Keskustanuorten puoluekokoustavoitteet: Turpeen energiapoltosta luovuttava ja uskonnonopetus muutettava yhteiseksi katsomusaineeksi

Ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta maailmanrauha on välttämätön. Aseellisten konfliktien ja sotien tilanteesta on palattava sovun ja kansainvälisen yhteistyön tielle. Suomen on toimittava edelleen sillan- ja sovunrakentajana eri osapuolten välillä.

Suomi ei pysty siihen yksin, mutta siinä vahva Euroopan unioni on avuksi. Unioni itsessään on jo yksi tärkeimmistä rauhanteoista ja tarjoaa uskottavuutta rauhanneuvotteluissa ja kriisinhallinnassa.

Ihmisyyspuolueena Keskustan on pidettävä huolta siitä, että Suomi on aktiivisesti mukana rauhanneuvotteluissa. Samalla on vahvistettava Euroopan unionin asemaa kansainvälisenä neuvottelutahona. Keskustan, Suomen ja EU:n on edistettävä aseistariisuntaa, ydinasesopimusten edistämistä sekä keskipitkän matkan ohjusten vähentämistä. Myös kriisienhallinta ja erityisesti ruoka- ja vesiturvaan liittyvät asiat on otettava selkeämmin mukaan kansainväliseen politiikkaan.

Suomi on ollut rauhanturvaamisen suurvalta. Nyt Suomesta on aika tehdä rauhanneuvottelutaidon, kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan ja rauhantekojen suurvalta. Eritoten EU:n ja YK:n kautta voimme edistää näitä tavoitteita vaikuttavimmin. Rauhan asia on yhteinen.

Puoluehallituksen vastausesitys:

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Turvallisuuspoliittinen toimintaympäristö on muuttunut viimeisten vuosien aikana. Kriisit ovat pitkittyneet ja monimutkaistuneet sekä tulleet lähemmäs Suomea ja osaksi Eurooppaa.

Krimin laittomasta liittämisestä Venäjään tuli 18. maaliskuuta kuluneeksi kuusi vuotta. Ukrainan kriisiin ei ole löytynyt kestävää ratkaisua, Lähiidän tilanne on edelleen epävakaa ja Syyrian sota jatkuu. Suurvaltojen harjoittama geopolitiikka ja niiden väliset jännitteet heijastuvat kansainväliseen tilanteeseen.

Puoluekokous kannattaa rauhanvälityksen ja -rakentamisen roolin vahvistamista Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden vahvistamiseksi Suomen on oltava aktiivinen toimija YK:ssa ja muissa rauhanvälitystä tekevissä organisaatioissa.

Suomalaisten toimijoiden osallistumista rauhanvälitysprosesseihin on edistettävä. Puoluekokous kiinnittää erityistä huomiota naisten, nuorten ja tyttöjen oikeuksien ja osallisuuden turvaamiseen rauhanprosesseissa. Kestävä rauha rakentuu tasaarvolle ja se rakennetaan ottamalla koko yhteiskunta mukaan rauhantyöhön.

Euroopan unionin tärkein tehtävä on rauhan, vakauden ja turvallisuuden vahvistaminen. EU:n puitteissa on tärkeää varautua laajan turvallisuuskäsitteen uhkiin, kuten tarttuviin tauteihin, terrorismiin, kyberuhkiin sekä energiaturvallisuuteen. Puoluekokous kannattaa eurooppalaisen huoltovarmuusjärjestelmän kehittämistä.

Puoluekokous katsoo, että Suomen on jatkettava aktiivista toimijuuttaan kansainvälisessä yhteisössä joukkotuhoaseiden leviämisen ehkäisemiseksi.

Suomen on edelleen kehitettävä valmiuksiaan osallistua kansainvälisiin siviili- ja sotilaallisen kriisinhallinnan tehtäviin omien voimavarojensa puitteissa.

Puoluekokous katsoo, että Suomi voi nousta rauhanrakentamisen merkittäväksi toimijaksi YK:ssa ja EU:ssa kokonaisvaltaisella toimintatavalla yhdistäen sotilaallisen kriisinhallinnan, siviilikriisinhallinnan, kehityspolitiikan, humanitaarisen avustustoiminnan ja perinteisen rauhanvälityksen keinot.

