”Kylmäpäisyys” on tämän kuukauden sana. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö lausui 3. maaliskuuta 2022 turvallisuusympäristömme Euroopassa olevan nyt nopeassa ja rajussa muutoksessa. Samalla presidentti Niinistö kehotti suomalaisia, ”pitämään pään kylmänä”. Tämä ”kylmäpäisyys” tarkoittaa erityisesti sitä, että paniikkiin ei ole syytä ja arkijärki täytyy pyrkiä pitämään läsnä joka hetkessä.
Kylmäpäisyyttä ja arkijärkeä tarvitaan myös mahdolliseen kriisiin varautumisessa. Lähivuosien suurimmat kriisit Euroopassa (koronaviruspandemia ja Ukrainan sota) ovat osoittaneet sen, että kriisin osuessa lähelle ihmisten kylmäpäisyys ja arkijärki meinaa lipsua ja monilla se näkyy erilaisten perus- sekä elintarvikkeiden hamstraamisessa. Hamstraaminen itsessään on jo riski, sillä se voi johtaa ainakin väliaikaisiin toimitusvaikeuksiin halutuimmille tuotteille. Hamstraamisen kriisin kynnyksellä voi välttää varautumalla jo selvästi ennakkoon varaamalla kotiin esimerkiksi kotivaran.
Eri mediakanavissa on ollut lähiviikkojen aikana lukuisia uutisjuttuja siitä, miten mahdolliseen kriisiin tulisi varautua ja mitä tarvikkeita olisi hyvä löytyä jokaisen kodista. Tällaiset uutisjutut aiheuttavat joissakin ihmisissä ymmärrettävästikin hätää. Huomataan, että meillä ei ollakaan varauduttu ehkä niin hyvin, kuin olisi pitänyt. Mikäli kotivara siis on puutteellinen, varautumista mahdolliseen kriisiin ei tarvitse tehdä tunneissa tai päivissä. Riittää, kun kerrytät kotivaran viikkojen tai kuukausien aikana, normaalien arkisten kauppareissujen yhteydessä. Tässäkin voisi lainata presidentti Niinistöä: ”maltilla, mutta ei viivytellen”. Näin kauppojen hyllyt eivät pääse tyhjenemään hallitsemattomasti.
Kun puhutaan kotivarasta, tarkoitetaan sillä usein 72 tunnin kotivaraa, jolla kaikkien talouden asukkaiden tulisi pärjätä kolme vuorokautta tarvittaessa ilman sähköä- ja vesiverkostoa. Järkevään varautumiseen kuuluu nykyään myös muutakin, kuin perinteinen 72 tunnin kotivara. Omasta tietoturvasta sekä yksityisyydensuojasta pystyy huolehtimaan vahvoilla salasanoilla ja kaksivaiheisella tunnistautumisella. Lisäksi erilaisten ohjelmistojen päivitykset olisi hyvä pitää ajan tasalla. Pohtiessa kotivaraa kriisin varalle, on syytä pohtia myös arjen perusturvallisuutta. Onko esimerkiksi palovaroittimet ja muut kodin perus turvallisuusasiat kunnossa?
Kaiken kaikkiaan varautuminen on aina viisasta, kunhan sen tekee maltilla. Hyvä varautuminen myös usein lisää mielenrauhaa mahdollisen kriisin uhatessakin. Tärkeää on kuitenkin pitää pää kylmänä ja arkijärki mielessä, jotta varautuminen on fiksua, eikä paniikinomaista.
Vinkkejä kattavaan varautumiseen löydät Suomen pelastusalan keskusjärjestön ja Huoltovarmuuskeskuksen ylläpitämältä www.72tuntia.fi -sivustolta!
Mikko Vuolle, liittohallituksen jäsen
