Antti Siika-aho, ehdolla puoluesihteeriksi (75 kenu-pistettä, 1. sija)
1. Mikä on nuorisojärjestön merkitys puolueemme toiminnassa tulevaisuudessa?
Koen nuorkeskustan puoluetta uudistavaksi voimaksi. Keskustanuorten ja Keskustaopiskelijoiden on saatava tarpeeksi tilaa hengittää, ja molemmille on tarjottava aito mahdollisuus vaikuttaa, jotta Keskustaliike kokonaisuutena voisi menestyä. Haluan että nuorilla on myös jatkossa edustus- ja muut oikeudet puolueen päättävissä elimissä. Luotan siihen, että keskustalaiset ymmärtävät nuorisojärjestön merkityksen elimellisenä osana puolueen sujuvaa toimintaa ja aatteellis-poliittista kehitystä.
2. Kuinka monta prosenttia puolueemme budjetista tulisi käyttää Keskustanuorten toimintaan?
Tähän asti puolue on tarjonnut Keskustanuorille vähäistä suoraa avustusta. En usko, että puolueen tuki Keskustanuorille tulee kasvamaan, tai että sillä olisi prosentuaalisesti isompaa merkitystä puolueen taloudessa. Verrattain niukan taloudellisen tilanteen vallitessa, koen tärkeäksi tarjota kaikille keskustalaisille sellaista koulutusta, ja muuta puoluetoimintaa, joka kiinnostaa myös nuoria keskustalaisia. Meidän on syvennettävä ja lisättävä esimerkiksi sellaista aktiiviseen kansalaisuuteen ja vaalitoimintaan liittyvää koulutusta, jossa pureudutaan pitkäjänteiseen vaikuttamistyöhön ja ajanmukaisiin toimintatapoihin. Koulutusta on oltava tarjolla kaikkialla Suomessa, ja siihen osallistumiseen pitää määrätietoisesti rohkaista. Koulutusta ja myös Keskustaliikkeen viestintää täytyy suunnitella yhdessä nuorkeskustan kanssa, jotta voimme tavoittaa oikeita kohderyhmiä.
3. Mikä on mielipiteesi Keskustanuorten progressiivista negatiivisen tuloverotuksen mallista?
Pidän Keskustanuorten perustulomallin hengestä ja erityisesti siitä, kuinka terävästi se heijastelee suomalaisen yhteiskunnan tämän hetken tarpeita, mutta samalla rohkaisen myös ideoimaan aiempaa rohkeammin, millaista suuntaa Suomelle perustulolla voisi tarjota. Perustulo palvelisi yhteiskuntakehitystä, jossa ihmisten henkiset ja yhteisölliset arvot ovat etusijalla. Haluan varmistaa, että keskustaliikkeessä on tilaa ja paikkoja keskustella kohtuullisuuteen nojaavasta tulevaisuudesta lyhytnäköisten materialististen etujen sijaan.
4. Nuorten keskuudessa arvopolitiikka on isommassa keskiössä, ja haastaa vanhemmalle sukupolvelle merkittävämmän talousjaottelun. Miten vastaamme haasteeseen?
Meidän on keskustaliikkeenä jatkuvasti pyrittävä siihen, että tarjoamme Suomelle suuntaa eri ikäpolvia yhdistävällä tavalla. Siksi on välttämätöntä, että keskustassa keskustellaan enemmän aatteellis-poliittisista kysymyksistä, kuten henkisten arvojen ja talouden kestävyyden yhteensovittamisesta tulevaisuudessa. Meidän pitää puolueena tarjota säännöllisesti isoja teemoja kaikkien keskustatilaisuuksien työstettäväksi, ja siten houkutella mukaan kaikkia, jotka ovat kiinnostuneet yhtä politiikan kalenterivuotta laajemmista aihepiireistä. Parhaimmillamme olemme kokoava yhteiskunnallinen uudistusliike, jossa erilaisista taustoista kumpuavien ihmisten ajatukset jalostuvat laajaa luottamusta herättäväksi suunnaksi.
5. Keskustan nuorisokannatus on matalaa. Keskustanuoret ovat ehdottaneet omia toimiaan. Mitkä olisivat sinun toimenpiteesi?
En usko hokkuspokkustemppuihin nuorisokannatuksen nostamiseksi, mutta luotan siihen, että sitä enemmän herätämme luottamusta, mitä enemmän me liikkeenä toimimme aloitteellisesti ja mukaannottavasti. Nyrpeänaamaisia ei kukaan jaksa katsella, mutta uutta suuntaa avarakatseisesti tarjoavien uudistajien joukkoon on mukavaa samaistua. Haluan varmistaa, että kaikessa ohjelmatyössämme, perustoiminnassamme ja valtakunnan tason politiikassa olisi sujuvat puitteet uuden ideoimiselle ja syväluotaavallekin keskustelulle. Niin ikään on tärkeää, että nuorisojärjestö on mukana suunnittelemassa, koska siellä on paras asiantuntemus nuorten ajatuksista ja tarpeista. Olen vakuuttunut siitä, että rohkeasti silmiin katsova keskustaliike herättää luottamuksen tunnetta myös nuorissa ja nuorissa aikuisissa.
