Työperäisestä maahanmuutosta on ollut viime aikoina runsaasti julkista keskustelua ja aihe tulee varmasti pyörimään vahvasti myös seuraavan hallituksen pöydällä. Suomen väestökehitys on ollut jo pitkään huolestuttava ja työvoiman tarve on voimakkaasti kasvanut.
Väestökehitykseen vaikuttaa keskeisimmin kaksi tekijää, joista toinen on juurikin maahanmuutto ja toinen on syntyvyys. Huolestuttava väestökehitys johtuu syntyvyyden romahtamisesta. Viime vuosina julkisessa keskustelussa on jätetty liian vähälle huomiolle perhepolitiikan merkitys syntyvyyteen. Tulee vaikutelma, että iso osa poliitikoista on nostanut kädet ylös asiassa ja luovuttanut, ikään kuin mitään ei voisi enää asialle tehdä.
On aivan totta, että ihan kaikkeen ei yhteiskunta pysty vaikuttamaan ja viime kädessä perheiden perustaminen on yksilöiden käsissä. Kuitenkin on niin, että perheiden eteen voidaan tehdä vielä runsaasti nykyistä enemmän. Kaikilla yhteiskunnan sektoreilla voidaan kiinnittää huomiota siihen, miten lapsi- ja perheystävällistä ilmapiiriä rakennetaan.
Yksi keskeisimpiä esteitä perheiden perustamiselle on huoli tulevaisuuden näkymistä ja tähän täytyy yhteiskunnan vastata konkreettisilla toimenpiteillä. Juhlapuheita ollaan jo riittävästi kuultu. Selkeä konkreettinen tuki lapsiperheille olisi lapsilisien sitominen indeksiin. Tällä hetkellä lapsilisä on ainoa sosiaaliturvaetuus, jota ei ole sidottu kansaneläkeindeksiin ja lapsilisien reaalitaso onkin vuodesta 1994 alkaen laskenut merkittävästi.
Perhemyönteisyyden lisäämiseksi olisi ehdottoman tärkeää, että myös kotiin jääviä vanhempia arvostetaan aidosti. Suomessa ei nähdä riittävällä tavalla kotiäitien ja -isien arvoa yhteiskunnalle. Valitettavasti jo pidemmän ajan kehitys on ollut se, että yhä enemmän pyritään ulkoistamaan lastenhoitoa päiväkoteihin, ikään kuin jo lähtökohtaisesti paras kasvattaja lapselle olisi joku muu kuin omat vanhemmat. Kun perhe tarvitsee apua tai tukea arkeen, ei yhteiskunnan ratkaisun tarvitse automaattisesti olla se, että kasvatus siirretään kokonaan yhteiskunnan vastuulle, vaan tukea voitaisiin enemmän tarjota suoraan myös perheiden arkeen ja koteihin. Kotiin jäävien vanhempien opiskelumahdollisuuksia tulisi myös entisestään parantaa, sillä koulutustausta vaikuttaa merkittävästi perheiden tulevaisuudennäkymiin.
Lapsiperheiden vanhempien hyvinvointi, jaksaminen ja tulevaisuuden näkymät vaikuttavat vahvasti koko yhteiskunnan tulevaisuuteen ja siksi vanhempien tukemiseen kannattaa panostaa ja heitä aidosti arvostaa.
Elias Tornberg, Keskustanuorten liittohallituksen jäsen