Maailma muuttuu kiihtyvällä tahdilla. Suoritettu tutkinto ei ole pitkään aikaan ollut tae työpaikasta. Osa työpaikoista tulee katoamaan maailman muuttumisen myötä. Osaamisen täydentäminen tai uudelleenkouluttautuminen voi olla pakon sanelemaa, ja syyt voivat olla moninaiset. Tärkeintä on mahdollistaa joustavat urapolut maailman ja elämän muuttuessa.

Opiskeluasuntovähennys tukisi aikuisiän opiskelua tilanteessa, jossa elämä, perhe ja mahdollinen työ ovat eri paikassa kuin opiskelut. Monipaikkaisuus on todellisuutta suurelle osalle suomalaisista jo nyt. Viikot saatetaan käydä töissä toisella puolella Suomea, lapset asuvat vuoroviikoin eri vanhemman luona tai kesät ja lomat vietetään mökillä mökkikunnan palveluita hyödyntäen. Opiskeluasuntovähennys täydentäisi olemassaolevaa työasuntovähennystä ja voisi toimia tarveharkintaisena alakohtaisesti.

Puoluehallituksen vastausesitys:

Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen edistää jatkuvan oppimisen ja uudelleenkouluttautumisen edellytyksiä.

Keskustan tavoitteena on, että yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa valmistellaan uusi rahoitusmalli jatkuvalle oppimiselle ja otetaan käyttöön esimerkiksi osaamisturva, osaamisvakuutus tai osaamisseteli, jolla voisi hankkia haluamiaan palveluita koulutuksen tarjoajilta tarvitsemansa osaamisen kehittämiseen.

Valmistellaan laki osaamiskaaresta. Muuntokoulutuksen satsataan tuomalla koulutusta lähemmäksi ihmisiä muun muassa parantamalla ammattikorkeakoulutuksen seutukunnallista saavutettavuutta.  Korkeakouluopintojen suorittamiseen tulee kehittää paikasta ja ajasta riippu- maton digitaalinen oppimisympäristö.

Keskustan tavoitteena on ollut jo pidempään, että työasuntovähennys ja matkakulut viikonloppumatkojen osalta laajennetaan koskemaan myös yksinasuvia ja avopareja, joilla ei ole yhteisiä lapsia. Tämän tavoitteen edistämisen yhteydessä on luontevaa arvioida myös mahdollisuutta laajentaa vähennysoikeus koskemaan toisella paikkakunnalla sijaitsevaa opintojen vuoksi tarvittavaa asuntoa.

Keskusta on kestävän luontosuhteen puolue. Miksi tuemme alaa, joka tuottaa 50–60% koko maataloussektorin päästöistä? Turvepeltojen päästöt ovat suuremmat kuin koko henkilöautoliikenteen päästöt Suomessa. Viljelysektorin syyllistäminen ei lopu, ennen kuin turpeen energiakäytöstä päästään eroon. Turpeen energiakäytöstä ja soiden laajamittaisesta muokkauksesta on keinot siirtyä oikeudenmukaisesti eteenpäin aluetalous huomioiden.

Keskustanuorten mielestä turpeen energiapoltosta on luovuttava kestävästi ja tuottajaa varjellen. Jo markkinat ja päästökauppa ohjaavat turpeen energiakäytön vähentämiseen.

Muutosta ei voi estää. On lähdettävä etsimään ratkaisuja turvetuottajien tulevaisuus huomioiden.

Euroopan unionin Green Deal-ohjelman oikeudenmukaisen siirtymän rahasto tukee toimenpiteitä, joilla esimerkiksi juuri turve-elinkeinosta pois siirtyminen takaa turvetuottajalle ja alan työntekijöille korvausta ja mahdollisuuden siirtyä tai kouluttautua muiden elinkeinojen pariin.

Tämä olisi myös yksi konkreettinen toimenpide tuottajien hyvinvoinnin eteen. Maatalouden syyllistäminen ja syyllisyys vähenee, kun teemme järkeviä ratkaisuja tulevaisuuteen katsoen. Keskustanuoret esittää, että Keskusta ja Suomi tarttuvat EU:n tarjoamaan porkkanaan ja turpeen energiakäytön korvaamiseen haetaan kestäviä ratkaisuja.

