Alkukesästä Suomessa ja muualla Euroopassa elettiin jännittäviä hetkiä, kun europarlamenttivaalien tuloksia jännitettiin. Vaalit on nyt käyty, ja Euroopan Parlamentissa siirrytään jälleen päätöksentekoon. Tätä kirjoittaessa näyttää siltä, että EU:n ”ministereinä” toimivan komission johdossa jatkaa vanhojen suurten puolueiden tuella keskustaoikeistolaisen EPP:n Ursula von der Leyen. Budjettineuvottelut tulevan parlamentin ja komission istuntokaudelle ovat vielä kesken, mutta jotain linjauksia Euroopan suunnasta on jo julkaistu. Miten nämä suuntaukset suhtautuvat Keskustan tavoitteisiin?
Edelliset Europarlamenttivaalit käytiin vuonna 2019, jolloin Euroopan turvallisuustilanne oli huomattavasti vakaampi. Keskustan vaaliohjelmaan peilaten komission suunnittelemat panostukset turvallisuuteen kuulostavat hyviltä: tarkoitus on mm. nimittää erillinen puolustuskomissaari ja kehittää puolustustarvikkeiden sisämarkkinoita. Puolustustarvikkeiden sisämarkkinoiden kehittäminen avaa myös uusia mahdollisuuksia alalla toimiville suomalaisyrityksille.
Maailman jakautuessa vahvemmin blokkeihin komissio haluaa kehittää unionin omavaraisuutta ja kilpailukykyä. Myös ilmastonmuutoksen torjuntatoimet vaativat massiivisia investointeja. Samaan aikaan komissiolla on tahtotila huolehtia unionin kilpailukyvystä esimerkiksi pitämällä energian hinnat kohtuullisina. Kuulostaa hyvältä, mutta kalliisiin tavoitteisiin voi olla haastavaa löytää varoja ilman jäsenmaiden lisäsitoumuksia.
Nuorten kannalta on positiivista, että komissio aikoo vahvistaa vuoropuhelua nuorten kanssa sekä kansallisella että eurooppalaisella tasolla. Myös opiskelijavaihtoja edistävää Erasmus+-ohjelmaa on tarkoitus laajentaa, erityisesti siten että vaihtomahdollisuuksia olisi myös ammatillisessa koulutuksessa.
Keskustalle on ollut pitkään tärkeää alue- ja maatalouspoliittisten teemojen esilläpito Brysselissä. Aluepolitiikkaa on tarkoitus vahvistaa maltillisesti: ajatuksena on tunnustaa ääneen se, että ihmisillä pitää olla vapaan liikkuvuuden lisäksi myös mahdollisuus asua siellä missä he haluavat, myös unionin reuna-alueilla. Aluepolitiikka ei kuitenkaan ole uuden komission työlistan keskiössä, kuten eivät myöskään maatalouden ja metsätalouden kysymykset. Näissä kysymyksissä tarvitsemmekin aktiivista edunvalvontaa parlamentissa. Tahdonkin toivottaa meidän mepeille Elsille ja Katrille menestystä suomalaisten etujen ajamiseen!
