Nykyinen eläkejärjestelmä on liian raskas julkiselle taloudelle. Se ei pelkästään tuo kustannuksia eläkemaksujen osalta, vaan myös hidastaa talouskasvua, kun työkykyiset ihmiset siirtyvät liian varhain pois työelämästä.
”Helsingin Sanomat uutisoi 6.10., että noin 60 prosenttia 65–74-vuotiasta kokee itsensä täysin työkykyisiksi, ja työelämän murroksessa osuus tulee todennäköisesti kasvamaan tätäkin suuremmaksi. Etupainoisen eläkejärjestelmämme taakka lasketaan kuitenkin nuorten sukupolvien harteille. Se ei ole oikein”, Keskustanuorten puheenjohtaja Jere Tapio avaa.
Eläkkeet nähdään Suomessa korvamerkittynä omaisuutena, jota muka suojaa perustuslain turvaama omaisuudensuoja. Tämä tulkinta on kuitenkin harhaanjohtava. Eläkkeet eivät kuitenkaan ole yksilölle säästettyä omaisuutta, vaan sukupolvien välinen tulonsiirtojärjestelmä, jossa työssäkäyvät rahoittavat nykyiset eläkkeet.
”Nykyinen järjestelmä käytännössä vaatii, että nuoremmat sukupolvet luovuttavat neljänneksen palkastaan, jotta hyväkuntoinen 70-vuotias voi asua yksin 120-neliöisessä asunnossa Eirassa ja kutsua sitä oikeudekseen”, sanoo RKP-nuorten puheenjohtaja Dan Cederlöf.
Eliniän nouseminen ja heikkenevä huoltosuhde edellyttävät uudistuksia, jotta järjestelmä pysyy reiluna ja toimivana myös tulevaisuudessa. Eläkkeen sitominen elinajanodotteeseen ei ole riittävä. Nykyinen eläkeikä (asettuu 63–68 vuoteen syntymävuodesta riippuen) on liian alhainen, jos yli puolet väestöstä on tässä iässä täysin työkykyisiä.
”Eläkkeen tarkoitus on turvata toimeentulo silloin, kun työkyky ei enää riitä. Monella on väärinkäsitys siitä, että yhteiskunnalla olisi jokin velvollisuus antaa eläkettä täysin työkykyiselle ihmiselle, kun hän vain täyttää vuosia. Toivoisin asenneilmapiirin muuttuvan sellaiseksi, jossa kaikki tekevät töitä kykyjensä, ei ikänsä mukaan”, Kokoomusnuorten puheenjohtaja Binga Tupamäki lausuu.
Tanskassa on tehty jo päätös eläkeiän nostamisesta 70 vuoteen, ja sama asia tuleekin muiden Pohjoismaiden pöydälle lähiaikoina. Eläkeuudistuksen keskeisenä tavoitteena tulisi olla eläkevakuutusmaksujen merkittävä lasku työn ja yrittämisen kannustamiseksi. Pidemmän aikavälin tavoitteena eläkejärjestelmän kestävyyttä ja oikeudenmukaisuutta sukupolvien välillä on tarkasteltava rohkeasti.
”Suomessa on harkittava eläkekaton säätämistä. Poliitikoiden on löydettävä rohkeutta tehdä pakolliset päätökset eläkejärjestelmän uudistamisesta, ennen kuin järjestelmä romahtaa nuorempien ikäluokkien niskaan”, ehdottaa Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtaja Lauri Laitinen.
Lisätietoja:
Binga Tupamäki
+358 50 539 4440
Dan Cederlöf
+358 40 080 1810
Lauri Laitinen
+358 40 049 0200
Jere Tapio
+358 40 760 9463