Puoluehallituksen vastausesitys:

Puoluekokous toteaa, että turpeen pääasiallinen energiakäyttö vähenee nykyennusteiden mukaan merkittävästi 2020-luvulla ja päättynee 2030-luvun aikana päästöoikeuden hinnan noustessa. Turve on kuitenkin pidettävä tämän jälkeenkin energiakäytön osalta huoltovarmuuspolttoaineena.

Kiireellisintä on ensin luopua fossiilisesta tuontienergiasta, minkä jälkeen luovutaan sovituin askelmerkein ja asteittain energiaturpeen käytöstä.

Markkinatilanne ja ilmastonmuutos ovat menossa siihen, että öljyn, kivihiilen ja energiaturpeen osuus vähenee merkittävästi. Näiden tilalle on löydettävä uusia vaihtoehtoja lämmitykseen esimerkiksi hukkalämmön hyödyntämisestä, maalämmöstä ja biomassasta.

Turpeen energiakäytön vähentyessä on mahdollista nostaa turpeen jalostusarvoa. Energiaturpeen sijaan tulisi keskittyä korkeamman jalostusarvon tuotteisiin, kuten aktiivihiilen ja kasvuturpeiden kehittämiseen.

Puoluekokous toteaa, että turpeen osalta tehtävät ratkaisut ja siirtymä on tehtävä alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisesti. Turve työllistää välillisesti useita tuhansia ihmisiä. Onkin rakennettava uskottava silta, kuinka energiaturve voidaan korvata lämmityksessä ja turpeen käyttöä ohjata uusiin tuotteisiin alueiden työpaikat ja huoltovarmuus säilyttäen.

Puoluekokous on aloitteen tekijöiden kanssa yhtä mieltä siitä, että Suomen tulee hyödyntää EU:n tarjoama siirtymävaiheen tuki ja rahoitus.

 Ilmastopolitiikan paras apuväline on tutkittu tieto. Ilmastokriisin ollessa käsillä tarvitaan mahdollisimman laajaa tietämystä ihmisen kaiken toiminnan ilmasto- ja ympäristövaikutuksista.

YVA- (ympäristövaikutusten arviointi) ja SOVA (suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi) -menettelyt sekä YVA- ja SOVA-lait ovat tällä hetkellä viranomaistoiminnan parhaat välineet ympäristö- ja ilmastovaikutusten arviointiin. Nämä menettelyt jäävät kuitenkin osaltaan riittämättömiksi.

YVA-menettelyä sovelletaan sellaisissa hankkeissa, joissa toiminta selkeästi aiheuttaa ilmastopäästöjä tai sillä on muita ilmastovaikutuksia. SOVA-puolella ilmastovaikutusten arviointi on osa ympäristövaikutusten arviointia.

Ilmastovaikutusten arvioinnin taso ja laajuus vaihtelevat ympäristöministeriön (2019) mukaan kohtalaisen paljon. Vakiintuneita menetelmiä ei juuri ole, arviointi ei aina kata hankkeen koko elinkaarta, eikä ympäristössä tapahtuvien mahdollisten muutosten roolia osata arvioida osana muuttuvia tai tulevia ilmastovaikutuksia. Asiantuntija-arviointien on koettu olevan myös riittämättömiä ilman sidosryhmiä ja paikallistuntemuksen hyödyntämistä. Tämä tarkoittaa sitä, että ilmastovaikutusten arviointityökalut on saatava kuntoon.

Keskustan onkin hallituspuolueena otettava lusikka kauniiseen käteen ja alettava edistää aidosti toimivaa ilmastovaikutusten arviointia. Ilmastovaikutusten arviointiin keskittyvä hallintoelin tai vastaava työkalu loisi kestävät periaatteet ilmastovaikutusten arvioinnille kaikessa päätöksenteossa. Toimiva ilmastovaikutusten arviointi on myös resurssikysymys, joten Keskustan on varmistettava toiminnan rakentaminen taloudellisestikin kestävällä tavalla.

Meillä on vain yksi Maapallo, ja se voi pahoin. Planeetta voi parantua hiilidioksidiyskästään vain osaamisella. Suomessa kehitetyt ilmastovaikutusten arviointityökalut voisivat olla vientimme hittituote. Osaamista viedään koko ajan enemmän, joten miksi emme kehittäisi ilmasto-osaamista oman käyttömme lisäksi myös vientihitiksi?

