Eurooppa seilaa eteenpäin maailman kriisien keskellä. Myrsky ei ole vielä aivan EU:n yllä, mutta sen tuulet puhaltavat tännekin. Eurovaalit ei yleensä herätä suuria intohimoja, ja äänestysprosentit laahaa vähän yli 40 prosentissa. Muutos on kuitenkin vireillä. Entistä useampi kertoo aikovansa äänestää.
Euroopan unioni on tienristeyksessä. Ne perusarvot, joille unioni aikoinaan rakennettiin, kyseenalaistetaan. Demokratia ja oikeusvaltio eivät ole itsestäänselvyys, vaan niitä täytyy puolustaa joka päivä.
Maailmantilanne on korostanut tarvetta huolehtia turvallisuudesta ja vakaudesta. On kuitenkin tärkeää pitää pää kylmänä. Kriisitilanteessa ihmiselle on luonnollista, että näkökulma kaventuu huolehtimaan itsensä suojelusta. Lainsäätäjien täytyy kuitenkin kyetä näkemään iso kuva. Joskus turvallisuuden varjolla aletaan rajoittaa juuri niitä asioita, joita halutaan suojella. Liikkumisen vapaus, yksityisyys ja kansainvälisyys joutuvat helposti tähtäimeen, jos ympärillä nähdään pelkkiä uhkia.
Turvallisuus typistyy usein puheeksi sotilaallisesta voimasta, rajavalvonnasta ja hybridiuhkiin varautumisesta. Sinänsä tärkeitä asioita, mutta meidän täytyy puhua yhä enemmän kokonaisturvallisuudesta. Kokonaisturvallisuus on enemmän kuin kykyä reagoida kriiseihin, se on niiden aktiivista ennaltaehkäisyä. Huoltovarmuus, ilmastonmuutoksen torjunta ja hyvä mielenterveys ovat turvallisuuden peruspilareita.
Huoltovarmuus ja siihen liittyvä strateginen autonomia ovat koronan ja Ukrainan sodan jälkeen olleet poliitikkojen suosikkisanoja. Yksinkertaisesti ne kuitenkin tarkoittavat sitä, että EU ja sen jäsenmaat pystyvät itse tuottamaan ne asiat, jotka ovat elämälle ja yhteiskunnan toiminnalle välttämättömiä. Näitä ovat esimerkiksi ruoka, energia ja erilaiset laitteet. Esimerkiksi tietokoneissa ja muissa laitteissa käytettävien sirujen suhteen EU on hyvin riippuvainen muista maista.
Ilmastonmuutos on edelleen suurin uhka ihmiskunnalle. EU on määritellyt tavoitteet päästövähennyksille, mutta niiden saavuttaminen on epävarmaa. Ilmastotoimia täytyy ajaa eteenpäin määrätietoisesti. Ne täytyy kohdistaa entistä tehokkaammin niin, että ne eivät estä tavallisia ihmisiä elämästä arkeaan. Esimerkiksi terästeollisuus, energiantuotanto ja rakentaminen ovat aloja, joissa olisi mahdollisuus tehdä vaikuttava muutos siirtymällä pois saastuttavista raaka-aineista, kuten fossiilisista polttoaineista ja betonista.
Muutosten keskellä moni ihminen tuntee jäävänsä syrjään yhteiskunnasta. Hyvinvoivat ihmiset pystyvät toimimaan myös kriisien keskellä. Osan ihmisistä pahoinvointi heikentää koko yhteiskuntaa.
Bryssel, Rysälä, Länsi-Helsinki… Rakkaalla lapsella on monta nimeä, ja niin on myös tällä epävirallisella Euroopan unionin pääkaupungilla. Se on kohteena myös kymmenillä poliitikoilla, jotka tänä keväänä ovat ehdolla eurovaaleissa. Sillä on valtavasti merkitystä, ketä europarlamenttiin valitaan, koska siellä päätetään kaikkien suomalaisten arkeen vaikuttavista asioista. Jopa 80 % Suomen lainsäädännöstä on peräisin EU:n päätöksenteosta, aiheesta riippuen. EU on iso alue, jossa tehdyt päätökset pystyvät myös muuttamaan koko maailmaa.
Kokonaisturvallisuus vaatii katsomista kauemmas. Päätökset, joita europarlamentissa tehdään, vaikuttavat usein kymmenien vuosien päähän. Nykyiset nuoret joutuvat kohtaamaan nyt tehtävien päätösten seuraukset. Jos nuoria ei ole mukana vaikuttamassa, ei lopputulos välttämättä vastaa sitä, mitä nuoret oikeasti haluavat tai tarvitsevat. Ilman tulevaisuuteen uskovia nuoria ei Euroopalla ole tulevaisuutta.
