syyskuussa 2015. Yhteinen toimintaohjelma sisältää yhteiset tavoitteet kaikille YK:n jäsenmaille. Se sisältää 17 tavoitetta, joilla rakennamme emme vain kehittyvää maailmaa, vaan kestävästi kehittyvää maailmaa. Kuten jo kirjoituksen alussa totesin: maapallomme ongelmien ratkaisu tarvitsee meitä kaikkia. Jos Suomen tulee ottaa kokoaan suurempi rooli, niin Keskustan tulee ottaa ainakin kokoonsa nähden yhtä suuri rooli ongelmien ratkomisessa.
Hanna Markkanen
Keskustanuorten puheenjohtaja ja periaateohjelmatyöryhmän jäsen