Keskustanuoret vaatii Keskustalta toimia, jotta ilmastovaikutukset aletaan arvioida kaikessa päätöksenteossa. Tätä varten on kehitettävä uusia työkaluja ja uutta osaamista. Syvänvihreä kansanliike ottakoon tässä etuvartioaseman!

Puoluehallituksen vastausesitys: 

Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen ilmastovaikutusten huomioinnin tärkeydestä, mutta ei kannata uusien raskaiden arviointimenettelyjen käyttöönottoa.

Tietoon perustuva päätöksenteko ja sitä tukeva ympäristövaikutusten arviointi on tärkeä osa lupakäsittelyjä. Niillä estetään ympäristöä pilaavia hankkeita ja ehkäistään haittavaikutuksia. Ilmastovaikutusten arviointi kuuluu jo nykyiseen arviointimenettelyyn sekä YVA- että SOVA-menettelyissä. Lisäksi hallitusohjelman mukaisesti on käynnistetty selvitys ilmastovaikutusten arvioinnista ympäristölupamenettelyssä.

Keskusta pitää tärkeänä, että lupamenettelyt ovat sujuvia ja selkeitä. On käsittelyn läpinäkyvyyden ja myös luvanhakijan kannalta tärkeää, että arvioitavat vaikutukset ovat selkeästi osoitettavissa ja arvioitavissa eivätkä arviointivaatimukset aiheuta kohtuutonta näyttötaakkaa suhteessa hankkeen laajuuteen.

Toimiva luvitusprosessi on osa vakaata ja ennustettavaa investointiympäristöä. Lupamenettelyitä voidaan kehittää edelleen niin, että ne huomioivat hankkeen eri vaikutukset ja noudattavat hyvän hallinnon periaatteita.

Keskustanuoret näkee, että voimakas globaali metsittäminen on avain ilmasto- ja ympäristökriisin ratkaisemiseksi ja metsäkadon pysäyttämiseksi. Vaadimme, että Suomi tekee aloitteen kansainvälisen metsitysrahaston perustamiseksi YK:n alaisuuteen.

Ilmastonmuutos on kiistatta yksi aikamme suurimmista haasteista. Yksi parhaista keinoista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on onnistunut laajojen alueiden metsitys, johon Suomella löytyy osaamista. Metsät sitovat hiilidioksidia ilmakehästä ja toimivat siten luonnollisena hiilinieluna. Maailmassa on tutkimusten mukaan 1,7 miljardia hehtaaria puutonta maata, josta 1,2 miljardilla hehtaarilla puut kasvaisivat luonnostaan. Metsitettäviä alueita siis riittää.

Kansalliset panostukset eivät ole riittäviä eikä kaikkialla ole metsitykseen sopivia alueita. Suomen on tehtävä aloite kansainvälisen metsitysrahaston perustamiseksi Yhdistyneiden Kansakuntien alaisuuteen. Rahastolla voisi tukea laajojen alueiden metsitystä esimerkiksi Saharan eteläpuolisella alueella ja Siperiassa. Rahasto tasaisi ilmastotoimien taakkaa valtioiden kesken ja mahdollistaisi kaikkien osallisuuden myös metsitykseen.

Puoluehallituksen vastausesitys:

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.

YK:n ruokajärjestö FAO:n Maailman metsien tila 2020 -raportin mukaan maailman metsäpinta-ala pienenee edelleen joka vuosi. Metsäkato johtuu pääasiassa metsien raivaamisesta muun maankäytön tieltä. Usein taustatekijöinä ovat köyhyys ja epäselvät maanomistusolot.  

Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC arvioi, että maailmaan tarvittaisiin Euroopan pinta-alan verran uutta metsää hiilen sitomiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Metsillä on myös merkitystä ruokaturvan, luonnon monimuotoisuuden, maaperän laadun ja paikallisilmaston kannalta. Metsä tuottaa puuta uusiutuvaksi raaka-aineeksi ja metsätalouden arvoketju työtä paikallisille ihmisille. Siten metsityksellä voidaan tukea monia tavoitteita.  

Maailman metsäpinta-alan ylläpitämisessä tärkeä merkitys on metsien kestävällä hoidolla ja käytöllä. Kun metsillä on taloudellista arvoa, niitä ei raivata muun maankäytön tieltä. Suomalaisella metsäosaamisella voidaan tukea metsien hyvää hoitoa, suojelua ja metsätaloutta myös maailmalla.  

