Puoluevaltuusto järjestettiin Helsingissä 22.-23.4.2023. Lue kooste alta mistä asioista puoluevaltuustossa puhuttiin.
Keskustanuori kansanedustaja Olga Oinas-Panuma:
Hyvät aatesisaret ja veljet.
Keskusta on uusiutuva ja ylisukupolvinen kansanliike ja se on meidän avain uuteen nousuun. Me luotamme uusiin ihmisiin, luotamme nuoriin.
Meillä on paljon nuoria kuntien ja kaupunkien valtuustoissa. Suomen nuorin kunnanvaltuuston puheenjohtaja Milla Veteläinen on keskustalainen, Suomen nuorin kunnanhallituksen puheenjohtaja on keskustalainen Linda Lähdeniemi. Nyt myös Suomen nuorin kansanedustaja on keskustalainen.
Tämä on ylisukupolvista päätöksentekoa, jossa samassa pöydässä asioista keskustelevat kaksikymppiset ja kuusikymppiset. Se on hienoa.
Ystävät hyvät, keskustan valta vaikuttaa ei ole kadonnut. Me olemme edelleen suurin kunta- ja aluepuolue ja se luottamus pitää ansaita myös tulevaisuudessa. Olemme niitä ihmisiä, jotka pitävät huolta arjen perusasioista. Ikäihmisen hoidosta ja lasten kouluista. Jotta voimme paikallisesti vaikuttaa arvojemme mukaan, tarvimme siihen myös resursseja, rahaa ja taitoa.
Meidän pitää olla kiitollisia jokaisesta äänestä, jonka näissä vaaleissa saimme. Kiitos jalkatyöntekijät, kiitos kampanjoiden strategiset ajattelijat. Nyt meidän tehtävämme on tehdä sellaista oppositiopolitiikkaa, että äänestäjä saa äänelleen vastinetta.
On aika ruotia surkeat kannatuslukumme ja sitten katsoa tulevaisuuteen. Me emme voi tehdä politiikkaa, jonka AINOA tavoite on, että kannatus nousee 20 prosenttiin. Meidän pitää tehdä arvojemme mukaista selkeälinjaista politiikkaa jossa kenttäväki, puoluevaltuusto ja eduskuntaryhmä vetävät samaa köyttä. Silloin myös kannatus nousee tavoitteisiin.
Kerttu Saalastin sanoin:
Maailmassa ei ole mitään asiaa, joka menisi eteenpäin ilman voimakasta tahtoa ja tunnetta.
Niinpä, tahtoa ja tunnetta meille, keskustaväki!
Keskustanuorten Puheenjohtaja Aleksi Sandroos:
Arvoisa puheenjohtaja, Rakkaat aatesisaret ja veljet.
Mitä keskustalla on annettava ihmiselle – tavalliselle ihmiselle nyky-yhteiskunnassa? Keskustalaiset, Nyt se tapahtui Puolueemme on asettunut keskisuureksi puolueeksi.
Se ei tule keskustanuorille tulevaisuudessa riittämään. Puolueessamme ei ole huolehdittu aatteellisesta uudistamisesta ja työstä pitkään aikaan.
Rakkaat ystävät.
Keskustan kaltaiset yleispuolueet eivät omaa kannatustaan nosta epätoivoisilla pikavoitoilla ja määrätiedottomuudella, sen puoluejohto ja nyt kutistunut eduskuntaryhmä nyt sydämissään tuntevat.
Puolueemme on aloitettava puoluekokouksen hyväksymä aatteellinen keskustelu ja uudistaminen: Alkiolaisuus 2020-luvulle. Miltä Keskustan suunta Suomelle näyttää Vuonna 2030 ja mikä on Keskustalaisten ihanneyhteiskunta vuonna 2050?
Aatteellinen, yhteinen iso kuva on löydettävä eikä pelkkä ”kyllä se siitä” -kenttäkierros riitä.
Mitä keskustalla on annettava ihmiselle – tavalliselle ihmiselle nyky-yhteiskunnassa?
Emme me oikeasti tiedä ja tämä meidän on korjattava.
Lopuksi haluan onnitella nuorkeskustalaista uutta kansanedustajaa Olga Oinas-Panumaa upeasta suorituksesta.
Ylipäätään nuoret nostivat äänimääräänsä eduskuntavaaleista, ehdokkaiden yhteen keräämä äänipotti per ehdokas oli isompi kuin viime vaaleissa. Myöskin nuorisokannatus on parissa vuodessa viimeisten tutkimusten mukaan yli tuplattu.
