Tänään 1.10. vietämme Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivää. Sillanpää oli monella tapaa lasikattoja rikkonut poliitikko ja toimittaja, joka raivasi tietä sille, että naisilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Sillanpää oli yksi ensimmäisistä eduskuntaan valituista naisista ja toimi myöhemmin myös Suomen ensimmäisenä naisministerinä.
Nykyään naisen toimiminen politiikassa tai ministerin tehtävässä ei ole enää erikoisuus, mutta tämä ei tarkoita, että yhteiskuntamme olisi valmis tai täydellinen. Meillä on yhä epätasa-arvoa, syrjintää ja muita ongelmia, jotka vaativat aktiivista työtä. On helppoa tyytyä vain valittamaan huonosti olevista asioista ilman, että pyrkii toimimaan niiden ratkaisemiseksi.
Monet nuoret kokevat, että äänestämällä saatu “valitusoikeus” riittää, eikä aktiivista ongelmanratkaisua tai vaikuttamista tarvita sen lisäksi. Äänestäminen on toki tärkeää, mutta se on vain yksi osa vaikuttamisen keinovalikoimaa. Pelkkä edustuksellinen demokratia ei yksinään takaa, että kaikkien äänet tulevat kuuluviin. Tarvitaan myös muuta kansalaisaktiivisuutta, johon suomalaisilla on monenlaisia vaihtoehtoja.
Suomi on vahva kansalaisyhteiskunta, jossa järjestöt ja yhdistykset näyttelevät keskeistä roolia. Ne voivat järjestää vapaa-ajan toimintaa, tukea heikommassa asemassa olevia tai ajaa omia tavoitteitaan päättäjien suuntaan. Järjestöt kokoavat yhteen samalla tavalla ajattelevia ihmisiä, joiden on ryhmän voimalla helpompi ajaa omien arvojensa mukaisia asioita eteenpäin.
Muita keinoja vaikuttaa asioihin niin yhteiskunnan tasolla kuin pienemmässäkin mittakaavassa ovat esimerkiksi mielipidekirjoitukset, mielenosoitukset, kansalaisaloitteet ja sosiaalisessa mediassa käytävä keskustelu. Jotta kaikkien äänet tulisivat oikeasti kuuluviin, olisi jokaisen suomalaisen hyvä osallistua kansalaisvaikuttamisen myös muuten kuin äänestämällä. Kansalaisyhteiskunta on vahvimmillaan silloin kun sen jäsenet ovat aktiivisia vaikuttajia!
Maria Pannula
Liittohallituksen jäsen
