Suomalaisen ruoan päivä 4.9. muistuttaa meitä siitä, että ruoka ei ole itsestäänselvyys. Sillä on ollut ratkaiseva merkitys maamme historiassa, nykyhetkessä ja se on tärkeä myös tulevaisuudessa.
Jatkosodan aikaan ja vielä sen jälkeen Suomi oli elintarvikekriisissä ja riippuvainen Saksan tuomasta ruoasta. Sodan myötä tavoitteeksi nousi omavaraisuus ja peltoa raivattiin kaikkialta. Ruoantuotanto työllisti sodasta palanneita ja Karjalan evakkoja, tarjoten elannon ja mahdollisuuden uuteen alkuun. Sodan jälkeen maatalous kehittyi nopeasti. Koneellistuminen tehosti tuotantoa aina ylituotantoon asti ja vauhditti siirtymää agraarista yhteiskunnasta kohti teollista ja myöhemmin teknologista aikakautta ja maalta muuttoa kaupunkeihin.
Tulevaisuudessa ruoantuotannon merkitys kasvaa entisestään. Maailman väkiluku kasvaa arvioiden mukaan aina 2080-luvulle asti. Samalla ilmastonmuutos ja viljelykelpoisen maan väheneminen haastavat ruoantuotantoa. Aasian maissa elintason nousun myötä ruoan kulutus kasvaa henkilöä kohden. Näiden haasteiden rinnalla ruoan tuottaminen kestävästi on globaali kysymys, johon myös Suomella on oma roolinsa.
Meillä on hyvät edellytykset vastata tähän haasteeseen. Puhtaat pohjavesialueet ja osaaminen luovat perustan vastuulliselle ruoan tuotannolle. Ilmastonmuutos tuo myös mahdollisuuksia: uusia viljelykasveja voidaan ottaa käyttöön ja tuotantoa voidaan monipuolistaa ympäri Suomen. Jotta tämä toteutuu, täytyy ruoantuotannon olla kannattavaa maatalousyrittäjille. Yhtenä ratkaisuna on viennin vahvistaminen. Kun suomalainen ruoka löytää tiensä niille kuluttajille, jotka arvostavat sen laatua ja ovat valmiita siitä maksamaan, voimme turvata tuotannon jatkuvuuden.
Tänään juhlimme suomalaisen ruoan päivää. Se on hetki nostaa esiin ruoan tuottajat, lisätä tietoisuutta ruoan alkuperästä ja nähdä suomalainen ruoka osana suurempaa kokonaisuutta. Tehdään yhdessä suomalaisesta ruoasta tunnettu ja arvostettu – ei vain täällä kotimaassa, vaan kaikille maailmassa.
Hannu Laturi
Liittohallituksen jäsen