Me sitoudumme ylisukupolviseen suuren aatteellisen kuvan löytämiseen. Tulos on järkyttävä, kansalaiset käskivät Keskustan luomaan itsensä uudestaan, oppositiossa.
Tehdään se yhdessä.
Jere Tapio, keskustanuorten varapuheenjohtaja:
Pukeudun tänään mustiin, mutta onneksi me ei olla porukalla synkistelemässä vaan sisuuntumassa. Minne menee Keskusta? Se taitaa olla kysymys tämän porukan huulilla ja toivon, että sen äärellä maltamme nyt pysyä.
Aloitan arkisesta kokemuksesta.
Tein hyvän ystäväni osalta vaalityötä pitkän ajan. Käytiin vääntöjä hallituksen valinnoista, avasin kepulaista aatetta ja pyrkimyksiä. Vaalien jälkeen viesti kaverilta kuului: Kyllä se kepu olisi paperilla ihan mun puolue, mutta tällä hetkellä en keksi yhtään syytä, miksi äänestäisin kepua valtaan.
Niin.
Olemme teoriatasolla hyvä puolue, monesta suunnasta se kakkosvalinta. Mutta konkretia – yhteinen viesti ja suunta puuttuu! Sympatia ei realisoidu tueksi.
Siksi meitä nyt pusketaan olemaan light-versioita jostain muusta – tähyilemmepä naapuriin itsekin.
Siksi meitä köytetään kilpailijoiden puheissa osaksi blokkeja, takuupuolueeksi muiden hankkeisiin.
Siksi me itse keskustalaisina ajaudumme nyhräämään ja tappelemaan pienten asioiden äärellä.
Iso kuva ja yhteinen tulevaisuusvisio olisi liima tässä erilaisten ihmisten liikkeessä – nyt se uupuu ja hukassa ollaan.
Me tarvimme vahvan ja erottuvan keskustalaisen viestin. Vision tulevasta, jossa faktat myönnetään ja asioihin tarjotaan uskottava ja erottuva vaihtoehto. OMA vaihtoehto.
Päätän puheeni kysymykseen:
Mikä on vuoden 2050 Suomi ja miksi päästäisin keskustan näyttämään suuntaa sinne?
Kun osaamme vastata tähän, alamme olla jäljillä!
Jarno Saukko, Keski-Pohjanmaa:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät puoluevaltuutetut ja muut kuulijat,
On ilo olla yhdessä koolla Keskustaporukalla. Kokoontumiselle ja keskustelulle on nyt aihetta.
Vaalit on ohi, mutta kampanjointi näyttää jatkuvan. Perussuomalaisille vaikuttaa olevan tärkeämpää keskittyä muista puolueista ja erityisesti Keskustasta luotavien mielikuvien luomiseen kuin oman uljaan hallitustaipaleen varmistamiseen. Olemme varmasti kaikki tämän hyvin huomanneet.
Persujen agitaatiokoneistolle haluamme Keski-Pohjanmaalta välittää seuraavan viestin: Ymmärrämme hyvin, että kaikilla ei ole demokratian perusasiat hallussa, mutta tiedoksi nyt kuitenkin, että oppositiossa ei tarvitse olla samaa mieltä minkään muun puolueen kanssa. Vähän niin kuin perussuomalaiset ovat oppositiossa tehneet. Vai oliko perussuomalaiset sittenkin vasemmiston apupuolue vuosina 2017-19?
Tämän kaikenlaisen maanittelun ja lällättelyn keskellä tarvitaan keskustalaisilta itsetuntoa, kylmäpäisyyttä ja sitkeyttä, sekä kykyä keskittyä omaan peliin ja keskikentän haltuunottoon ja siinä tiukasti pysymiseen.
Keski-Pohjanmaan osalta eduskuntavaalit menivät vähintäänkin kohtuullisesti. Reippaasti yli kahdenkymmenen prosentin kannatus ja hyvinvointialueen kuntia tarkastellessa 27 prosentin kannatus. Suomen kolme keskustalaisinta kuntaa löytyy Keski-Pohjanmaalta. Keski-Pohjanmaa ja Kainuu ovat eduskuntavaalien perusteella ainoat maakunnat, joissa Keskusta säilyi suurimpana puolueena. Murheen keskellä on siis kuitenkin selkeästi paikallisia menestystekijöitä. Mitä voimme näistä ammentaa koko puolueen menestykseksi?