Keskusta kannattaa laajaa kansainvälistä yhteistyötä metsäkadon torjumiseksi ja metsityksen lisäämiseksi. Metsitystä ja laajemmin metsiin liittyviä hankkeita voidaan Keskustan mielestä tukea YK:n lisäksi EU:n ulkosuhderahoituksella ja osana Euroopan ja Afrikan Unionin yhteistyötä. EU:n ja Afrikan Unionin maatalousministereiden yhteiskokous nosti vuonna 2019 Suomen aloitteesta metsät ja metsityksen yhdeksi yhteisen julistuksen aiheeksi. Metsiin ja metsitykseen on ohjattava myös yksityistä rahoitusta.  

Kasvisruoan suuntaan siirtyminen on voimistuva trendi. Lihan- ja muu eläinperäinen tuotanto ei tule loppumaan, eikä pidäkään, mutta lihantuotannon rinnalle tulee panostaa ja edistää myös kotimaisen kasvinviljelyn mahdollisuuksia. Kansanterveydellisistä syistä on välttämätöntä, että suomalaisten lautasille saadaan myös enemmän kotimaisia kasviksia.

Erikoiskasveja viljellään usein vaihtoehtoisina viljelykasveina viljan rinnalla. Keskustanuoret haluavat, että yhä useampi tila pystyisi valitsemaan jatkuvasti enemmän erikoiskasveja tuotantoonsa niin, että se on kasvuolosuhteet huomioiden ilmastollisesti kestävää ja taloudellisesti kannattavaa.

Keskustanuoret vaativat toimia viljelijöiden avuksi, jotta tämä pystyttäisiin toteuttamaan niin, ettei erikoiskasvien viljely rokota tuottajan kukkaroa turhan paljon. On tuettava sekä rahallisesti että erilaisin koulutuksin viljelijöitä.

Ilmastonmuutoksen edetessä on järkevää, että Suomi olisi myös proteiiniomavarainen. Perinteisten proteiinituotantomuotojen lisäksi erilaisten palkokasvien, öljykasvien sekä viljaa korvaavien vaihtoehtojen viljely edistää proteiiniomavaraisuutta.

Ongelmia voi tuottaa siirtymä eläintuotannon tilajärjestelyistä kasvituotantoon. Silloin, kun siirtymä on todettu tilalle kannattavaksi jollain aikavälillä, on tuottajan saatava kaikki mahdollinen tuki siirtymän toteuttamiseen mahdollisimman järkevällä tavalla. Tällaisia maatiloja tulee olemaan useampia, joten Keskustan on luotava parhaat työkalut, jotta kasvituotantoon investoimisessa on mukana mahdollisimman paljon porkkanaa. Uhkana on, että muut valmistelevat vain keppikeinoja.

Puoluehallituksen vastausesitys:

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.

Puoluekokous kannattaa tavoitetta kehittää Suomesta proteiiniomavarainen ja panostaa kotimaisten kasvisten viljelyyn jatkossakin.

Maa- ja metsätalousministeriö yhdessä tuottajajärjestön kanssa on sopinut lähes kolmen miljoonan euron lisäyksestä EU:n valkuais- ja öljykasvien tuotantosidonnaiseen palkkioon vuodelle 2020. Tällä kasvukaudella EU-palkkion kokonaismäärä valkuais- ja öljykasveille kasvaa yli 40 prosentilla yhteensä 9 miljoonaan euroon.

Tavoitteemme on jo pitkään ollut vähentää valkuaisrehujen tuontiraaka-aineiden tarvetta. Omavaraisuuden kasvattamisella vahvistetaan myös ruokajärjestelmän huoltovarmuutta. Nykyisessä epävarmassa maailmanmarkkinatilanteessa valkuaisomavaraisuuden nostaminen on entistäkin tärkeämpää.

Marinin hallituksen tavoitteena on parantaa Suomen valkuaisomavaraisuutta edistämällä lajikejalostusta ja tuotantokasvivalikoiman laajentamista. Tämä tullaan huomioimaan myös uuden EU:n yhteisen maatalouspolitiikan ohjelmakauden valmistelussa. Hallituksen tavoitteena on myös lisätä kotimaisten kasviperäisten tuotteiden ja kalan osuutta ravitsemussuositusten ja vähähiilisyystavoitteiden mukaisesti.