Pirjo Ala-Hemmilä, ehdolla puoluesihteeriksi, (71 kenupistettä, jaettu 2. sija)
1. Mikä on nuorisojärjestön merkitys puolueemme toiminnassa tulevaisuudessa?
Se tulee ratkaisemaan, onko keskustan osuus ihmisten luottamuksesta nykyisen suuruinen, pienempi vai kasvava. Näkökulma ja kokemus nuorena yhteiskunnasta on varmasti hyvin heterogeeninen, mutta se on myös aina erilainen, kuin vaikka 50-vuotiaan Juhan tai 73-vuotiaan Marja-Leenan. Jotta ymmärrys siitä, miksi toiveiden mukainen lapsiluku on pudonnut melkoisesti, tai miksi yhdenlainen polku (koulutus ja ammatti) ei välttämättä vastaa ihmisen, eikä yhteiskunnan tarpeisiin, tarvitaan elämänkokemusta iästä riippumatta.
Nuorisojärjestö ei saa olla irrallinen solu, josta singahtaa rohkeita ajatuksia aika ajoin hämmästeltäväksi, vaan haluan sen olevan olennainen osa keskustalaista toimintaa kaikilla tasoilla. Niillä tasoilla, missä se ei vielä ole luontevaa, sitä voidaan edistää esimerkiksi pyytämällä arvioita, millä tavoin viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana on varmistettu nuorten äänen kuuluminen omassa kuntapolitiikassa, hyvinvointialueilla, valtakunnan politiikassa, ja missä määrin nuorille on annettu luottamustehtäviä ja vaikutusvaltaa.
Samalla tarvitsemme nuorisojärjestöä myös itsenäisenä toimijana, jotta toiminta on nuorille houkuttelevaa, oman näköistä ja kynnyksettömämpää. Poliittisista ohjelmista tulee selkeämpiä, kun niitä ei ole tarvinnut jumpata välittömästi läpi koko keskustakentän.
2. Kuinka monta prosenttia puolueemme budjetista tulisi käyttää Keskustanuorten toimintaan?
Erinomainen kysymys, koska tämähän pistää ponnistelemaan vastauksen jälkeen tavoitetta kohti! Jos puolue perustettaisiin nyt, ja oletettaisiin, että nuorisojärjestöjä tuetaan edelleen OKM:stä, asettaisin prosenttitavoitteeksi viisi. Oletan, että se ei nyt ole tätä lähelläkään. Nyt, kun resurssit ovat niukimmista niukimmat, ja ollaan lomautusten tiellä, on tehtävä toimintojen sujuvoittamista, niitä parhaiten tukevia rakenteita (henkilö- ja tila-), keskityttävä asioiden edistämiseen, ja luotettava siihen, että sillä ansaitaan lisää luottamusta, jolla taloudellinen liikkumavara lisääntyy.
3.Mikä on mielipiteesi Keskustanuorten progressiivista negatiivisen tuloverotuksen mallista?
Näen sen erittäin suurena mahdollisuutena tuoda turvaa epävarmassa taloudellisessa tilanteessa kamppaileville. Turvallisuus taas luo hyvinvointia, ja vähentää vastakkainasettelua. Se vakauttaa yhteiskuntaa, ja nyt meidän pitää löytää keinoja reagoida polarisaatiota vastaan. Tämä on mielestäni hyvin keskustalaista ajattelua heikommassa asemassa olevien mahdollisuuksien turvaamiseksi. Ratkottavia pulmakohtia varmasti on, mutta en epäile yhtään, etteikö olisi taklattavissa ja löydettävissä malli, joka pääsääntöisesti toimisi meillä. Ei nykyisetkään mallit 100-prosenttisesti toimi, vaan niitä voi kehittää toiminnallisesti kaiken aikaa. Voi myös olla, että progressiivista negatiivisen tuloverotuksen mallia kehiteltäessä, löytyisi vielä jokin uusi vaihtoehto, mutta jos kehittäminen jatkuu vanhojen mallien pohjalta, mahdollisuudet löytää kannustavampi ja turvallisuutta edistävämpi ratkaisu eivät ainakaan lisäänny.
4. Nuorten keskuudessa arvopolitiikka on isommassa keskiössä, ja haastaa vanhemmalle sukupolvelle merkittävämmän talousjaottelun. Miten vastaamme haasteeseen?
