John Adams, Yhdysvaltojen toinen presidentti lausui: ”Demokratia ei koskaan kestä kauaa. Se pian tuhlaa, uupuu ja murhaa itsensä”. Kun maailmanpolitiikka ja demokratian tila on vaakalaudalla, on vaikea uskoa toisin tapahtuvan. Demokratia on ihmiskunnan historian pelastus, mutta myös etuoikeus, joka uhkaa kaatua omaan mahdottomuuteensa.
Yhdysvaltojen demokratian tila on syöksynyt alaspäin monia vuosia kaikissa demokratian mittareissa ja järjestelmä näyttäytyy kaoottisena. Edellisen presidentin pyrkimykset kyseenalaistaa vaalitulosta ja lopulta mielenosoittajien hetkellinen Capitolin valtaaminen kääntävät pahamaiset katseet länteen. Samaan aikaan Kiinan kommunismi näyttää ongelmistaan huolimatta kukoistavan. Voidaanko Yhdysvaltoja pitää enää uskottavana kansanvallan puolustajana? Onko demokratia hävinnyt kansallisvaltion parhaana hallintojärjestelmänä? “Ei ole maailmassa mitään olemassaolokelpoista elämänilmiötä, jolla ei olisi oikeus itsepuolustukseen. Se täytyy olla myöskin demokratialla.” Nämä Kekkosen kirjoittamat viisaat lauseet heijastuvat myös tämän päivän Yhdysvaltojen ajankohtaiseen kuumaan kiveen. Kun järjestelmältä puuttuu itsepuolustusmekanismi, tunnekuohu kärjistyy tähän tilaan.
Yhdysvaltojen viimeaikaiset tapahtumat ovat paljastaneet vain jäävuoren huipun; yhteiskunnallinen kehitys ei koskaan tapahdu vain yhdessä vaalikaudessa, vaan syyt kumpuavat pintaa syvemmältä. Koska suuret yhteiskunnalliset pohjavireet ovat kärjistyneet tähän pisteeseen, voidaan todeta, että Yhdysvaltojen demokraattinen järjestelmä ei enää palvele kansalaisiaan. Kansalaisten demokraattisia vaikuttamismahdollisuuksia täytyy lisätä, jottei heidän turhautumisensa purkaannu anarkiaan. Vaikka kyseessä on väkirikas maa, jokaisella yksilöllä tulisi olla mahdollisuus vaikuttaa taustastaan tai varallisuudestaan huolimatta. Tähän keskeinen ratkaisu voisi olla vahvemman nuorijärjestökulttuurin jalkauttaminen maahan. Yhdysvaltojen viimevaalit paljastivat nuorten äänestysaktiivisuuden ja vaikuttamisen halun kasvaneen merkittävästi. Nuorten kasvaneella äänestysaktiivisuudella oli siis keskeinen vaikutus vaalien tulokseen. Yhdysvalloista puuttuu kuitenkin vaikuttamiskanava, jossa pääsee konkreettisemmin vaikuttamaan poliittiseen kenttään. Yhdysvallat tarvitsevat vahvempaa nuorisojärjestökulttuuria, jonka kautta nuorille annetaan tilaisuus vaikuttaa yhteiskunnan tulevaisuuteen.
Suuret muutokset eivät tapahdu kuitenkaan vuosissa, vaan vuosikymmenissä. Vastakkainasettelu ja kärjistyminen kahteen eri puolueeseen syövyttävät entisestään uskoa muutoksesta. Trump on väläyttänyt uuden puolueen perustamista, joka voisi olla avain Yhdysvaltojen valoisampaan tulevaisuuteen. Politiikka tällä hetkellä ennen kaikkea kaipaa moniäänisyyttä ja vuorovaikutteisuutta, jotta pystymme turvaamaan länsimaisen yksilönvapauden toimintaedellytykset. Voisiko kaksipuoluejärjestelmän murtaminen ja nuorijärjestökulttuurin vahvistaminen olla ratkaisu?
Vuosi 2020 oli ennennäkemätön vuosi, mutta myös vuosi 2021 on alkanut myrskyisästi – erityisesti mitä tulee Yhdysvaltoihin ja Venäjään. Kaksi osaisessa Demokratia maailmalla-blogisarjassa Keskustanuorten kansainvälisten asioiden sihteeri Maria Pulkka pohtii demokratian tilaa näiden kahden valtion osalta. Edellisen Venäjää käsitelleen kirjoituksen voit lukea täältä.