Tarve maailmanselitysten ja katsantokantojen vuoropuhelulle on suurempi kuin aikoihin. Nykymaailmassa eri uskontojen ja elämänkatsomusten tunteminen korostuu – myös meillä Suomessa. Sujuva yhteistyö onnistuu paremmin, kun kykenee aidosti ymmärtämään toista ihmistä maailman- ja elämänkatsomuksesta riippumatta. Nykyinen uskonnonopetus uskontojen ja elämänkatsomustiedon muodossa ei tätä tue vaan se on uudistettava. Ihmisten ja erityisesti oppilaiden jaottelun elämänkatsomuksen perusteella on loputtava.

Uskontojen ja elämänkatsomustiedon erillisestä opetuksesta on siirryttävä yhteen, kaikille yhteiseen oppiaineeseen, joka paikkaa nykyisessä opetuksessa olevia aukkoja. Uudessa oppiaineessa aiheina olisivat uskonnot, uskontotiede yleisesti, muut elämänkatsomukset, etiikkaan liittyvät kysymykset sekä soveltuvin osin myös filosofia. Ylen kyselyn perusteella 70 prosenttia suomalaisista on yhteisen oppiaineen kannalla.

Uusi yhteinen oppiaine olisi tunnustuksetonta opetusta kuten uskonnonopetus tähänkin saakka. Kaikki saisivat uuden oppiaineen myötä edelleen uskonnonvapauslain mukaista oman uskonnon opetusta ilman jaottelua omiin ryhmiin. Muissa pohjoismaissa on jo käytössä yhteinen katsomusaine. Yhteistä katsomusainetta on opetettu Suomessa esimerkiksi Eurooppa-kouluissa ja IB-lukioissa.

Yhteinen katsomusaine asettaisi oppilaat yhdenvertaiseen asemaan taustoista ja vanhempien valinnoista riippumatta. Keskustan on toimittava, jotta yhdenvertaisuus toteutuu.

Puoluehallituksen vastausesitys:

Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen.

Uskontojen, maailmankatsomusten ja eettisten järjestelmien ymmärrys korostuu monimuotoistuvassa yhteiskunnassa. Yleissivistykseen kuuluu eri uskontoihin tutustuminen ja uskontojen merkityksen ymmärtäminen.

Suomalainen oman uskonnon opetukseen perustuva uskonnonopetusmalli pohjautuu perustuslain takaaman uskonnonvapauden positiiviseen tulkintaan. Uskonnollisten kykyjen kehittäminen nähdään tärkeänä osana ihmisyyden kasvua.

Valtio on neutraali erilaisten katsomusten suhteen, mutta se tukee ihmisten vapautta harjoittaa omaa uskontoaan tai maailmankatsomustaan puuttumatta kuitenkaan niiden sisältöihin.

Suomalainen uskonnonopetus on tunnuksetonta. Uskonnonopetuksen pedagogisena ajatuksena on lähestyä oman tradition tuntemuksen kautta laajemmin muita uskontoja ja katsomuksia. Oppiminen lähtee liikkeelle omasta, mutta kasvaa moniuskontoiseksi oppimiskokemukseksi.

Puoluekokous tukee nykyisen kaltaista uskonnonopetuksen järjestämismallia, mutta kannattaa yhteisen katsomusaineen selvittämistä. Opetuksen kehittämisessä on erittäin tärkeää, että uskonnonopetus tukee uskontojen ja katsomusten välistä dialogia ja ymmärrystä.

Oman uskonnon mukaisesta opetuksesta luopuminen voi heikentää vähemmistöihin kuuluvien lasten oikeuksia. Keskusta pitää kuitenkin tarpeellisena, että nykyisten lakien puitteissa lisätään eri uskontojen ja elämänkatsomustiedon opetusryhmien välistä vuorovaikutusta ja yhdessä oppimista osana koulutyötä.

Keskustanuoret vaatii vähättelevän koulukiusaaminen-termin korvaamista sitä paljon kuvaavammalla termillä kouluväkivalta. Koulukiusaaminen-terminä piilottaa taakseen henkistä ja fyysistä väkivaltaa aina nolaamisesta ja juorujen levittämisestä lyömiseen ja tönimiseen asti. Aikuisten maailmassa kyse olisi lievästä sekä törkeästä pahoinpitelystä tai kunnianloukkauksesta.

