Skenaario, tarvitset ensi viikolle matkan Mikkelistä Helsinkiin. Junalippu maksaa tällä hetkellä reilusti yli 30 euroa suuntaansa, autolla kulkien matkaa kertyy noin 231 kilometriä ja polttoainetta kuluu vain noin 23 euron edestä. Usein jäljellä on vain businessluokan lippuja jolloin kuilu hinnassa lipuu valtavaksi. Jos haluamme ympäristöystävällisempiä liikkumismuotoja, miksi meidät painostetaan silti valitsemaan henkilöauto?
Ilmastonmuutoksen torjumiseksi on ehdottoman tärkeää, että fossiilisia polttoaineita käyttäviä tai muulla tavalla merkittävästi saastuttavia liikkumismuotoja ei tueta yhtä vahvasti. Lentoliikenteen tukemiselle on silti monia hyviä syitä kuten, huoltovarmuus, maanpuolustukselliset syyt, alueellinen tasa-arvo, mutta omassa arvomaailmassani koko kansan saavuttava ja hinnaltaan edullinen raideliikenne palvelee valtiota ja sen kansalaisia paremmin – ekologisesti.
Maakuntalentojen tukemista on perusteltu sillä, että niitä ei kukaan pysty maksamaan jos tuki lopetetaan. Kävin katsomassa Finnairin sivuilta lentoja välille Jyväskylä-Helsinki. Lipun hinta on 75€ suuntaansa, kuukaudesta riippumatta. Hinta on siis kova ja se näkyy lentokoneiden täyttöasteessa. YLE:n MOT tutkimuksen mukaan Jyväskylä-Helsinki lentojen täyttöaste on vain noin viidennes kapasiteetista, eli käytännössä jokaisella lentokoneen rivillä on vain yksi matkustaja, ei aivan sitäkään. Hinta, epäekologisuus ja harvat lentovuorot tekevät lentämisestä huonon vaihtoehdon liikkumiselle. Maakuntien lentoliikennettä on tuettu vuosina 2021-2023 yli 42 miljoonalla eurolla, puhumattakaan epäsuorista tuista, joita on laitettu vaikka minkä nimen alle viherpesun johdosta.
Kotimaan sisäiset lennot ovat tärkeitä pohjoisen Suomen matkailulle, siksi en pitkän matkan lennoista tai pohjoisen kentiltä lähtisikään tukea leikkaamaan. Ensin pitää päästä eroon lyhyistä matkoista, jotka pystytään korvaamaan junalla tai bussilla kohtuullisen saavutettavuuden rajoissa.
Unohdetaan Turun tunnin juna ja lähdetään laajentamaan rataverkkoa niin pohjoiseen kuin itä-länsi akselillakin. Ratayhteys pohjoiseen mahdollistaisi vihreän matkailun Lapin laskettelu- ja eräkeskuksiin. Uskoisin tämän tukevan etenkin kotimaan matkailua, sillä tällä hetkellä ainoa mahdollisuus pohjoisen retkille on oma auto tai lentäminen.
Itäradan ja Savon radan parantaminen voisi olla osaratkaisu Itä-Suomen elävöittämiseen. Junassa kulkevasta tavaraliikenteestä täytyy saada riittävän nopeaa ja helppokäyttöistä yrityksille. Raideyhteyksien parantaminen satamoihin olisi myös realistinen vaihtoehto tuotteille jotka ennen on kuljetettu Saimaan kanavan kautta maailmalle. Henkilömatkustajille rivakat kulkuyhteydet toimisivat tehokkaana linkkinä muuhun Suomeen, Itä-Suomi ei saa jäädä omaksi kuplakseen väestön vanhetessa ja taloustilanteen ollessa vaikea.
