Hallitus julkaisi eilen läpikäymänsä kehysriihen tulokset. Keskustanuorten näkökulmasta on tärkeää, että asetettuun lisäsopeutustavoitteeseen päästiin ja “EU:n tarkkailuluokka” tullaan näillä säästöillä välttämään. Säästöt myös jakautuvat alkuperäistä laajemmin eri ihmisryhmille – tasapaino on kuitenkin kaukana, kun jo vastuuta kantaneille pienituloisille ryhmille leikkauksia kohdennettiin lisää. Erityisen tärkeää kuitenkin on, että hallitus tuntuu tunnistaneen tarpeen kasvun luomiselle. Keskustanuoret kuitenkin pelkäävät, että kasvuun ei tulla pääsemään kiinni lyhytnäköisten toimenpiteiden tuloksena.
“Riihi ei tässä tilanteessa olisi ollut kenellekään helppo harjoitus. Se näkyy myös siinä, millä tahdilla hallitus joutui syömään omia lupauksiaan. Petteri Orpon koulutuksen erityissuojelus sujahti erityispetoksen puolelle ja Perussuomalainen 270 miljoonan bensa-alennus paloi tuhkana tuuleen. Erityisen huolissani olen kuitenkin siitä, että muutamilla näköalattomilla ratkaisuillaan hallitus syö kaikki kasvun eväänsä jo ennen toimeenpanoa”, niputtaa Keskustanuorten puheenjohtaja Jere Tapio.
Kasvu lähtee osaajista ja toimillaan hallitus on onnistunut synnyttämään osaajavuodon. Kahdessa perättäisessä riihessä nähty moukarointi toimeentuloon ei tule helpottamaan tätä kehitystä. Eilen hallitus päätti opiskelijoiden siirtämisestä takaisin asumislisän piiriin, mistä erityisen haastavaa tulee tekemään se, että edullisten asuntojen määrä on aiemman politiikan seurauksena vähentynyt räjähdysmäisesti. Ankeaan tilanteeseen ei onnistuttu tarjoamaan apua edes tukemalla opiskelija-asumisen tuotantoa ARA-tukien avulla tai helpottamalla opintolainallisten tilannetta lainasuojamekanismeilla.
Hallitus iskee rajuin ottein myös toisen asteen koulutuksen rahoitukseen ja rajaa ihmisten mahdollisuuksia päivittää osaamistaan mm. avoimeen yliopistoon kohdistuvien maksujen korotuksilla. Toimenpideohjelma korkeakoulutukseen tekee myös enemmän hallaa kuin hyvää. Yhden korkeakoulupaikan rajaus ei juurikaan vapauta tilaa uusille opiskelijoille ja korkeakouluille vapautuva resurssi imuroidaan suoraan valtiolle rahoitusmallin ollessa sidottuna tutkintoihin.
Samaan aikaan, kun kotimainen osaajapolku sakkaa, jäivät suomalaiset yritykset edelleen odottamaan avauksia koskien työperäisen maahanmuuton helpottamista.
“Kasvua ei rakenneta tekemällä oppipolusta yhtä suossa rämpimistä. Sen kääntöpuolena loppuun poltetusta opiskelijamassasta yhä harvempi tulee etenemään työpaikoille työkykyisenä. Tämän lisäksi ulkomaalaisten osaajien polku Suomeen säilyy miinoitettuna perussuomalaisten patoumien vuoksi”, päivittelee Tapio.
Toinen merkittävä kasvueste makaa katoavissa näköaloissa. Rajasulusta merkittävään rakennemuutokseen ajautunut Itä-Suomi jäi tässäkin riihessä tyhjin käsin, eikä hallitukselta löytynyt eväitä siihen, millä tavoin Suomi pärjää länsinaapureidensa kanssa Pohjolaan kohdentuvissa investoinneissa ja alueen houkuttelevuuden lisäämisessä. Päättäjien on myös ymmärrettävä, että tehtaita ei perusteta tyhjän päälle – massiiviset leikkaukset hoivapalveluihin ja sairaanhoitoon tarkoittavat väistämättä sulkeutuvia sairaaloita ja terveyskeskuksia. Alueet tulevat siis eriarvoistumaan nykyistäkin enemmän.
“On selvää, että Itä- ja Pohjois-Suomen ohjelmat jäävät juhlapuheiksi kannattamattoman tunnin junan jyrätessä niiden ylitse. Samanaikaisesti monilla seuduilla herää aito huoli siitä, onko mahdollista saada itselleen ja läheisilleen hoitoa tai saadaanko sosiaalipalveluihin enää osaavaa työvoimaa. Tämä heikentynyt usko kotiseutuihin näkyy yhä alenevana elinvoimana ja katoavana investointipolitiikkana. Eväät investoinneilta syödään ja alueet jaetaan yhä kovemmalla kädellä voittajiin ja häviäjiin”, summaa Tapio.