Vaikka rikosoikeudellinen vastuu alkaa vasta 15 vuoden iässä, on jo sitä ennen tapahtuneista teoista puhuttava kiusaamisen vakavuuden takia väkivaltana. Sivistys-Suomessa kenenkään koulupolku ei saa murtua koulukiusaamisen takia.

Lapset ovat koko peruskouluaikansa kasvun ja kehityksen kriittisessä vaiheessa, jolloin on erityisen helppo tehdä pysyvää vahinkoa lapsen psyykelle. Termi koulukiusaaminen ei ota huomioon niitä kaikkia kauaskantoisia vaikutuksia, joita kouluväkivalta aiheuttaa, eikä anna todellista kuvaa kouluväkivallan nykytilanteesta äärimmäisen vakavana uhkana lasten ja nuorten terveydelle.

Puoluehallituksen vastausesitys:

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.

Perusopetuslain mukaisesti jokaisella opetukseen osallistuvalla on oltava oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.

Keskustan mielestä on välttämätöntä, että koulukiusaamiseen puututaan sen ansaitsemalla vakavuudella. Opetussuunnitelman perusteet määrittelevät koulukiusaamisen ”systemaattiseksi, tahalliseksi ja toistuvaksi toiseen henkilöön tai ryhmään kohdistuvaksi sanalliseksi tai fyysiseksi kielteiseksi toiminnaksi”. Kouluväkivallasta puhuminen ei ole ilmiön vähättelemistä, ja termi onkin yleistymässä julkisessa keskustelussa.

THL:n tekemän kouluterveyskyselyn mukaan koulukiusaaminen on vähentynyt viime vuosien aikana, mutta edelleen noin 25 prosenttia kokee kiusaamista kouluvuosiensa aikana.

Puoluekokouksen mielestä on tärkeää, että kouluissa vahvistetaan yhteisöllisyyttä ja puututaan kiusaamisen juurisyihin. Lisäksi on tärkeää vahvistaa matalan kynnyksen tukea ja apua kiusaamista kokeneille. Varhainen puuttuminen ja kiusaamisen seulonta ovat olennaisia asioita.

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistaminen sekä kiusaamisen ehkäisy on huomioitu Marinin hallituksen ohjelmassa. Kiusaamiselle asetetaan nollatoleranssi ja oppilaitosten henkilöstölle ja oppilaille tarjotaan kiusaamisen tunnistamiseen ja siihen puuttumiseen liittyvää koulutusta. Lisäksi hyväksi havaittuja kiusaamisen ehkäisyn ohjelmia laajennetaan ja niiden jatko turvataan. Myös varhaiskasvatukseen kehitetään kiusaamista ehkäisevä ohjelma. Näitä hallitusohjelman tavoitteita pannaan toimeen osana perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmia.

Ilmastonmuutos muokkaa kasvuolosuhteita eri puolilla Suomea kiihtyvällä tahdilla. Sään ääri-ilmiöt kuten kuivuus ja rankkasateet uhkaavat sekä maa- että metsätaloutta. Luonnon monimuotoisuus on aidosti uhattuna ja ihmiskunnalla on vielä tehtävää sen turvaamiseksi. Kestävä maatalous ja metsätalous ovat näissä kysymyksissä avainasemassa.

Suomen Keskustanuoret vaatii, että Suomeen on perustettava toinen maa- ja metsätaloustieteellinen tiedekunta. Nykyisellään yliopistotason maa- ja metsätaloustieteellinen opetus ja tutkimus on keskittynyt Helsingin yliopistoon, metsätieteellistä opetusta ja tutkimusta löytyy myös Itä-Suomen yliopistosta Joensuusta.

Helsinkiä pohjoisempana oleva opetus ja tutkimus tukisi koko maassa toimivaa maa- ja metsätaloutta. Uusi tiedekunta mahdollistaisi keskittymisen erilaisiin aiheisiin ja teemoihin kuin nykyiset tiedekunnat. Samalla se tarjoaisi ratkaisuja niin ilmastonmuutoksen kuin luonnon monimuotoisuudenkin haasteisiin. Näiden ratkaisujen tarve vain kasvaa ajan myötä eikä niiden tarve rajoitu vain eteläiseen Suomeen vaan jatkuu koko Suomen kautta muualle maailmaan.

