Mitä ystävyys oikeastaan on? Miksi jokaisella olisi hyvä olla ystävä tai pari? Itse ajattelen, että ystävyys on kokemus merkitykselliseksi tulemisesta, kokemus siitä, että on tarpeellinen ja hyödyksi toiselle. Ystävä on ihminen, jonka kanssa lohtua, iloa ja surua jaetaan puolin ja toisin elämän varrella. Ystävälle voi soittaa, vaikka ei tarkalleen tiedä mitä sanoisi vai sanoisiko mitään. Ystävälle voi puhua tunteistaan tai purkaa harmitusta häviöstä. Ystävyys on lahja ja yhteiskunnallinen teko.
Elämme ajassa, jossa syrjäytyminen, yksinäisyys ja mielenterveysongelmat ovat valitettavan yleisiä. Yksi patoaa tunteitaan ja kokemuksiaan, toinen yliajattelee omiaan. Kolmas tuntee, ettei pärjää yksin tulevaisuuteen liittyvien paineiden kanssa.
Silloin kun siinä hetkessä on joku, jolle soittaa, ystävä: läheltä tai kaukaa. Vanha tai nuori. Vaikka oma äiti tai ystävä päiväkerhosta saakka, voi hän auttaa omalla läsnäolollaan ja hyväksyvällä olemuksellaan. Ystävä on lahja arjessa kuin juhlassa, kiiressä ja levossa.
Ystävyys edistää hyvinvointia niin äärettömän monella tavalla ja on oikeastaan jopa ennaltaehkäisevä tekijä yksinäisyyden ja mielenterveysongelmien estämisessä. Yhteiskuntamme kaipaa ystävyyksille tyypillisiä piirteitä, välittämistä, lähimmäisenrakkautta ja merkityksellisyyden tunnetta.
Kun mietin yhteiskunnallista ystävyyttä voin onnekseni sen ymmärtää myös toisella tavalla: Olen saanut tutustua moniin uusiin ihmisiin politiikan ja yhteiskunnallisen aktiivisuuden parissa ja monia heistä saan nykyään kutsua ystävikseni. Yhteinen intohimo ja tavoite tehdä maailmasta parempi paikka yhdistää ja auttaa jaksamaan – vaikka kannatusalhossa.
Ystävyys on lahja, jonka soisi jokaiselle.
Toivon sydämeni pohjasta hyvää ystävänpäivää ja yhteiskunnallista ystävyyttä elämääsi!
Aino Kylälehtonen
Liittohallituksen jäsen
