Taas lähenee hetki, jolloin on mahdollisuus valita keskuudestamme henkilöt, jotka päättävät arkemme asioista seuraavan neljän vuoden ajan. Tarkoitan tietysti kuntavaaleja, jotka pidetään keväällä 2021. Kunnissa päätetään meidän jokaisen arkeen vaikuttavista asioita – kouluista, terveydenhuollosta, harrastusmahdollisuuksista ja julkisesta liikenteestä. Siksi on huolestuttavaa, että viime kuntavaaleissa alle 60 % äänioikeutetuista äänesti.
Matalasta äänestysprosentista huolimatta kuntavaaleissa äänestämistä pidetään tärkeimpänä kunnallisena vaikuttamiskeinona. Neljä vuotta tuntuu niin kuntalaisen kuin päättäjän näkökulmasta pitkältä ajalta. Me Keskustanuorissa haluamme lisätä kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia myös vaalien välillä. Onneksi lainsäätäjät ovat kanssamme samoilla linjoilla. Kuntalaissa on kirjattu, että kunnanvaltuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan.
Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää muun muassa järjestämällä mahdollisuuksia osallistua kunnan talouden suunnitteluun. Yksi konkreettinen tapa on osallistuvan budjetoinnin käyttöönotto. Osallistuva budjetointi sanana kuulostaa byrokraattiselta, mutta sanaparia avaamalla sen merkitys selkenee. Sanalla osallistuva viitataan avoimuuteen, jokaisen mahdollisuuteen osallistua. Budjetointi viittaa tietysti rahankäytön suunnitteluun.
Osallistuva budjetointi tarkoittaa talouden ja demokratian yhdistämistä. Kuntalaiset otetaan mukaan pohtimaan ja myös päättämään siitä, mihin taloudelliset resurssit käytetään. Sitä voidaan hyödyntää, kun suunnitellaan ja tehdään päätöksiä esimerkiksi investoinneista tai palveluista. Osallistuvaa budjetointia voidaan soveltaa periaatteessa kaikkien kunnalle kuuluvien tehtävien suunnitteluun ja niitä koskevaan päätöksentekoon.
Osallistuvan budjetoinnin toteuttamiseen ei ole yhtä ainoaa oikeaa menetelmää tai tapaa. Lähtökohtana voi olla jokin tehtävä tai toimiala, jonka määrärahojen käyttö suunnitellaan yhdessä asukkaiden kanssa. Toinen tapa on ottaa tietyn alueen asukkaat mukaan taloutta ja resursseja koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Kysymys voi olla esimerkiksi palveluista tai infrasta. Kolmas tapa on suunnitella kertaluonteinen hanke yhdessä asukkaiden kanssa. Neljäs tapa taas on osoittaa kiinteä, esimerkiksi vuosittain päätettävä prosenttiosuus koko kunnan tai toimialan budjetista asukkaiden suunniteltavaksi ja päätettäväksi. Hankkeet, joita osallistuvan budjetoinnin menetelmin on toteutettu, ovat usein konkreettisia ja kuntalaisten arjen hyvinvointia parantavia asioita.
Helsingissä osallistuva budjetointi kulkee nimellä Oma stadi, jonka ensimmäisessä toteutuksessa kuntalaiset osoittivat rahaa 4,4 miljoonan euron potista muun muassa uuden tekonurmikentän rakentamiseen ja ikäihmisten liikuntapalveluiden parantamiseen. Lahden osallistuvan budjetoinnin myötä panostetaan esimerkiksi vartioituihin pyöräparkkeihin, luontopolun rakentamiseen ja kauppatorin elävöittämiseen. Mikkelissä taas osallistuvaa budjetointia toteutetaan nuorten kanssa. Nuorisovaltuusto valitsee nuorilta kerätyistä ideoista toteutukseen menevät. Osallistuvan budjetoinnin hyödyntäminen kuntien nuorisotoiminnassa onkin yleistymässä.
Osallistumisen mahdollistamisen rinnalla on tärkeä panostaa viestintään. On hyvä kertoa,mitä osallistumisen jälkeen on tapahtunut. Mitä rahoille lopulta tehtiin, millä perusteella, mihin päätös pohjautui ja kuka sen teki. Avoimuus vahvistaa vaikuttamisen tunnetta tehden siitä merkityksellisempää.
Me Keskustanuorissa rohkaisemmekin kuntia lisäämään kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia. Osallistuvan budjetoinnin käyttöönotto on tähän yksi konkreettinen tapa. Sen käyttöönottoa voi edistää omassa kunnassa esimerkiksi laatimalla aiheesta valtuusto- tai kuntalaisaloitteen. Valmis pohja löytyy näppärästi Keskustanuorten aloitepankista.
Siiri Mertakorpi
kirjoittaja on kunnanvaltuutettu sekä Keskustanuorten liittohallituksen ja kuntavaalityöryhmän jäsen.
