Suomen puolustus on huippuluokkaa, mutta sukupuolittunut toiminta on aikansa elänyttä. Yhä useampi nainen suorittaa vapaaehtoisesti asepalveluksen, ja tulokset ovat olleet hyviä. Yhteistuvat ovat laajalti käytössä, eivätkä ne ole tuottaneet ongelmia. Parlamentaarinen työryhmä kävi asevelvollisuuden kehittämistä läpi toimikaudellaan vuosina 2020-2021, ja asevelvollisuuden laajentamisen sijaan se päätyi kutsuntojen laajentamisen esittämiseen. Kyse olisi kolmivaiheisesta kokonaisuudesta, jossa vasta kolmas vaihe olisi varsinainen kutsuntapäivä. Tähän vaiheeseen osallistuisi vain miehet ja vapaaehtoiseen asepalvelukseen haluavat. Tämä ei parantaisi, vaan korostaisi sukupuolten välistä epätasa-arvoisuutta maassamme.
Keskustanuorten malli onkin tässä reilu, jokainen nuori käy kutsunnoissa ja sopivimmat valitaan puolustusvoimien tarpeiden mukaan palvelukseen. Puolustusvoimien ei ole järkeä kouluttaa koko ikäluokkaa, sillä nykyinen määrä riittää. Asepalveluksen suorittavien määrä pysyisi siis samana, mutta joukko josta sopivimmat valitaan, tuplaantuisi. Asepalveluksen rinnalle luodaan aseettomiin, yhteiskunnalle oleellisiin siviiliturvallisuuden tehtäviin painottuva koulutusjärjestelmä. Silloin jokainen kansalainen pääsisi vahvistamaan Suomen kriisinsietokykyä, aluksi yleisellä peruskoulutusjaksolla ja sitten erikoistumalla erilaisiin tehtäviin. Näitä tehtäviä olisi esimerkiksi pelastustoimi, kadonneiden etsintä ja väestönhallinta kriisitilanteissa. Tämä korvaisi myös nykyisen mallin siviilipalvelusmallin, jonka hyöty on nykymuodossaan minimaalinen yksilölle ja yhteiskunnalle.
Maanpuolustus ei ole vain aseellinen, yhden sukupuolen asia. Maanpuolustus on koko kansan yhteinen tehtävä, ja se muodostuu yhteiskunnasta, joka osaa toimia kaikenlaisissa kriiseissä.
Eemeli Valli, Keskustanuorten varapuheenjohtaja