Keski-Pohjanmaalle on edelleen tärkeää, että Keskusta vaikuttaa kaikilla mahdollisilla tavoilla myös eurooppa- ja valtakunnanpolitiikassa siihen, että niin liikenneyhteyksiin ja liikenneinfraan, tuleviin merkittäviin maakuntamme teollisiin investointeihin ja näiden edellyttämän työvoiman saantiin löydetään rakentavia ja edistyshenkisiä ratkaisuja. Tässä yhteydessä haluankin mainita yhteiset kiitokset koko Keski-Pohjanmaan porukalta europarlamentaarikko Elsi Kataiselle ja muille asiaan vaikuttaneille Kokkolan sataman nousemisesta ydinverkkoon, sekä Pietarsaaren sataman siinä säilymisestä. Suomen pitää jatkossakin houkutella investointeja ja työvoimaa. Suomi ei saa sulkeutua!
Ja vielä lopuksi, Keski-Pohjanmaan piiri haluaa vielä tässäkin yhteydessä onnitella ministeri Mika Lintilää uudelleenvalinnasta eduskuntaan.
Milla Martikainen, Pohjois-Karjala:
Minun ukkini kävi lapsuudessaan Kontiovaaran kyläkoulua 10 kilometrin päässä kodista. Kesäisin matkaa taitettiin kävellen tai pyöräillen, talvisin talviteitä ja metsiä pitkin hiihtäen. Koulupäivän aikana hypättiin korkeutta sahanpurukasaan ja työnnettiin kuulaa kylän urheilukentällä. Kotiin päästyä tehtiin tärkeitä ulkotöitä: hoidettiin karjaa, oltiin puusavotalla, kerättiin siemenkäpyjä myytäväksi.
Tuohon aikaan lasten ja nuorten liikkumattomuudesta ei puhuttu, koska ei sellaista käsitettä edes tunnettu. Ei sellaista ongelmaa ollut olemassakaan. Nyt tilanne on toinen, valitettavasti.
Opetushallinnon tiedotteessa joulukuussa 2021 todetaan, että jopa 40% 5. ja 8. luokkalaisista törmää arjessa jaksamisen haasteisiin huonon fyysisen kunnon vuoksi. Samassa tiedotteessa kerrotaan varusmiesten kestävyyskunnon olevan mittaushistorian heikoimmalla tasolla.
Ylen tuoreessa artikkelissa todetaan, että liikkumattomuus aiheuttaa yhteiskunnallemme vuosittain jopa 4,7 miljardin euron kustannukset. Voimme siis varmasti yksimielisesti todeta, että ongelma on kaikkien meidän yhteinen. Siksi myös ratkaisu on meidän yhteisissä käsissämme.
Liikunnan ei tarvitse olla tavoitteellista kilpaurheilua, vaan helppo ja kiva yhdessä tekeminen riittää. Liikuntaharrastus on paikka, jossa nähdään ystäviä, rentoudutaan ja levätään arjen vaatimuksista.
Iso osa vastuusta on hyvinvointialueilla, kunnilla ja kodeilla, mutta ongelmaa ei ole vara sivuuttaa valtiotasollakaan.
Hyvät keskustalaiset, toivon että me kaikki yhdessä tartumme toimeen siellä, missä itse vaikutamme. Pohjois-Karjalan Keskustanuoret on ottanut kantaa ongelmaan, ja kannanotto on toimitettu puheenjohtaja-Annikalle sekä alueemme kansanedustajille ja aluevaltuutetuille. Kuten jo sanoin, ratkaisu on meidän kaikkien yhteisissä käsissämme.
Miriam Putula, Pohjois-Pohjanmaa:
Arvoisa puheenjohtaja, rakkaat aateystävät.
Mitä keskusta haluaa? Minä en rehellisesti sanottuna tiedä. Vaikka olen kuulunut tähän puolueeseen 11 vuotta, puoluetta fanittanut viisivuotiaasta kun seurasin Ahon ja Halosen presidenttikamppailua. Tehdessäni kampanjaa viimeiset puoli vuotta osasin kyllä kertoa, mitä ehdokkaani ajattelee Suomen suunnasta. Mutta entäs keskusta?
Mitä olisin voinut vastata niille alle kolmekymppisille nuorille, jotka pikku hiljaa siirtyvät opinnoista työelämään ja perustavat perhettä tai asuvat yksin? Niille jotka miettivät työelämän murrosta tai hyvinvointivaltion tulevaisuutta. Tai pääsevätkö he koskaan eläkkeelle vai onko meillä ollenkaan elinkelpoista planeetta sinne asti päästessä?
