Elokuun kohdalla puhun yleensä loppukesästä, mutta politiikan ja järjestön maailmassa elokuu on startti syyspuoliskolle. Nyt onkin oiva paikka kerrata muutama asia, mitkä puhututtivat kesällä!
Kesäkuun lopussa vietettävä Helsinki Pride kirvoitti jälleen keskustelua Keskustan sisällä. Heinäkuun alun blogissa totesinkin, viikon tunnetiloja kuvasivat kiusaannus, häpeä, suru ja pettymys. Keskustan sosiaalista mediaa selatessa törmää naisten päivän onnitteluihin, yrittäjän päivän sekä suomalaisen ruoan päivän toivotuksiin. Mikä peruste on jättäytyä ulkopuolelle Pride-viikon teemoista? Kyse ei ole siitä, että nostaisimme yhden vähemmistön toisen ylitse, vaan tuomme kaikki samalle viivalle.
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Juha Pylväs kirjoittaa Suomenmaan puheenvuorossaan, että kaikkiin teematapahtumiin Keskustan ei pidä puolueena osallistua jatkossakaan.
Itse pidän tärkeänä juurikin sitä, että vaikuttamistyössä haemme kumppanuuksia. Jos teema tai tapahtuma käy yhteen Keskustan arvojen ja jopa puoluekokouspäätöksien kanssa, niin miksi ihmeessä halukkaat eivät saisi osallistua tapahtumille tai kulkueille puolueen lipun alle?
Annan arvoa viikon aikana syntyneille keskusteluille ja pidän tärkeänä, että keskustelu ei pääty tähän ja odota seuraavaan kesään. Keskustanuoret toimivat tässä(kin) asiassa tienraivaajina puolueen sisällä!
Heinäkuussa politiikkanörtit saivat seurattavaa, kun kesäisin Porissa järjestettävä Suomi-Areena järjestettiin hybridimuotoisena. Ohjelmaa kuin ohjelmaa pystyi seuraamaan livenä tai etäyhteyksin vaikka suoraan kotiterassilta tai -parvekkeelta.
Tervehdin ilolla tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvisen esitystä äänestysikärajan laskemisesta 16 ikävuoteen äänestysaktiivisuuden kohentamiseksi. Keskustanuorten mielestä loogisinta olisi, että äänioikeus alkaa samaan aikaan kuin rikosoikeudellinen vastuu, eli 15 vuoden iässä. Nykyaikana täysi-ikäistyvä nuori ei ole saanut äänestämällä vaikuttaa siihen, millaiseen maailmaan hän nuorena aikuisena astuu. Nuorille on pikemminkin osoitettava, että he ovat yhdenvertaisia kansalaisia kaikkien muiden kanssa ja myös heillä oikeus osallistua ja vaikuttaa oman elinympäristön kehittämiseen.
Kurvisen avaus keskustelutti palstalla jos toisella, samalla tavalla kuten Keskustanuorten aloite samasta aiheesta liki vuoden takaa. Kommenttipalstoilla päiviteltiin, kuinka ”nuoret eivät ymmärrä politiikkaa ja äänestävät vitsillä”. Tässä vaiheessa kysyn, että voiko tämän rajauksen tehdä vain nuoriin? Vaalitoimitsijana ollessani aika monesti ääniä on täysi-ikäisten keskuudessa kerännyt Aku Ankka. Eipä siis vähätellä nuoria, vaan tehdään töitä sen eteen, että jokainen pääsee kasvamaan aktiiviseen kansalaisuuteen jo pienestä pitäen.
Euroopan suunnalta saimme pureskeltavaa, kun Euroopan komissio julkaisi uuden metsästrategian sekä Fit for 55 -paketin. Metsästrategian tavoitteena on edistää metsiin liittyvien aloitteiden yhteensovittamista ja jäsenmaiden yhteistyötä metsäasioissa. Fit for 55 -säädösehdotuksen tavoitteena taas on vähentää EU:n kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta.
Molemmat ovat laajoja paketteja ja Suomen kannalta merkityksellisiä. Metsästrategian osalta jäsenmaat muodostavat kantansa eli laativat päätelmät EU:n metsästrategiasta syksyn 2021 aikana, kun Slovenia toimii EU-puheenjohtajuusmaana. Fit for 55 osalta lainsäädäntöehdotuksien käsittelyn odotetaan kestävän Euroopan parlamentissa ja neuvostossa noin kaksi vuotta. Suomessa komission ehdotukset otetaan huomioon kiristyvien velvoitteiden vuoksi tuoreeltaan muun muassa Ilmasto- ja energiastrategian valmistelussa.
Alle kuukauden kuluttua hallitus kokoontuu budjettiriiheen, jossa päätetään budjetista ministeriöiden esitysten pohjalta. Viime päivinä onkin kuulunut, että päätöksiä tarvitaan niin työllisyystoimien edistämiseksi kuin ilmastotyön vauhdittamiseksi. Kestävän kehityksen mukaisesti huomioon pitäisi ottaa niin sosiaaliset, ekologiset kuin taloudelliset näkökulmat.
Kuten huomata saattaa, niin vaikuttamisen paikkoja on siis luvassa! Vaikuttamistyötä tehdään aina puoluehallituksesta lähtien kahdenkeskisiin tapaamisiin kansanedustajien ja ministereiden kanssa. Eikä sovi unohtaa lähestyvää Keskustanuorten liittokokousta, jossa on vaikuttamisen paikka mm. digipoliittisen ohjelman, talouspolitiikan linjan, EU:n tulevaisuusohjelman sekä Keskustanuorten strategian suhteen.
Hyppää mukaan politiikan syksyyn ja suuntaa kanssamme Elokouluun, jota vietämme tänä syksynä Satakunnassa, Kokemäellä. Uusia ystäviä ja uuden oppimista, yhdessäoloa sekä eväitä vaikuttamiseen – kyllä kiitos!
Hanna Markkanen, Keskustanuorten puheenjohtaja
