Aiemmilla sukupolvilla hommat ovat aina olleet paremmin hanskassa, kun nykyiset pullamössömuksut eivät kestä edes arvostelua ja valittavat tyhjästä eivätkä osallistu, paitsi aina väärällä tavalla ja ovat tyhminä aina aivan väärää mieltä………
Kuulostaako tutulta? Valitettavasti minustakin. Olen ollut nyt tämän kauden valtuutettuna kotikaupungissani, ja olen ollut aistivinani, ettei alle 30-vuotiaista ehdokkaista ole taaskaan tulossa aivan suurta tunkua. Se on kyllä harmi, sillä demokratian tulevaisuuden kannalta on elintärkeää, että uusi vaikuttajasukupolvi oppii niin sanotusti talon tavoille jo nuoresta pitäen.
Ajatuspaja Alkion tämänsyksyisessä tutkimuksessa 1 selvisi, että nuoret haluavat kyllä olla aktiivisia yhteiskunnan jäseniä, mutta antavat julkisen arvostelun pelon estää itseään osallistumasta. Tämä tieto järkyttää itseäni: en jaksa uskoa, että nuoriso pelkäisi rakentavaa kritiikkiä, vaan tulkitsen pelon liittyvän nimenomaan julkiseen nöyryyttämiseen tai muuhun epämiellyttävään käytökseen. Kun tähän lisätään kokemus politiikan teon vaikeudesta, on melkoinen soppa valmis.
Julkisen arvostelun ja keskustelukulttuurin korjaamiseen on haastavaa tarttua kuntatasolla, mutta uskoa omaan tekemiseen ja osaamiseen voidaan parantaa sillä, että pidetään huolta nuorisovaltuustojen ja vastaavien toimielinten olemassaolosta. Nuorisovaltuustoista on jo säädetty laissa, mutta silti edelleen Suomessa on kuntia, joissa tällaista nuorten vaikuttamistoimielintä ei ole. Näen nämä itse äärimmäisen tärkeinä paikkoina harjoitella osallistumista ja politiikan tekemistä – sillä itsevarmuutta tekemiseen ei saa kuin keräämällä kokemusta.
Keskustanuoret haluavat näissä kuntavaaleissa korjata nuorisovaltuustoihin liittyviä haasteita. Haluamme jokaiseen kuntaan oman nuorisovaltuuston, jonka toimintaedellytykset turvataan mm. riittävillä resursseilla ja juurruttamalla nuorisovaltuustotoimintaa kunnan rutiineihin.
Koska tavoite itsessään on melko lähellä toteutumista (puhutaan aivan muutamista kunnista), haluamme ja vaadimme että kaikkien nuorisovaltuustojen edustajille taatun puhe- ja läsnäolo-oikeuden niin lautakuntiin, kunnanvaltuustoihin kuin kunnanhallituksen kokouksiinkin. Viesti menee parhaiten perille, kun pääsee paikan päälle sitä viemään. Näin nuorisovaltuustojen edustajat saavat niitä ns. aitoja vaikuttamisen paikkoja. Samalla oppii paikallisesta päätöksenteosta ja kenties uskaltautuu täysi-ikäistyttyään lähtemään itsekin ehdolle.
Jos on vuodenkin kunnallisessa toimielimessä nuorisovaltuuston edustajana, on kokemuksen myötä paljon paremmat lähtökohdat uskaltautua ottamaan vastuuta valtuutettuna. Joskus pienillä asioilla on eniten merkitystä ja vaikutusta – ja siksi haluamme parantaa nuorten vaikuttamismahdollisuuksia ja -taitoja, ihan kaikkialla Suomessa. Nuorten ääni on kuuluttava päätöksenteossa, tulevaisuudessakin.
Kaisa Oinas-Panuma
Keskustanuorten varapuheenjohtaja ja kuntavaalityöryhmän jäsen
