Mielenterveydestä puhuminen on ollut tabu maailmassa jo pitkään. Maailma on muuttunut ja tämän päivän yhteiskunnan tulee tukea kansalaisiaan eikä kääntää niille selkäänsä. Eri tutkimuksten mukaan noin 20-25% nuorista kärsii jonkin asteisista mielenterveyden häiriöistä. Pahimmillaan ongelmat voivat johtaa rikollisuuteen sekä itsetuhoisuuteen.
Keskustanuoret näkevät, että mielenterveyden hoidon tulisi olla samalla viivalla fyysisen terveyden hoidon rinnalla. Varhaiskasvatus ja perusopetus ovat keskeisessä roolissa, niin ongelmien havainnoinnin kuin asiasta puhumisen kanssa. Mielenterveyden hoitamisesta tulee puhua avoimesti ja omista tunteista puhuminen tulisi olla osa tavallista arkea. Keskustanuoret esittävätkin, että jokaisella yläkoululaisella sekä toisen asteen opiskelijalla tulisi olla mahdollisuus maksuttomaan tutustumiskäyntiin alan ammattilaisen luona. Liian usein nuorella on pelko leimautumisesta, jos hakee itselleen apua. Silloin kun tutustuminen on kaikille mahdollista tulee käynneistä osa tavallista arkea, mikä on verrattavissa hammaslääkärissä käyntiin.
Julkisen sektorin mielenterveyspalvelut ympäri Suomen ovat ylikuormittuneet ja jonot ovat pitkät. Apua hakeva voi joutua odottamaan ensimmäistä terapia-aikaa jopa vuoden. Aika on aivan liian pitkä. Moni päättääkin siirtyä yksityisten palveluntarjoajien piiriin, jotta apu olisi heti saatavilla. Mielenterveyden ongelmista kärsivän tulee saada apua heti riippumatta lompakon paksuudesta.
Kolmatta sektoria ei saa unohtaa, kun puhutaan mielenterveyden hoitamisesta. Kolmas sektori tekee arvokasta työtä mielenterveyden hoitamisen eteen. Erilaiset harrastukset sekä vertaistukiryhmät ovat valtava apu monelle. Mielenterveyden hoitovastuuta ei kuitenkaan voida sysätä kokonaan kolmannelle sektorille.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen on määrä astua voimaan 2023, jolloin ensi kevään kuntavaaleissa valitut päättäjät ovat mukana valmistelemassa siirtymää.
Marjut Lehtonen
Oulaisten kaupunginvaltuutettu
Pohjois-Pohjanmaan Keskustan vpj.