Miten suositella puoluetta, joka näyttäytyy linjattomana, kaikkea vastustavana ei-puolueena? Monestikohan minulta tultiin kysymään, miksi keskusta vihaa homoja, kasvisruokaa tai saamelaisia?
Hyvät ystävät, minä olen aikoinaan liittynyt uudistusmieliseen keskustaan. Puolueeseen jolla on aina ollut näkemys mihin suuntaan Suomea pitää viedä. Esimerkiksi se kuuluisa ilmastoahdistus ei häviä mihinkään positiivisilla puheilla vaan keskustan omilla konkreettisilla avauksilla ja ratkaisuilla. Emme ole oikeistolaisia ja vasemmistolaisiksi emme halua.
Keskusta nousee kun olemme, desentralisteja, keskustalaisia. Nousemme kun meillä on ratkaisuja. Sanon siis: uudistu keskusta!
Vilho Hakala, Satakunta:
Kiitos puheenjohtaja
Hyvät puoluevaltuutetut,
Pettymys. Se oli päällimmäinen tunne kolme viikkoa sitten. Kaikkemme tehtiin, mutta tämän enempään se ei riittänyt.
Raskaat 8 vuotta kahdessa eri hallituksessa, jotka tekivät toisiinsa nähden täysin päinvastaista politiikkaa ovat tehneet Keskustan sanomasta vaikeasti ymmärrettävän.
Oikea valinta onkin mennä oppositioon, sillä jos Keskusta menisi hallitukseen, tulisi siitä lopulta vain maakunta RKP, jolle riittää maaseudun mainitseminen hallitusohjelmassa. Se ei voi olla Keskustan tie.
Keskustan tulee olla jatkossakin yleispuolue ja koko Suomen puolue. Rohkeasti tulevaisuuteen katsova ja muuttuvaan maailmaan mukautuva. Tämän hetken suurimpiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen, väestön vanhenemiseen ja työvoimapulaan on Keskustan ydinviestissä tuotava esille ratkaisut, ja käännettävä uhat mahdollisuuksiksi, jotka tuovat elinvoimaa ja hyvinvointia niin syrjäseuduille, seutukaupunkeihin kuin maakuntien keskuksiin.
Marjut Lehtonen, Pohjois-Pohjanmaa:
Tänään mietitään mille aletaan. Aikaamme leimaa yhteiskunnallinen visiottomuus ja mielikuvituksen puute. Missä ovat uudet avaukset, missä on Suomen suunta? Mikä on Keskustan suunta? Visio ja suunta on ankkuroitava pidemmän aikavälin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin, joiden avulla tavoitteisiin pyritään. Emme voi elää vaalista vaaliin.
Mihin suuntaa Keskustan laiva, mitä on alkiolaisuus 2020-luvulla? Entä 2030-luvulla? Arvot ja aate köyhän asiasta sekä ihmisen itseauttamiskyky ovat edelleen keskeisiä, mutta mitä ne ovat tämän päivän Suomessa? Eivät ihmiset tyhmiä ole, jos ei ole viestiä ja selvää sanomaa ei oikein voi sanoa haisevansa tai maistuvansa miltään. Hajuton ja mauton, oikea kiusankappale se on päivän sana kun puhutaan Suomen Keskustasta Nesteen parlamentissa.
Ei voi olla niin, että nyt seistään tumput suorina ja mietitään mille oikein alettaisiin. Nyt on viimeistään avattava korvat ja kuunneltava mitä kansalla on meille sanottavaa. Luottamus kerätään yksi ihminen kerrallaan.
Strateginen lähestymistapa tulevaisuuden Suomeen ja Keskustaan edellyttää vaalikaudet ylittävää otetta, joka pohjautuu yhteiseen tilannekuvaan siitä, mitkä ovat niitä tulevaisuuteen vaikuttavia muutoksia. Millaista Suomea olemme valmiit rakentamaan.
Keskustalaiset, minua on näiden vaalien aikana ja erityisesti niiden jälkeen puhutellut 1900-luvun alussa maalaisliiton ministerinä toimineen Antti Kukkosen sanoma, joka antaa meille toivoa.
Hyvät ystävät:
”Aate pysyy aina, vaikka kilpailuonni vaihtelee.
Vastoinkäymiset ovat sivuilmiöitä.
Ei se ole mies, jonka ensimmäinen kohtalonisku kaataa.”