Minusta ilmassa on merkkejä siitä, että talouspolitiikassakin on valmiutta moraaliseen uudelleenajatteluun, ja valmiutta vahvistaa, mitä enemmän nostamme esiin epäkohtia, joihin perinteisemmällä talousajattelulla ei ole tarjota riittävästi ratkaisuvaihtoehtoja. Näen tämän nuorten arvopolitiikan painottamisen olevan edellytys myös koko keskustan kasvulle. Viime vaaleissakin jo väläyteltiin vastakkainasettelua, esimerkiksi kulttuurin ja talouspolitiikan välille. Luontoarvojen ja talousajattelun kuilu on vähintäänkin kaventunut, kun samanaikaisesti on löydetty esimerkiksi vetytalouden näkymät. Arvopolitiikka ja talousajattelu ovat siis mielestäni aina välttämättömiä kulkemaan rinta rinnan, koska nykyinen, enemmän vallalla oleva talousajattelu pohjautuu sekin arvoihin. Arvokeskustelua on siis välttämätöntä käydä kaiken aikaa, jotta talousajattelua tarkasteltaisiin kriittisesti ja arvoja vastaavaksi.
5. Keskustan nuorisokannatus on matalaa. Keskustanuoret ovat ehdottaneet omia toimiaan. Mitkä olisivat sinun toimenpiteesi?
Tämä on kysymys, jossa vahvasti luotan Keskustanuorten osaamiseen. Käytännön toteuttamista kannattaa kuitenkin aina miettiä yhdessä, sillä hyvän pohdinnan lopputuloksena voi syntyä alkuperäisen idean ongelmat ylittävä vaihtoehto. Asioihin ja sisältöihin keskittyvä toiminta on puoleensa vetävää, ja ne asiat ja sisällöt tulee löytää ihmisten ajattelussa aidosti esiintyvistä huolista, peloista ja kiinnostuksen kohteista.
Keskustalaisia kannustan kovasti luottamaan nuoriin, antamalla vaikutusvaltaa oman keskustatoiminnan sisällä. Innostaisin myös kepulaisten ympäri Suomen vahvistamaan nuorten osallistamista ja nuorisovaltuustojen asemaa kunnissa ja hyvinvointialueilla. Mitä enemmän on mahdollisuuksia vaikuttaa, sitä kiinnostavammaksi poliittinen toiminta tulee.
Poliittiseen toimintaan ja eri puolueiden ajatteluun tutustumiseen voi kynnystä mataloittaa puoluerajat ylittävillä toiminnoilla. Silloin uteliaana voi tulla kuulostelemaan ja punnitsemaan vaihtoehtoja ilman, että tarvitsee pelätä tulleensa heti leimatuksi tiettyyn puolueeseen. Mitä hän ei välttämättä halua koskaan tehdä. Meille on jo hyvä kakkosvaihtoehto se, että keskusta nähdään hyvänä ja kiinnostavana vaihtoehtona.
Kiitos. Yhteisesti keskustellen näistä kehittyy vielä parempia ajatuksia. Parhaat jutut tehdään yhdessä!
Pauliina Maukonen, ehdolla puoluesihteeriksi (71 kenupistettä, jaettu 2. sija)
1. Mikä on nuorisojärjestön merkitys puolueemme toiminnassa tulevaisuudessa?
Keskustanuorilla on tärkeä yhteiskunnallinen rooli poliittisena kasvattajaseurana, kuten aiempinakin vuosikymmeninä. Järjestön puitteissa nuori voi harjoitella kansalaisvaikuttamisen taitoja tulevaisuutta varten ja/tai kasvattaa omaa asiantuntemustaan politiikan eri saroilla sen mukaan, mikä jäsenen oman toiminnan motiivi on. Tavoitteena on, että entistä useampi Keskustanuori jatkaisi omaa vaikuttamistyötään myös puolueen riveissä tulevaisuudessa.
Nuorisojärjestön poliittinen merkitys puolueelle on keskeinen. Puolueesta puuttuu kokemusasiantuntijuus, ja myös substanssiosaaminen nuoriin liittyvissä asioissa, mikä on näkynyt puolueen linjassa. Nuorisojärjestölle pitää antaa valmisteluvastuuta mm. keskustan nuorisokannatukseen, opiskelijoiden elämään, sosiaalietuuksiin sekä esim. ympäristökysymyksiin liittyvissä asioissa.
2. Kuinka monta prosenttia puolueemme budjetista tulisi käyttää Keskustanuorten toimintaan?
Nuorten avustus on ollut jo pitkään alle prosentin keskustan puoluetuesta (ja 5 % puolueen ei-puoluetukisidonnaisesta avustuspotista). Kevään vaalitappio on vähentänyt avustuksia nuorille – 16,7% (ja keskustanaisille – 17,2% ja piireille – 23,3%. Lisäksi piireiltä lähti kannustin/toimintarahaa – 61,6% aiempaan vuoteen verrattuna).
