Kohti syvempää pohjoismaista yhteistyötä!

Blogit tiistai 23.03.2021

Pohjoismainen yhteistyö on aihe, josta harvoin puhumme tai ylipäätään kiinnostumme. Pohjoismaalaisuudella ja pohjoismaisella yhteistyöllä on pitkä ja kompuroiva historia, jolla haasteita riittää tänäkin päivänä. Pandemia on luonut yhteistyöhömme merkittäviä haasteita ja visiot kehittyneemmästä Pohjolasta ovat luhistuneet. Miksi emme uskalla visioida tulevaisuudesta, jossa Pohjoismaiden yhteistyö olisi syvempää esimerkiksi niin koulutuksen, kriisinkestävyyden kuin taloudenkin osalta? Tarvitsemme yhä rohkeampia avauksia Pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta.

Pohjoismaalaisten viikinkien ryöstöretket olivat vielä totta yli tuhat vuotta sitten, jonka jälkeen Pohjola muodostui eri kuningaskunniksi. Vasta 1950-luvulla suunniteltiin pohjoismaista vapaakauppa-aluetta ja pohjoismaista tulliunionia. Euroopan vapaakauppajärjestön Eftan syntyessä, jäi suurimmat visiot Pohjosmaiden välisen yhteistyön syventämisestä jäihin. Monien epäonnistuneiden ehdotuksien kautta 1952 perustettiin Pohjoismaiden neuvosto sekä vuonna 1971 Pohjoismaiden ministerineuvosto. Yhteistyön syveneminen oli mahdollista silloin myös turvaa hakevalle Suomelle, jonka aikaisempaa ulkopolitiikkaa oli määritellyt Neuvostoliitto.

Pohjoismainen unioni on unelmani, jonka tulevaisuus uhkaa sumentua silmissäni. Pandemia loi Pohjoismaiselle yhteistyölle muurin, joka tulee olemaan hankala ylittää edes tilanteen mentyä ohi. Minne katosi kumppanuutemme, kun päätämme sulkea rajoja varoittamatta naapurille? Pohjoismaat ovat tavoitelleet asemaa globaalin yhteistyön edelläkävijänä, mutta nämä kunnianhimoiset tavoitteet ovat haihtuneet eteenpäin mentäessä. Töitä riittää siltojen rakentamisen lisäksi myös päätöksenteon läpinäkyvyyden lisäämisessä ja siinä, että yhteistyötä mahdollistetaan yhä alemmilla ruohonjuuritasoilla. 

Pienet Pohjoismaat tarvitsevat tiiviimpää yhteistyötä, jotta saamme vahvemman ulkopoliittisen näkyvyyden globaalin valtapolitiikan näyttämöllä. Kun Euroopan unioni on moninaisuudessaan yhtenäinen, Pohjoismaat ovat samanlaisuudessaan vakaita. Yhtenäiset alueet eivät sulje toisiaan pois, vaan ne täydentävät toisiaan. Yhteistyön mahdollisuuksia täytyy aina katsoa ylisukupolvisesti maailmanpolitiikan trendejä silmällä pitäen. Sisäänpäin katsomisen sijaan meidän täytyy katsoa kokonaiskuvaa, jonka Pohjoismaat voivat tarjota. Pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuus on päättäjiemme käsissä. Pohjoismaiden neuvosto, älä tuhoa pohjoismaisia unelmiani. Rakennetaan yhdessä integroituneempi Pohjola. 

Tänään 23.3 vietämme Pohjolan päivää. Pohjoismaiden ministerineuvosto viettää 50-vuotisjuhliaan, mikä luo meille hyvän hetken käydä syvää pohdintaa Pohjoismaisen yhteistyön tämänhetkisistä saavutuksista, haasteista sekä tulevaisuuden mahdollisuuksista.

Maria Pulkka
Keskustanuorten kansainvälisten asioiden sihteeri