Mielenterveyskriisi on räjähtänyt Suomessa käsiin. Kriisin hintalappu tuntuu niin inhimillisinä tragedioina, kuin myös kansantaloudellisena hintalappuna. Mieli ry:n mukaan työkyvyttömyyseläkkeistä jopa 55% on mielenterveysperusteisia. Nuorista noin 20-30% kamppailee mielenterveyden haasteiden äärellä ja itsemurhatilastoissa Suomi on maailman kärkeä.
“Kaikki mielenterveyttä koskevat mittarit ovat vakava hälytys kansakuntamme tilasta. Siitä huolimatta politiikassa on poimittu vain rusinoita pullasta ja nostettu vuorotellen kivalta kuulostavia osaratkaisuja valtavaan ongelmien vuoreen. Parhaimmillaankin lopputulos on ollut vain laastariratkaisu”, linjaa Keskustanuorten puheenjohtaja Jere Tapio
Mielenterveyteen panostaminen olisi valtiolle myös pitkänäköistä talouspolitiikkaa. OECD arvioi vuonna 2018 mielenterveyden vuosikustannuksiksi 11 miljardia euroa, eli noin 5.3% bruttokansantuotteesta. Valtioneuvosto on arvioinut vuonna 2018 lisäinvestoinnin masennuksen ja ahdistuneisuuden hoitoon palautuvan takaisin 3,3-5,7 kertaisena hyötynä. Mielenterveyspooli puolestaan arvioi euron terapiatakuuinvestoinnin palautuvan viisinkertaisena takaisin. Synkissä talouden näkymissä tulisi aina kyetä katsomaan tarpeeksi pitkälle tulevaan. Herääkin kysymys siitä, miksi ei ole jo toimittu?
Keskustanuoret vaatii, että politiikassa siirrytään vihdoin irtopisteiden hakemisesta todellisiin ratkaisuihin. Mielenterveyskriisin ratkaisemiseksi tarvitaan ylivaalikautinen, noin kymmenen vuoden ajaksi jakautuva investointiohjelma, jossa puolueet sitoutuvat esimerkiksi investoimaan yhden vuoden “mielenterveystappioita” vastaavan summan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiohjelmaan.
Ohjelman ensiaskeleina tulee turvata riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kaikilla hyvinvointialueilla sekä YTHS:llä, sekä turvata riittävä ennaltaehkäisevä työ. Tämän lisäksi panostuksia tulee kohdentaa kaikille koulutusasteille riittävien tukipalvelujen ja kohtaamisen turvaamiseksi. Valtion tulisi myös käynnistää erinäisiä kokeiluja hyvinvointia tukevan työelämän ratkaisujen löytämiseksi.
“Tarvitaan siis kaikille elämän osa-alueille ulottuva ohjelma, jolla ei pyritä vain poistamaan olemassa olevia ongelmia, vaan luomaan armollisempaa yhteiskuntaa, joka ei syö nuoriaan elävältä. Hyvinvointivaltion pelastustalkoissa tulee hyvin nopeasti seinä vastaan, mikäli emme kykene etsimään muuta, kuin leikkausvaraa. 5% bruttokansantuotteestamme syövä mielenterveyskriisi on mitä ilmeisin paikka etsiä lisää taloudellista liikkumavaraa. Massiivinen investointi ahtaassa taloudellisessa tilanteessa voi pelattaa, mutta tässä tapauksessa rohkeus palkitaan”, päättää Tapio.
Lisätietoja:
Jere Tapio
Puheenjohtaja
040 760 9463