Tässä taloustilanteessa hyvä tavoite olisi säilyttää keskustanuorilla tuo noin 1 % avustustaso. Ensi vuosi tuo kuitenkin mukaan lisäleikkauksia puoluetukeen.
Keskustan toiminta perustuu paikallisuuteen, jota pitää mielestäni jatkossakin tukea eniten. Kehittäisin siis politiikan tekemisen tapoja piireissä, ja alueella enemmän järjestörajat ylittävän yhteistyön suuntaan. Keskustanuoret vahvemmin mukaan piirien toiminnan suunnitteluun!
3. Mikä on mielipiteesi Keskustanuorten progressiivista negatiivisen tuloverotuksen mallista?
Keskustanuorten nykyinen malli on työhön ja toimeliaisuuteen kannustava alkiolainen malli. Oleellista ei ole, paljonko ihmistä verotetaan, tai sosiaaliturvalla tuetaan, vaan se, että työnteko kannattaa jokaisesta tienatusta eurosta lähtien. Pidän 40 % verokattoa ja 1250 euron kk-tulorajaa (perustulon kattona) hyvinä. Olen ollut perustulomallin kannattaja, ja äänestänyt sen puolesta aina myös puoluekokouksissa. Enää edes ajantasainen tulorekisteri ei ole este mallin käyttöönotolle.
4. Nuorten keskuudessa arvopolitiikka on isommassa keskiössä, ja haastaa vanhemmalle sukupolvelle merkittävämmän talousjaottelun. Miten vastaamme haasteeseen?
Alkiolainen vastaus on kohtuuden politiikka, joka yhdistää nuorille tärkeät arvot ekologisesta kestävyydestä, ympäristökysymyksistä, vastuullisesta kuluttamisesta ja immateriaalisesta hyvästä elämästä vanhemman sukupolven ylisukupolvisuuteen, luonnonvarojen kestävään käyttöön ja säästeliäisyyteen elämäntapana. Arvoissa ei ole suuria sisällöllisiä eroja, mutta perustelut ja tarpeiden määrittely eriävät sukupolvittain. Nyt olisi aika ylisukupolviselle aatekeskustelulle mm. hyvän elämän edellytyksistä. Miten me voimme ne keskustalaisella politiikalla turvata?
5. Keskustan nuorisokannatus on matalaa. Keskustanuoret ovat ehdottaneet omia toimiaan. Mitkä olisivat sinun toimenpiteesi?
Keskustan nuorisokannatuksen nousun esteitä ovat puolueen imago mm. epärehellinen politiikanteko, riitelevä toimintakulttuuri, epäluotettava poliittinen linja tai suoranainen linjattomuus. Samaan aikaan nuorten, ja myös laajemmin suomalaisten arvot ovat hyvinkin keskustalaisia. Ehdotan seuraavia toimenpiteitä nuorisokannatuksen nostamiseksi:
1) Keskustan on tehtävä nuorten elämää koskettavia poliittisia avauksia. Näitä ovat mm. koulutus, toimeentulo, työelämäasiat ja kansainvälisyys. Tällä rintamalla on ollut jo vuosia hiljaisempaa, kun olemme keskittyneet enemmän yrittäjyyteen, maa- ja metsätalouteen jne.
2) Keskustan on muodostettava selkeä linja ja poliittinen, sitova toimintasuunnitelma nk.ikuisuuskysymyksiin, joita puolueessa ovat mm. luonnonsuojelu ja eläintenoikeudet. Vaikeat asiat on pystyttävä keskustelemaan auki ylisukupolvisesti kaikkia kuullen.
3) Järjestödemokratia on palautettava arkipäivän politiikan tekemisen mandaatiksi eli oikeutukseksi. Puolue-elinten päätöksiä on kunnioitettava politiikanteossa, jotta politiikantekomme olisi nuorten silmissä luotettavaa ja pitkäjänteistä.
4) Nuoret pitää huomioida toiminnassa tasavertaisina politiikantekijöinä ja toimijoina. Tämä tarkoittaa myös vaalien jälkeistä poliittista vastuuta ja paikkajakoa, joissa nuoria ei sivuuteta.
5) Keskustalaisuus ei ole monellekaan enää koko elämäntyö, johon sitoutua loppuelämäksi. Puolueen toimintaa pitää kehittää nuoria houkuttelevammaksi teemaryhmiksi tai projekteiksi, johon on helppo tulla mukaan. Nuorisokannatuksen nousu ei tapahdu hetkessä, joten pitkäjänteiseen toimintaan on sitouduttava.
