Ilmastonmuutoksen hillintä tarvitsee toimia. Fossiilisista ja muista paljon päästöjä aiheuttavista polttoaineista on päästävä eroon. Yhtenä toimena Keskustanuoret ajaa turpeen energiakäytön lopettamista vuoteen 2030 mennessä. Tiukat vaatimukset tarvitsevat tuekseen selkeät suuntaviivat ja toimet, joiden avulla muutos on sekä mahdollista että oikeudenmukaista toteuttaa. Tässä kirjoituksessa esittelen lyhyesti mutta kattavasti eri vaihtoehtoja energiakäytön korvaamiseen sekä joitain toimia katoavien työpaikkojen ja vaikeassa tilanteessa olevien yritysten kohdalle.
Turpeen korvaaminen energiakäytössä
Turpeella tuotetaan pääsääntöisesti lämpöenergiaa. Turpeen energiakäyttö voidaan korvata useilla vaihtoehtoisilla lämmöntuotantotavoilla niin yksittäisissä kotitalouksissa kuin suurten kaupunkien kaukolämpötuotannossakin.
Varteenotettavimmat vaihtoehdot rakentuvat lämpöpumppujen ja biomassan ympärille. Lämpöpumput ovat monille tuttuja kotitalouksien ilma- ja maalämpöpumpuista. Perusperiaate on sama eli lämpöä siirretään ulkoa tai maasta sisälle. Turpeen korvaamisessa puhutaan hajautetusta ja pieniin pumppuihin perustuvasta järjestelmästä mutta ennenkaikkea myös teollisen mittakaavan lämpöpumpuista, joilla voidaan tuottaa lämpöä kaukolämpöverkkoon.
Pumpuista puhuttaessa ei sovi unohtaa syvämaalämpöä, jota varten on kaivettava sadoista metreistä jopa kilometrien syvyyteen yltäviä kaivoja. Niiden avulla voidaan tuottaa tasaisesti kohtalaisen paljon lämpöä ja tietyissä tilanteissa niitä voidaan hyödyntää myös lämpövarastoina. Pumppujen toiminta vaatii hieman sähköä, joten puhtaan sähköenergian tuotantoa on hieman lisättävä.
Biomassan polttaminen tarkoittaa useimmiten metsähakkeen polttamista. Erityisesti Pohjanmaan alueella turvetta ei voi täysin korvata biomassalla, sillä se laskisi hiilinielujen määrää merkittävästi. Maassamme on kuitenkin yleisesti ottaen haketta tuottavia hoitohakkuita jonkin verran rästissä, joten muualla maassa hakkeen käyttäminen on järkevämpää.
Monipuolinen, eri tuotantotapoihin perustuva järjestelmä kestää häiriötilanteita kuten hakkeen toimitusvaikeuksia paremmin. Siksi lämpöenergiapalettiin voidaan ja on syytä lisätä monia muitakin tapoja. Kotimaista biokaasua voidaan käyttää lämmöntuotantoon liikennepolttoainekäyttöä edullisemmin, sillä siihen sitä ei tarvitse puhdistaa yhtä paljon.
Kaukolämpöverkon lämpötilaa alentamalla voidaan mahdollistaa useiden uusien toimijoiden liittyminen verkkoon lämmöntuottajina. Tällaisia ovat lämmön talteenotto teollisuudesta, jätevesistä ja datakeskuksista. Myös aurinkolämpökeräimillä tuotetun lämmön hyödyntäminen helpottuisi.
Suomessa on tehty uranuurtavaa kehitystyötä vetytalouteen ja synteettisten polttoaineiden valmistukseen liittyen [1]. Uusiutuvalla energialla tuotettuun vetyyn perustuva power-to-x-teknologia mahdollistaa uusiutuvan energian varastoinnin ja hyödyntämisen myöhemmin muualla. Vetyä voivat käyttää jotkin ajoneuvot, erityisesti laivat. Vedyn ja ilmasta talteenotetun hiilidioksidin avulla voidaan tuottaa metanolia, etanolia, metaania ja vaikka bensiiniä ja kerosiinia polttoaineiksi. Liikennekäytön lisäksi näitä voi hyödyntää öljykattiloissa ja muussa lämmöntuotannossa.
Pienet ja modulaariset ydinreaktorit voivat olla varteenotettava vaihtoehto etenkin suurimmissa kaupungeissa. Niiden avulla tuotetaan lähinnä vain lämpöenergiaa, kun taas Suomen nykyisissä ydinvoimaloissa tuotetaan lähinnä sähköä.
Tukea turpeesta riippuville alueille ja henkilöille
Lokakuun liittokokouksessa hyväksyttiin Keskustanuorten uusi energiapoliittinen ohjelma. Siinä vaaditaan Euroopan unionin oikeudenmukaisen siirtymän rahaston varoja käytettävän erityisesti turpeesta luopumiseen. Varoja tulisi hyödyntää mm. työntekijöiden uudelleen kouluttamiseen tai paikallisten yhteisöjen ja yritysten toiminnan sopeuttamiseen. Uusiutuvan energian rakennus- ja ylläpitotoimet työllistävät jatkossa entistä enemmän ihmisiä, joten osalle leivän tuo jatkossakin pöytään niihin liittyvä koneurakointi ja maanrakennus tai tuulivoima-asentajan työ. Lämpöpumput ja muut vaihtoehtoiset teknologiat tarvitsevat asentajia ja huoltohenkilöitä.
Käytöstä poistuvien turvesoiden ennallistaminen ei onnistu käden käänteessä, vaan se vaatii aktiivista panostusta. Metsittäminen, energiapajun tuottaminen ja joissain tapauksissa myös viljelykäyttö voivat olla mahdollisia. Turvesuot voidaan myös muuttaa esimerkiksi aurinkovoimalaksi kuten Etelä-Pohjanmaalla on suunniteltukin [2].
Yhteenveto
Turpeen energiakäytöstä luopuminen on välttämätöntä ja mahdollista. Vaihtoehtoisia energianlähteitä ja tuotantotapoja riittää. Osa on vielä kehitysvaiheessa, mutta teknologian kehitysvauhtia ei kannata aliarvioida. Kymmenen vuotta on yllättävän pitkä aika.
Energiapoliittisessa ohjelmassa esitetään vaatimus energiajärjestelmän ominaisuuksista. Järjestelmän pitää olla hiilineutraali, vakaa ja hajautettu. Samalla se kohentaa huoltovarmuutta ja tukee omavaraisuutta.
Turpeen kohdalla on tärkeää huolehtia oikeudenmukaisesta siirtymästä antamalla tarvittavaa tukea turvealan toimijoille koulutuksen ja suoran tuen muodossa. Kestävä kehitys sisältää niin ekologisen, taloudellisen kuin sosiaalisen kestävyyden. Kaikista ulottuvuuksista on huolehdittava yhtä lailla.
Pekka Huhtala
Keskustanuorten liittohallituksen jäsen
[1] https://yle.fi/uutiset/3-11549972
[2] https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/artikkeli-1.1227581
