Maailma on jatkuvassa muutoksen tilassa. Vaikka koronakriisi onkin toistaiseksi vienyt kaiken mediahuomion, ei ennen sitä vallalla olleet globaalit muutostrendit ole kadonneet minnekään. Maapallon väestö kasvaa entisestään, yhä suurempi joukko ihmisistä siirtyy vaurastuvaan keskiluokkaan ja kaupungistuminen lisääntyy. Korona on antanut päinvastoin vauhtia muutamille muutostrendeille: verkkokauppa on lisääntynyt entisestään ja ruokaa noudetaan entistä enemmän kotiin kertakäyttöisissä pakkauksissa.
Edellä mainittujen trendien myötä kasvanut hyödykkeiden kysyntä tulee vaatimaan entistä enemmän luonnonvaroja ja näin osaltaan kuormittamaan ympäristöämme. Globaalikysyntä ei tunne rajoja, joten avainkysymys kulminoituukin siihen, tuotammeko nuo hyödykkeet fossiilisia raaka-aineita käyttäen, vai ehkäisemmekö ilmastonmuutosta ja turvaamme hyvinvointiyhteiskuntamme valjastamalla metsäosaamisemme ja metsämme parhaaseen mahdolliseen asentoon.
Puu on huikea uusiutuva luonnonvara. Sen avulla kykenemme tuottamaan hyödykkeitä kasvavaan kysyntään ja korvaamaan fossiilisia päästöjä lisääviä tuotteita. Rakentamalla puusta rakennamme hiilivarastoja ja pienennämme maaperän louhinnan tarvetta. Tehdessämme puukuituisia tekstiilejä ehkäisemme puuvillaviljelmissä käytetyn veden ja torjunta-aineiden määrää, sekä pelastamme vesistöjämme keinokuiduista rapisevalta mikromuovilta. Korkeatasoisella jalostuksella voimme korvata muoviset pakkausmateriaalit, valmistaa komponentteja autoihin ja lentokoneisiin, sekä saada tarvittavia ainesosia tuuliturbiineihin ja akkuihin. Lista on lähestulkoon päättymätön.
Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan yhden peruspilarin rakennusmateriaali on puu. Sen lisäksi, että puu on osa ratkaisua ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä, tuo se myös työtä ja elinvoimaa koko Suomeen. Metsäteollisuuden luomilla työpaikoilla ja maksamilla veroilla pystytään rahoittamaan tärkeitä palveluita, kuten kouluja, terveydenhoitoa ja rakentamaan uusia liikuntapaikkoja. Siksi ei olekaan yhdentekevää, millaiset toimintaedellytykset alalle poliittisesti luomme.
Niin kuin aikaisemmin todettu, globaali kysyntä ei tunne rajoja. Pidetään poliittisesti huoli siitä, että korkean osaamisen Suomessa kannattaa yhä edelleen harjoittaa kestävää metsätaloutta. Pidetään huoli siitä, että puuta käytetään kestävästi. Panostetaan metsän ja puun tutkimukseen ja koulutetaan osaajia uusien tuotteiden valmistukseen. Lisätään hyvinvointia ja elinvoimaisuutta, ja pidetään meille tärkeästä luonnosta huolta myös jatkossa.
Jere Nuutinen,
Joensuun kaupunginvaltuutettu,
Keskustanuorten kuntavaalityöryhmän jäsen
