Monet yritykset ovat kärsineet taloudellisista vaikeuksista koronapandemian aikana. Haasteita on ollut monilla eri aloilla, mutta varsinkin matkailu- ravintola- ja kulttuuriala ovat räpiköineet todella synkissä vesissä viimeisen vuoden ajan. Valoa yrityksien tunnelin päähän ovat tuoneet erilaiset tukipaketit, joilla hallitus on pystynyt tähän mennessä estämään laajan konkurssiaallon. Tämän lisäksi koronapandemian mahdollisen loppusuoran häämöttäminen luo yrittäjille toivoa, sillä kaikista eniten yritykset kaipaavat nyt asiakkaita, ei tukipaketteja.
Eilen maanantaina 19.4.2021 ravintolat sekä kahvilat saivat avata ovensa ensimmäistä kertaa yli kuukauteen koko maassa. Tilannetta ei silti voi toistaiseksi kutsua millään tasolla normaaliksi, sillä ravintola-alan yrityksillä on voimassa tiukat aluekohtaiset rajoitukset. Kyseiset rajoitukset vaihtelevat siis tautitilanteen mukaan ja ne koskevat aukioloaikoja sekä asiakasmääriä. Ymmärrän todella hyvin monien yrittäjien tuskan, sillä hallituksen asettamat rajoitukset ovat vaihdelleet nopeastikin, tautitilanteen niin vaatiessa. Myöskään rajoituksista viestiminen ei aivan ongelmitta ole sujunut ja se on valitettavasti lisännyt esimerkiksi ravintola-alalla raaka-ainehävikin syntyä. Viestimiseen on onneksi viime aikoina kiinnitetty erityistä huomiota ja sen johdosta rajoitukset ovat olleet yrittäjien näkökulmasta aiempaa selkeämpiä.
Matkailu- ja ravintola-alan etujärjestö MaRan viimeviikolla julkaisema kysely paljasti karuja lukemia. Jopa 28 prosenttia alan yrityksistä kertoo olevansa konkurssiuhan alla seuraavan puolen vuoden aikana, jos tilannetta ei saada normalisoitua. Mikäli tilannetta ei saada normaaliksi mahdollisimman pian, saattaa seuraukset olla erityisen vakavia.
Oikeiden työkalujen löytäminen ja käyttöön ottaminen oikea-aikaisesti on haastava tehtävä, johon päättäjien täytyy tästä huolimatta kyetä. On olemassa ainakin yksi työkalu, joka olisi iso askel kohti normaalimpaa arkea ja kaikille meille terveysturvallisempaa kesää. Sen työkalun nimi on koronapassi. Niin sanottu Tanskan mallin koronapassi olisi oiva ratkaisu elvyttämään juuri eniten tähän mennessä koronapandemiasta kärsineitä aloja. Eli oikeastaan kaikkia aloja, joiden liiketoiminta perustuu henkilöiden fyysisiin kontakteihin sekä kohtaamisiin.
Koronapassi olisi edellytys sille, että henkilö saisi käyttää tiettyjen alojen palveluita. Esimerkiksi kampaamoon, konsertteihin tai vaikka elokuviin pääsisi vain ne asiakkaat, jotka omistavat koronapassin. Kyseiseen passiin kirjautuisi rokotustiedot tai koronatestin tulokset. Eli käytännössä koronapassiin tulee siis tiedot siitä, onko henkilö saanut rokotteen tai onko hänen elimistössään viruksen vasta-ainetta aiemman tartunnan jäljiltä. Myös aiemmat negatiiviset testitulokset aktivoivat passin voimaan muutamaksi päiväksi.
Ymmärrän myös huolen ja kriittisyyden koronapassin käyttöönottoa kohtaan. Tietoturvallisuus, yhdenvertaisuus sekä toimintavarmuus ovat sellaisia seikkoja, jotka tulee ottaa tarkasti huomioon asiaa valmisteltaessa. Suomi tunnetaan yhtenä digitalisaation kärkimaana Euroopassa ja maailmallakin. Nähdäkseni Suomessa olisi todella hyvät edellytykset koronapassin kehittämiseen ja käyttöönottoon, sillä osaajia ja osaamista meiltä löytyy vaikka muille jakaa! Kielteiseen tahtotilaan asia ei saa tyssätä.
Kaikki keinot tulee viimeistään nyt ottaa käyttöön, jotta voimme taata yrityksien olemassaolon vielä huomennakin. Huomion arvoista on myös se, että koronapassi ei suinkaan ole sulkeva, vaan avaava keino. Sen käyttöönottaminen olisi paras mahdollinen tuki, jonka hallitus voi yrittäjille tarjota. Siksi se tulisi ottaa käyttöön juuri nyt, kun yritykset eniten tukea tarvitsevat!
Mikko Vuolle
Keskustanuorten liittohallituksen jäsen
Keskustanuorten digipoliittisen työryhmän jäsen
