Huhtikuun kuntavaalit lähestyvät hurjaa vauhtia. Poliittinen keskustelu on pikkuhiljaa kiihtynyt vaikuttajien valmistautuessa vaaleihin, joissa valitaan päättäjät 309 kunnan valtuustoihin. Suuri osa kuntavaaleja koskevasta keskustelusta on kuitenkin liittynyt tavalla tai toisella valtakunnan politiikkaan. Jotkut jopa sanovat, että kuntavaaleissa on kyse Suomen hallituksen kohtalosta. Uskallan väittää, että näin ei todellakaan ole.
Kuntaa voi pitää jopa tärkeimpänä hallinnon yksikkönä maassamme – päätetäänhän kunnissa asioista, jotka näkyvät hyvin vahvasti jokaisen arjessa. Kunnan tehtävä on tuoda asukkaidensa elämään huolenpitoa ja sivistystä. Elinvoimainen kunta luo hyvät puitteet paikallisten yhteisöjen menestykselle. Yritykset, yhdistykset, seurakunnat ja perheet saavat kunnilta tukea ja turvaa, ja kunnat saavat elinvoimaa niiden toiminnasta.
Vaaleja varjostavat kuitenkin monet haasteet, joiden edessä kuntapäättäjien on tulevien vuosien aikana tehtävä vaikeitakin ratkaisuja. Kuntatalous on ollut viime vuosina pahassa syöksykierteessä. Vuonna 2019 lähes kolme neljäsosaa Suomen kunnista teki alijäämäisen tuloksen.
Jos kuntien tilannetta ei saada parannettua, pakkoliitosten uhka kasvaa- ja se ei ole hyväksi kenellekään. Kuntaliitosten tekeminen on mielestäni aivan liian lyhytnäköistä politiikkaa, joka ei pitkässä juoksussa hyödytä juuri ketään. Keskittävä politiikka on tuhoisaa alueiden elinvoimalle ja lisää eriarvoisuutta yhteiskunnassa. Tänä keväänä valituilla kuntapäättäjillä on suuri rooli siinä, miltä kuntiemme tulevaisuus tulee näyttämään.
Paikallinen keskustelu kuntien tulevaisuudesta on nyt ajankohtaisempaa kuin pitkään aikaan. Kaikista haasteista huolimatta monet uudet ilmiöt, kuten etätyön- ja opiskelun yleistyminen, kotimaan matkailun lisääntyminen ja puhtaan energian innovaatiot luovat koko maalle uusia edellytyksiä elinvoimaiseen tulevaisuuteen. On kiinni paikallisista toimijoista, tullaanko näitä asioita hyödyntämään kunnissa.
Me nuorkeskustalaiset tahdomme jättää jälkipolville sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävän yhteiskunnan. Suomi menestyy, kun jokainen alue Hangosta Utsjoelle voi hyödyntää vahvuuksiaan.
Tätä tulevaisuutta rakennetaan kunnissa. Meidän on tehtävä kaikkemme sen eteen, että kuntavaaleissa valitaan vastuullisia päättäjiä, jotka tekevät työtä kestävän tulevaisuuden puolesta.
Samuel Demarco
Keskustanuorten liittohallituksen jäsen