Puoluehallituksen vastausesitys:

Puoluekokous kannattaa aloitteen esitystä toisen maa- ja metsätaloustieteellisen tiedekunnan perustamisen selvittämisestä.

Biotalous, kestävä ruuantuotanto, hiilensidonta ja kiertojen vahvistaminen ovat avainasemassa tulevaisuuden yhteiskunnan rakentamisessa.

Maa- ja metsätaloustieteellisellä tutkimuksella ja osaamisella on keskeinen merkitys koko Suomen hyvinvoinnin kannalta.

Puoluekokous kannattaa laaja-alaista selvitystä maa- ja metsätaloustieteellisen koulutuksen kehittämisestä kaikilla koulutusasteilla. Selvitystyössä on otettava huomioon sekä luonnonvara-alan tulevaisuuden näkymiin että koulutus- ja tiedepolitiikkaan liittyviä näkökohtia.

Selvityksen yhteydessä on mietittävä, miltä pohjalta ja millä paikkakunnilla koulutus ja tutkimus olisi parasta järjestää.

Laskevan syntyvyyden maasta Suomesta löytyy useita tahattomasti lapsettomia pareja, jotka haluaisivat adoptoida lapsen, mutta eivät koe avioliittoa instituutiona omakseen.

Keskustanuoret vaatii, ettei adoption tule olla kiinni parisuhdetilanteesta. Keskustanuoret näkee, että adoption tulee olla saatavilla niin yksineläjille, lapsettomille pareille sukupuolista riippumatta kuin myös jo lapsia saaneille pareille.

Lapsen hyvinvointi ei vaadi naimisissa olevia vanhempia vaan tärkeintä on turvallinen koti sekä rakastavat ja huolehtivat adoptiovanhemmat tai -vanhempi. Keskustanuorten mielestä isä- ja äitipuolet tulee voida rekisteröidä lapsen vanhemmiksi ilman oikeuskäsittelyä. Sateenkaariperheissä rekisteröinti tulee voida suorittaa jo raskausaikana.

On kaikkien etu, että adoptio sujuu jouhevasti ja vanhemmuuteen valmiit vanhemmat saavat lapsen. Lapsiperheen perustaminen on aina oma valinta, eikä syntyvyys nouse painostamalla synnytystalkoisiin.️ Ääntä tulee pitää myös heidän puolesta, jotka haluavat perustaa perheen adoption kautta.

Puoluehallituksen vastausesitys: 

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Adoption tarkoitus on edistää lapsen parasta. Lapsen etu on ensisijaista. Parisuhteen muoto ei kerro siitä, kuinka soveltuva pari on adoptiovanhemmiksi. Oleellista on adoptioneuvonnassa selvittää laajasti parin soveltuvuus adoptiovanhemmiksi. Adoption tulee olla mahdollista avioliitossa elävien lisäksi myös avoliitossa eläville sukupuolista riippumatta, kun on selvitetty, että lapsi tulee saamaan hyvän hoidon ja kasvatuksen.  

Adoptio on mahdollista myös yksineläville, jos adoptiovanhemmille muuten asetetut edellytykset täyttyvät.

On hyvä huomata, että kansainvälisissä adoptioissa kohdemaat voivat asettaa adoption hakijoille vaatimuksia ja rajoitteita. Näihin Suomi ei voi juuri vaikuttaa. Kyse ei siis ole vain Suomen lainsäädännöstä. Yksin adoptiota hakeville mahdollisuudet hakemusten lähettämisessä vaihtelevat eri aikoina, eivätkä kaikki kohdemaat vastaanota hakemuksia yksinhakijoilta.

Ulkomailta adoptoinnissa biologinen lapsettomuus ei ole adoptoinnin edellytys. Puoluekokouksen mielestä myös kotimaan adoptiossa tulisi harkita toimimista samoin. Kotimaan adoptiossa on niin vähän lapsia tarjolla, että nykylainkin mukaan toimien kaikki halukkaat eivät saa adoptiota kotimaasta. Adoption sijaan myös sijaisvanhemmuus on yksi vaihtoehto henkilöille, jotka siihen soveltuvat ja haluavat tarjota kodin lapselle.