Kulttuuri. Kallis luksustuote vai arkisin asia, jota joka päivä tulee nautittua? Eräs valtiovarainministeri oli sanonut muutama vuosi takaperin, että se olisi luksusta, mutta olikohan tässä nyt niin, että ei ymmärretty mitä kulttuuri on. Kulttuurihan on koko kansakunnan pohja. Mitä me tekisimme, jos meillä ei olisi suomalaista kulttuuria?
Pienellä paikkakunnalla kulttuuritoiminnan merkityksen voi nähdä omin silmin. Jos paikkakunnalle tulee uudenlaista ja vireää toimintaa, niin koko kylä innostuu ja lähtee kuuntelemaan musiikkia, vaikka se olisikin erilaista, mihin olisi ennestään tottunut. Tästä hyvä esimerkki on kotikunnassani Joutsassa, johon eräs taidelaitos lähti harjoittamaan vähän uudemman tyylin taidetoimintaa.
Kulttuuri sisältää esimerkiksi meille jo kotona tutuiksi tulleet juhlat joulusta juhannukseen ja radiossa soivan musiikin, eli aika tärkeitä juttuja suurimmalle osalle tämän maan väestöstä. Uuden musiikin kilpailu on taas hyvä esimerkki kehittyvästä kulttuurista. Sananmukaisesti siellä syntyy uutta musiikkia ja lähtee sieltä joka vuosi osallistuja euroviisuihinkin. Ei tuota uuttakaan kulttuuria tarvitse pelätä, päinvastoin on ihan hyvä välillä avata korviaan, koska siinä voi avartaa omia näkemyksiään.
Rahastahan tässä oli kysymys. Kulttuurin rahoitus tulee pitää kunnossa jatkossakin. Muuten uudet ideat ja kulttuurin hedelmät jäävät poimimatta. Me jokainen voimme tukea kulttuuria suoraan omalla rahalla esimerkiksi ostamalla kannatusjäsenyyksiä, käymällä tapahtumissa ja muillakin tavoilla. Mutta se tärkein melkein unohtui, pitäähän meidän myös iskostaa päättäjiin sekä itseemme ajatus suomalaisesta kulttuurista. Se elää ja hengittää jatkossakin sillä ehdolla, että jostain sitä mammonaakin revitään, oma osansa verovaroista.
