Kesäkuussa, Lappeenrannassa 2022, paikallisen ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja pälmähti jäähallin pihaan. Kyseessä oli melkoinen festarialue, jossa yksinäisyyteni korostui. Tämä keskustalaista aatetta pitkään tunnistanut, yhteisöön tutustumaton Roosa oli löytänyt tiensä Suomen Keskusta r.p:n puoluekokoukseen. Nyt Samainen Roosa on hakemassa Keskustanuorten puheenjohtajaksi.
Vuodessa on tapahtunut paljon. Ennen kaikkea kuulun nyt tähän yhteisöön, olen osa jotain itseäni suurempaa. Haluan olla innostamassa ja vahvistamassa tätä yhteisöä, jotta mahdollisimman moni nuori kokisi keskustalaisen yhteisön voiman yhteiskunnan muuttajina.
Uutena jäsenenä en löytänyt mukaan toimintaan. Uudet jäsenet täytyy kohdata ja saada mukaan ensimmäiseen tapahtumaan. Uusien jäsenten kohtaamiseen pitää luoda toimiva malli. Idearikkaana visioijana haluan päästä kehittämään prosesseja, aidosti osallistamaan ja luomaan uutta. Keskiössä tulee olla tilan antaminen myös muille, mutta se vaatii myös kykyä särmään johtajuuteen. Särmikkyyttä osaltaan minulle antoi varusmiespalvelus.
Opiskelijana, lukiolaisena ja nuorena ylipäätään toimeentulo on tiukkaa ja en aikanaan lähtenyt tapahtumiin taloudellisen tilanteen vuoksi. En tuntenut piirini maksukäytänteitä ja vasta myöhemmin opin piirien hyvin erilaisen rahatilanteen. Ovet tapahtumiin tulee olla avoimet ja kynnyksen talossa matala – kaikilla tulee olla mahdollisuus osallistua lähtökohdistaan riippumatta. Näen, että nuorella täytyy olla mahdollisuus hakea liitolta maksutonta tapahtumaa – tähän meidän on luotava toimivat käytänteet.
Politiikkaa eri perspektiiveistä nähneenä kaipaan tapahtumien sisällöltä haasteita ja syvällisempää analyysia, kun taas 15-vuotiaana politiikan keltanokkana olisin kaivannut yksinkertaista tietoa esimerkiksi politiikan rakenteista. Myöhemmin, opiskelijapolitiikan keskiössä keskustan sisäisestä mentorointiohjelmasta olisi ollut apua. Sellainen tarvitaan tukemaan tulevia keskustalaisia kärkipolitiikkoja.
Minulla on paljon kokemusta, mutta en kuitenkaan ole esimerkiksi perheellinen, kuntapäättäjä, liikuntarajoitteinen, amis tai alaikäinen. Järjestöjohtajana en voi peilata kehittämistarpeita vain omaan kokemukseeni. Tulen osittain kuplan ulkopuolelta oman osaamiseni kanssa. Näillä uusilla silmillä näen erityisesti sen mitä en itse ole, mitä pitäisi tehdä ja mitä kohti meidän pitäisi yhdessä kulkea. Tällä yhteisellä matkalla tärkeimpänä näen rohkeuden kohdata, kysyä ja keskustella.
Kohdataan, kysellään ja keskustellaan – kohti Keskustanuorten liittokokousta.
