Kansanedustajat Ovaska, Aittakumpu ja Könttä sekä Keskustanuorten puheenjohtaja Sandroos ovat huolissaan poikien ja nuorten miesten hyvinvoinnista ja roolista yhteiskunnassa. Yhteiskunnan tulee kannatella kaikkia sukupuolesta, etnisestä taustasta tai sosioekonomisesta asemasta riippumatta.
Suomi hyvinvointiyhteiskuntana mahdollistaa sukupuolten tasa-arvon verrattain hyvin, mutta silti maassamme on paljon epäkohtia, joissa tasa-arvo ei toteudu. Huomiota on kiinnitettävä myös poikiin ja miehiin, sillä maassamme esimerkiksi on valtavan paljon nuoria miehiä, jotka eivät käy koulussa tai töissä.
Peruskoulun keskeyttämistä tarkasteltaessa vuodesta 2015 eteenpäin on poikien osuus koulupudokkaista yli puolet. Esimerkiksi lukuvuonna 2017-2018 peruskoulun tavalla tai toisella kesken jättäneitä oli yhteensä 510, joista 63% oli poikia. Nuorilla miehillä on ollut myös vuosien 2016-2021 välillä korkeampi keskeyttämisprosentti niin toisen asteen kuin korkeakoulutuksen osalta. Tilastojen mukaan nuoret miehet eivät myöskään hakeudu uuden koulutuksen pariin, kuten nuoret naiset tekevät.
On väärin olla puhumatta nuorten miesten heikosta asemasta. Se ei ole pois naisten oikeuksien ajamisesta, vaan tärkeää todellisen tasa-arvon edistämistä. Nuoret miehet eivät ole vastuussa nykyisistä rakenteista ja järjestelmistä, vaan he ovat itsekin joutuneet elämään niiden puitteissa.
On huolestuttavaa, että jo peruskoulussa poikien ja tyttöjen välille syntyy huomattavia eroja koulumenestyksessä. Varhaisessa vaiheessa syntyvät erot koulumenestyksen osalta johtavat myös siihen, että huomattavasti harvempi mies lopulta päätyy korkeakoulutuksen pariin. Esimerkiksi vuoden 2019 tilastot osoittavat, että iältään 18-24-vuotiaista työvoiman ulkopuolella olevista nuorista 13 500 ei ole jatkanut tutkintoon johtavaan koulutukseen peruskoulun jälkeen. Tästä 13 500 nuoresta miesten osuus on ollut melkein 60%.
Kyse ei ole ainoastaan sukupuolten välisestä epätasa-arvosta, vaan myös alueellisesta. Tutkimukset, kuten PISA-tulokset osoittavat, että koulumenestys on Itä- ja Pohjois-Suomessa muuta maata heikompaa, ja että noilla alueilla mahdollisuudet hakeutua toiselle asteelle omalla tai lähipaikkakunnalla ovat heikommat. Nuorten miesten asema yhteiskunnassa on hälyttävän huonolla tolalla.
Heikon koulumenestyksen vaikutukset ovat valtavia ja vaikuttavat läpi elämän. Kouluttautumattomuus vaikuttaa siihen, millainen asema nuorilla miehillä on työmarkkinoilla. Elämme tällä hetkellä voimakasta työn murrosta, jossa digitalisaatiolla on keskeinen rooli. On aiheellista kysyä, mihin nuoret miehet työllistyvät, jos koulutustaso ei vastaa työn vaatimuksia. Esimerkiksi vuonna 2021 kaikista pitkäaikaistyöttömistä peräti 60% oli miehiä, ja tarkasteltaessa 18-24-vuotiaita, kasvoi miesten osuus 65%.
Poikien koulumenestyksen parantamiseksi Suomessa olisi syytä vähintään selvittää, tulisiko sukupuolikiintiöt palauttaa opettajakoulutukseen. Myös varhaiskasvatuksen piiriin on tärkeää saada miehiä hoitajiksi ja opettajiksi.
Pitkäaikaistyöttömyys, ylivelkaantuneisuus sekä ongelmat päihteiden kanssa ovat tilastollisesti yleisimpiä nuorilla miehillä. Jokainen yhteiskunnasta vieraantunut ja syrjäytynyt nuori mies on suuri menetys yhteiskunnalle. Siksi poikien ja nuorten miesten asemaa tulee parantaa.
Aleksi Sandroos
Keskustanuorten puheenjohtaja
Pekka Aittakumpu
Kansanedustaja
Jouni Ovaska
Kansanedustaja
Joonas Könttä
Kansanedustaja
Lähteet:
Tilastokeskus (23.5.2022) Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi edelleen vuonna 2021, https://stat.fi/julkaisu/cktvhogps28n50b55gb5y44hg
Tilastokeskus. Koulutuksen keskeyttäminen. https://stat.fi/tilasto/kkesk#cubes
Tilastokeskus (8.4.2021) Syrjäytymisvaarassa olevia 18–24-vuotiaita nuoria 13 500 vuonna 2019. https://stat.fi/til/tyokay/2019/01/tyokay_2019_01_2021-04-08_tie_001_fi.html
PISA 2018 tulokset. https://www.oecd.org/pisa/publications/pisa-2018-results.htm
